Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Juhlapyhät (page 3 of 4)

Taateli-stiltonsalaatti

Tämä salaatti syntyi oikeastaan vähän vahingossa, kun kaivelin mitä kaapista löytyy. Onhan se tietysti aikamoinen vahinko, että jääkaapista löytyy stiltonia, mutta hei, sellaista tää ruokabloggaajan elämä on!

Date and Stilton salad with böue congo crisps

Tästä tuli sitten aika nappi salaatti juuri tähän sesonkiin ja mainio illanistujaissalaatti, joka kestää säilytystä eikä ihan heti nuupahda, kiitos lehtikaalin. Lehtikaalin käytöstä salaateissa voi olla montaa mieltä. Itse tykkään käyttää lehdet pannulla nopsaan, jotta suutuntuma vähän pehmenee. Hyvää tulee myös, jos paahtaa lehtikaalit uunissa rapeiksi sipseiksi ja lisää ne salaattiin.  Ehkä jossain taka-alalla mielessäni pyörivät nuo lehtikaalisipsi, sillä päädyin lisämään salaattiini jotain varsin erikoista.

Olin ostanut Stokkalta Blue Kongo -perunoita yhtä reseptikokeilua varten. Kauheasti teki mieli kokeilla noita tumman violetteja möhkäjä jollain tavalla ja mielellään heti eikä huomenna. Jotain mikä sopisi tähän salaattiin ja jossa olisi jotain jujua.Ja niinpä päädyin tekemään perunoista perunalastuja!

Kypsyessään perunoiden väri toki muuttuu, mutta osa alkuperäisestä sinisenvioletista väristä jäi lastuihin ja joissain kuvissa ne näyttävät ihan pekonilta (nam). Tärkeintä kuitenkin, että tämä ehkä aluksi hullulta kuulostava idea toimi! Perunalastut toivat mukavaa kevyttä rapsakkuutta ja ripauksen suolaisuutta salaattiin. Niiden päälle oli myös kiva kerätä salaatista juusto -ja taatelisattumia.  Perunalastujen teossa voit oikaista ja ostaa kaupasta valmiita juureslastuja. Niistäkin löytyy tähän salaattiin sopivia tummia värejä.

Kastikkeen valmistin granaattiomenasiirapista. Sen kirpakka hapokkuus sopii tosi hyvin tahmean makeiden taateleiden ja sinihomejuuston kanssa. Granaattiomenasiirapin voi korvata balsamiviinietikkalla, johon sekoitat vähän vaahterasiirappia. Pidä kuitenkin makeus aisoissa, kastike saa olla kirpakkaa.

Beutifull backround made by Balkan Backgrounds

Väreistä puheenollen, eikö olekin ihanan värinen tuo alusta?  Sen on valmistanut valokuvaaja Tim Clinch, joka on aika monelle valokuvausworkshopeissa olleille tuttu mies. Näitä Timin tekemiä kaunokaisia on myynnissä Etsyssä.

#perjantaihemmottelu

Taateli-stiltonsalaatti

2 keskikokoista blue kongo -perunaa (uppopaistamiseen rypsiöljyä, pinnalle sormisuolaa)
1 ps (200 g) lehtikaalia
8-10 tuoretta taatelia
n. 150 g stiltonia tai muuta sinihomejuustoa
2 dl kuorellisia manteleita

kastike
3/4 dl granaattiomenasiirappia tai tummaa balsamicoa
1/2 dl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
(vaahterasiirappi)

Pese perunat ja leikkaa ne ohuiksi veitsellä tai viipaloi mandoliinilla. Taputtele viipaleiden pinta kuivaksi. Paista perunalastut erissä 160 asteisessa öljyssä, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä ja ovat rapeita. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan ja ripottele päälle sormisuola.

Huuhtele lehtikaalit. Leikkaa pois paksu lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi. Kuumenna tilkka öljyä pannulla ja paista siinä kaalia, kunnes se hieman pehmenee.

Leikkaa taatelit pituussuunnassa halki, poista kivi ja suikaloi taatelit. Murenna juusto ja rouhi mantelit veitsellä. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kokoa salaatti kulhoihin ja lisää lopuksi perunalastut sekä kastike.

Viikunakakku

Viikunaa, kuivattuna ja tuoreena. Paksu toffeelta maistuva kuorrutus. Häivähdys jouluisia mausteita. Niistä on tämä kahvikakku tehty.

Sort of sticky fig cake

Erilaiset kuivakakut kuuluvat monien suomalaisten joulun ajan kahvipöytään ja piimäkakku sekä taatelikakku ovat varmaan ne suosituimmat. Itse en oikein kummastakaan niin välitä, mutta jotain kakkua halusin näin  juhlakauden lähestyessä kokeilla.

Tämän ohjeen olen muokannut Delia Smithin kirjasta Delia’s Cakes ja se on alun perin versio peribrittiläisestä sticky toffee puddingista. Tuon tahmaisen toffeisen jälkiruoan ytimenä toiminvat taatelit. Taateleita, tuoreita tai kuivattuja, tulee meillä käytettyä harvemmin, vaikka niitä välillä saatankin salaattiin upottaa. Taatelit ovat ehkä omaan makuuni turhan makeita. Viikunoista kuitenkin tykkään, niin kuivatuista kuin tuoreistakin, niinpä korvasin ohjeen taatelit pehmeillä kuivatuilla viikunoilla. Koristeluun käytetyiden tuoreiden viikunoiden sesonki jatkuu vielä ainakin hetken, joten kannattaa kokeilla tätä mahdollisimman pian.

Kakun kuorrutukseen käytetään makeuttamatonta maitotiivistettä (evaporated milk) joka on siis eri asia kuin kondensoitu maito. Tämä haihdutettu maito myydään yhtä lailla tölkissä, mutta siihen ei ole lisätty sokeria ja se on koostumukseltaan juoksevampaa.  Parhaiten olen löytänyt tätä tuotetta etnisistä kaupoista, mutta jos ei sitä löydy, niin valmista kuorrutus vatkaamalla tomusokerin joukkoon muscovado- tai ruokosokerisiirappia. Näitä siirappeja pitäisi saada keskikokoisista tai isoista ruokakaupoista. Taisinpa toista näistä nähdä lähi-Alepassammekin.

Fresh figs look just so delicious!

Marraskuun puoliväli on ohitettu ja joulu lähestyy, joillekin uhkaavasti, ja tällaiselle jouluun hurahtaneelle se ei tule riittävän nopeasti. Joulukaipuuta helpottaa se, että voi kotona pikkuhiljaa tehdä jouluisia juttuja ja valmistella kotia tulevaan juhlaan. Vaaleat värit vaihtuvat tummiin ja kynttilät löytävät uudelleen paikkansa pöydiltä. Pimeän ajan valoja viritellään kotiin yksi kerrallaan ja kuiva-ainekaappi saa kaivatun päivityksen: onhan riittävästi pähkinöitä, suklaata ja kuivattuja marjoja sekä hedelmiä? Entäpä mausteet? Vanhentuneet ja avatut pussit heitän pois ja ostan tuoretta tilalle. Ja glögiä on oltava. Ehkä tänäkin vuonna teen itse mustikkaglögiä vai olisiko  taas mausteisen omenasiiderin vuoro?

Tässä varaslähdössä jouluun on sekin hyvä puoli, että siinä ehtii hiljalleen nauttia kaikista niistä leivonnaisista tai ruoista, joita haluaisi joulun aikaan syödä. Joulunpyhät kestävät kuitenkin vain muutaman päivän ja vaikka kuinka hyvä syöjä olisi, ei määräänsä enempään kukaan pysty. Yksi poikkeus tästä kuitenkin on: en suostu syömään laatikoita ja kinkkua ennen joulua. Ne kuuluvat vain ja ainoastaan jouluun!

Alkuperäisen ohjeen löydät täältä // Delia Smith’s original recipe : https://www.deliaonline.com/recipes/international/european/british/sticky-toffee-loaf-cake-with-fudge-icing

Viikunakakku

Taikina
110 g pehmeitä kuivattuja viikunoita
50 g pekaanipähkinöitä
110 g leivontamargariinia tai voita
100 g muscovadosiirappia
125 g vaaleaa siirappia
2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl jauhettua maustepippuria
150 ml maitoa
2 isoa kananmunaa (L-koko)
225 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa

kuorrutus
4 rkl makeuttamatonta maitotiivistettä
4 rkl tummaa muscovadosokeria tai fariinisokeria
50 g voita
150 – 250 g tomusokeria
2-3 tuoretta viikunaa
1/2 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Voitele kakkuvuoka (tilavuus n. 1,5 l) huolellisesti ja leivitä vuoka.

Leikkaa viikuinoista kanta ja paloittele ne samankokoisiksi paloiksi. Rouhi pekaanipähkinät veitsellä.

Mittaa isoon kattilaan rasva, siirapit ja inkivääri, kaneli, neilikka sekä maustepippuri. Kuumenna pienellä lämmöllä, kunnes voi on sulanut ja sekoita seos tasaiseksi. Anna jäähtyä muutama minuutti ja lisää sitten maito sekoittaen.

Vatkaa munien rakenne rikki kierrevatkaimella ja sekoita munat siirappi-maitoseokseen. Sekoita jauhot ja sooda keskenään, lisää jauhot muutamassa erässä voimakkaasti sekoittaen. Kääntele joukkoon pekaanipähkinät ja 2/3 viikunoista.

Kaada taikina vuokaan ja painele loput viikunoista pinnalle. Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 1-1,5 tuntia, kunnes kakku on keskeltä kypsä. Kokeile kypsyyttä bambu- tai cocktailtikulla. Anna kakun jäähtyä vuoassaan puoli tuntia ja kumoa se sitten ritilälle jäähtymään.

Valmista kuorrutus. Sulata pienessä teräskattilassa keskenään maito, sokeri ja voi. Keitä hiljalleen 6-7 minuuttia. Kaada seos kulhoon jäähtymään. Siivilöi joukkoon tomusokeria erissä, kunnes olet saanut sopivan paksuisen seoksen aikaan. Kuorrutteen tulee olla levitettävää, mutta kuitenkin niin paksua, että se pysyy kakun pinnalla. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun pinnalle ja ripottele päälle pähkinät. Pese viikunat ja lohko ne 4-6 osaan, paina viikunaviipaleet kuorrutteeseen. Anna jähmettyä huoneenlämmössä n. 1/2 tuntia.

Kakun maut tiivistyvät seuraavaan päivään, joten jos et tarjoa sitä heti, tee kuorrutus ja koristelu vasta ennen tarjoamista.

 

Hirvitartar

Olen pantannut tätä hirvitartarin ohjetta sopivaan ajankohtaan ja se aika on NYT! Jos isänpäivän alkuruoka on vielä hakusessa, niin tässä olisi aika herkullinen sellainen!

Moose tartare with pickled black trumpet mushrooms

Kuten olen aiemminkin julistanut, niin rakastan tartareita ja olen melko tiukkis siinä mikä on hyvää ja mikä ei. Tämä versioni on saanut vaikutteita ravintola Winon listalla olleesta tartarista, jossa oli pikkelöityjä kantarelleja ja pippurimajoneesia.

Halusin pitää tartarin tunnelman syksyisenä, joten lisäsin hirvenlihan kaveriksi pikkelöityjä mustatorvisieniä ja öljyssä kypsennettyjä  (confit) salottisipuleja. Halusin kokeilla myös miten pippurimajoneesin valmistus onnistuu kotioloissa. En tiedä miten se Winossa valmistettiin, mutta tein niin, että paahdoin 3 rkl kokonaisia mustapippureita pannulla ja kun ne alkoiva tuoksua, murskasin niitä puunuijalla ja kaadoin pannulle öljyä. Sen jälkeen siirsin pannun pois lämmöltä ja annoin öljyn jäähtyä ja maustua pannussa mustapippureiden kanssa. Sitten siivilöin jäähtyneen öljyn ja valmistin majoneesin tavalliseen tapaan. Luonnollisesti valmismajo sai vielä kunnon rouhaisun mustapippuria myllystä.

Mustatorvisienet voi korvata vaikka tuoreilla pikkelöidyillä suppilovahveroilla. Minä valmistin nämä etikkasienet kuivatuista mustatorvisienistä, jotka sain ihanana yllätyksenä yläkerrassa asuvalta naapuriltamme. Ihan parhautta! Hirvenlihan sijaan voi toki käyttää nautaa tai vaikka poroa, jos se miellyttää enemmän.

Öljyssä kypsennettyjä salottisipuleita kannattaa tehdä isompi satsi kerralla, sillä ne säilyvät hyvin jääkaapissa ja kypsennysöljyä voi käyttää salaatinkastikkeena tai paistamisessa, sillä siihen tulee upea sipulinen maku. Salottisipulin ja etikkasienet voit tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Tämä ohje kannattaa pitää mielessä myös Itsenäisyyspäivää silmällä pitäen ja luvassa on myös teemaan sopiva jälkiruoka, jonka julkaisen vielä ennen joulukuuta. Tätä pidemmittä puheitta maistuvaa viikonloppua!

 

Hirvitartar
2 annosta

200 g hirven sisä- tai ulkofilettä
2 tl Worcestershire-kastiketta
5 tippaa Tabascoa
1 tl hienonnettua rosmariinia
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 keltuaista

lisäksi: rucolanversoja, sormisuolaa

Poista lihasta kalvot. Riivi liha haarukalla tai hienonna se veitsellä. Sekoita joukkoon loput aineet, keltuaisia lukuun ottamatta. Muotoile lihasta annokset kahdelle lautaselle. Paina lihan keskelle kuoppa ja aseta siihen keltuainen. Lisää lautaselle salottisipuleita, mustatorvisieniä ja majoneesia. Viimeistele rucolanversoilla, sormisuolalla sekä mustapippurilla

Salottisipuliconfit

12-14 kuorittua salottisipulia
n. 5 dl ekstraneitsytoliiviöljyä
3-4 timjaminoksaa

Kuumenna uuni 160 asteeseen. Asettele salottisipuli uuniastiaan mahdollisimman tiiviisti yhteen kerrokseen. Lisää timjaminoksat. Kaada päälle sen verran öljyä, että salotit peittyvät kokonaan. Peitä vuoka tiiviisti foliolla ja nosta uuniin. Paista 1 ½ – 2 h, kunnes salotit ovat hyvin pehmeitä ja niissä on kaunis vaalean ruskea väri. Nosta jäähtymään ja tarjoa huoneenlämpöisinä.

Säilöntä: salotit säilyvät puhtaassa, ilmatiiviissä purkissa jääkaapissa noin 3 viikkoa. Voit säilöä salotit öljyn kanssa tai sitten käyttää maustunutta öljyä kastikkeisiin tai paistamiseen.

Pikkelöidyt mustatorvisienet

1 dl kuivattuja mustatorvisieniä
1/2 dl siideriviinietikkaa tai valkoviinietikkaa
2 rkl sherryä
1 rkl vaahterasiirappia
1 rkl murkattuja katajanmarjoja
1 tl sormisuolaa

Laita sienet kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna sienten elpyä noin 15 minuuttia, valuta sitten vesi pois ja lisää lämpimien sienten joukkoon kaikki muut aineet. Sekoita hyvin ja tarkista liemen maku. Lisää makeutta tai suolaa tarvittaessa. Anna maustua huoneenlämmössä mielellään 30 minuuttia.

Päärynä-suklaamutakakku

Sisältä kostea suklainen kakku, pehmeksi paistuneet päärynät ja lusikallinen vaahdotettua kermaa. Kuulostaa aika hyvälle, vai mitä?

Chocolate mud cake with pears

Onpas vauhdikas viikko takana – oli ruokakeikkaa, näytöskeittiötä, työväenopiston kurssia ja tietysti Marin kanssa kokkailua. Sen verran tiivis on ollut aikatauluni, etten ehtinyt edes tätä viime sunnuntaina leipomaani päärynä-suklaakakkua tänne postaamaan.

Se on harvinainen tapahtuma, kun minun tekee mieli jotain suklaista leivonnaista, mutta viime viikonloppuna huomasin selailevani netistä suklaaohjeita ihan muina naisina! Liekö vielä jotain flunssan jälkioireita, kun mikään marjapiirakka ei kelvannut. Suklaata oli saatava! Aikaa ei ollut kakun tekoon tuhlattavaksi kovinkaan paljon ja niinpä etsinkin melko simppeliä ohjetta. Sellaista hyvää suklaakakkua, joka saisi jäädä keskeltä kosteaksi. Ei siis mitään mummovainaan murenevaa kuivakakkua.

Finnish pears are just perfect for rich chocolate cake.

Muistin taas pitkästä aikaa Donna Hayn nettisivujen olemassa olon ja sieltä tämä suklaamutakakun on peräisin. Kysessä on todellakin oikea kakku, eikä mikään littana piirakka! Oma lisäykseni ovat nämä supersuloiset kotimaiset päärynät, jotka tekivät kakusta vielä astetta paremman. Hiukan jännäsin kakun paistuessa, että miten käy päärynöiden – pysyvätkö ne kakun pinnalla vai uppoavatko taikinaan? Onneksi taikina oli sen verran tuhtia tekoa, että päärynät jäivät pinnalle kauniisti paistumaan. Kakku säilyy mehevänä useamman päivän, ellei sitten katoa parempiin suihin.

Tarjosin kakun kanssa Arlan uutta Lempi hapatettua kermaa, jonka vatkasin vaahdoksi. Minusta kerman happamuus oli hyvä just sellaisenaan, mutta kotijoukot kaipasivat kermaan makeutta, joten seuraavalla kierroksella maustoin kerman vaahterasiirapilla sekä ripauksella kanelia. Hyvin toimi sekin! Tykkäsin kyllä tosin paljon tuosta hapatetusta kermasta ja luulen, että sitä nähdään tässä keittiössä vielä usein.

Alkuperäisen Donnan ohjeet löydät täältä. // Original recipe is from Donna Hay website.

Sour cream goes well with mudcake

Päärynä-suklaamutakakku

4 pientä napakkaa päärynää
250 g suolatonta voita kuutioituna
200 g tummaa suklaata rouhittuna (käytin Fazer Premium leivontasuklaata 70%)
1 tlk (3,3 dl) kuohukermaa
3 1/2 dl ruokosokeria
1 tl aitoa vaniljaa jauheena
2 kananmunaa
4 dl (luomu)vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Voitele 20 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka ja vuoraa pohja leivinpaperilla.
Pese päärynät, leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi ja koverra pois siemenkota. Leikkaa päärynät terävällä veitsellä viuhkamaiseksi. Älä leikkaa viipaleita kokonaan irti päärynän rangasta.

Mittaa pinnoitettuun kattilaan voi, suklaa, kerma, sokeri ja vaniljajauhe. Kuumenna keskilämmöllä noin 6 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes seos on sileää. Siirrä pois levyltä ja anna jäähtyä hetki.

Vatkaa munat vielä selvästi lämpimään suklaaseokseen. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää taikinaan. Siivilöi lopuksi joukkoon kaakaojauhe, sekoita ja kaavi taikina vuokaan. Asettele päärynät taikinan päälle. Paista uunin keskitasoa alempana 1 h 25 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan vuoassaan. Siivilöi päälle vielä kaakaojauhetta.

Tarjoa kakku vaahdotetun hapankerman tai kuohukerman kanssa.

 

Maistuisiko jotain muuta päärynästä?

Hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Korealainen tartar

Vappu ohoi! Vaniljamunkit kutsuvat!

Luin jonkun lehden lööpeistä, että vapun suosikkiruokia ovat perunasalaatti ja nakit. Munkit ovat kuulemma menettäneet suosiotaan, kun niitä nautitaan nyt ympäri vuoden (nakkeja ilmeisesti ei?).

Custard doughnuts

Oli miten oli, meillä syötiin munkkeja. Ja ei mitä tahansa taikinapalloja, vaan yön yli kohotetusta taikinasta tehtyjä ja vaniljakastikkeella täytettyjä herkkupommeja. Vaniljamunkit ovat tulleet jäädäkseen!

Munkkiohjeen lähteellä

Näihin ihanuuksiin törmäsin ensimmäisen kerran vuosia sitten Lontoossa Borough Marketilla. Bread Ahead -leipomo oli vasta aloittanut toimintansa, mutta jo silloin he olivat tunnettuja näistä maailman parhaista munkeista. Löysin viime keväänä vähän vastaavanlaisen ohjeen, jota kokeilin. Ohje taisi olla joidenkin norjalaisten bloggaajien sivuilta, mutta valitettavasti ohjeessa oli aivan liikaa suolaa ja munkit maistuivat suolan lisäksi hiivalle. Silloin en edes vaivautunut täyttämään munkkeja vaan ne päätyivät syömäkelvottomina bioastiaan.

Niinpä olikin oikein ihana yllätys, kun avasin maaliskuun Delicious-lehden numeron ja löysin sieltä Bread Ahead -leipomon alkuperäisen munkkiohjeen. Pakkohan se oli laittaa kokeiluun! Ohje poikkeaa meikäläisten munkkiohjeesta jonkin verran. Nesteenä käytetään vettä ja taikinaa vaivataan ensin melko kauan, vasta sitten lisätään voi. Taikinaa kohotetaan aluksi huoneenlämmössä, jonka jälkeen se siirretään yöksi jääkaappiin. Tämän kylmäkohotuksen kautta vaniljamunkeista tulee kevyitä ja ilmavia. Taikina maustetaan sitruunan kuorella ja se antoikin kivan sävyksen valmiisiin munkkeihin. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli kardemumma, joten aion sitä ensi kerralla ripsauttaa vähän joukkoon.

Over night risen doughnuts

Vaniljamunkit – näin onnistut

Huolellisen kohottamisen lisäksi on taikinan perusteellinen vaivaaminen olennaista. Jos omistat yleiskoneen, niin onnittelen! Homma helpottui just aika merkittävästi. Minä vaivasin taikinaa käsin yhteensä noin 13 minuuttia. Huh huh. Tulipa siinä päivän hauistreenit samalla suoritettua! Flunssaväsyneenä unohdin kuitenkin vaivata taikinaa vielä kerran ennen jääkaappiin siirtämistä. Niinpä aamulla vastassa oli kivikova littana taikina. Hetken olin jo luovuttamassa, mutta siirsin kulhon tiskialtaaseen vesihauteeseen ja toivoin ihmettä. Parin tunnin päästä oli taikina elpynyt ja kohonnut riittävästi jatkotoimia varten. Taikina oli helppo käsitellä ja se leipoutui munkeiksi kaikesta tästä säätämisestä huolimatta.

Vinkit vaniljakastikkeeseen

Sitten se vaniljakastike. Oikeastaan kiisseli voisi olla parempi sana kuin kastike, sillä koostumuksen tulisi olla paksu. Mietin munkkeja täyttäessäni, että onko tämä oikeasti vaivan väärti, mutta lopputulos palkitsee tekijänsä. Tässä kuitenkin pari vinkkiä, joilla säästyt harmailta hiuksilta:

1) Tee vaniljakastike ajoissa kylmään odottamaan.
2) Kastikepohja on ennen kermavaahdon lisäämistä todella tiukkaa ja sen pitääkin olla, sillä muutoin kiisseli ei pysy munkkien sisällä. Älä lähde sooloilemaan kermavaahdon määrän kanssa, pienikin lisäys on äkkiä liikaa.
3) Kun lisäät vaniljakiisselin kermajvaahdon joukkoon, niin kääntele se nuolijalla. Älä vatkaa sähkövatkaimella tai vispilällä – koostumus muuttuu juoksevammaksi.
4) Täytä munkit juuri ja juuri jäähtyneinä, mutta ei kuumina. Täytin omani vasta myöhemmin päivällä ja täyttäminen oli vaikeampaa, kun taikina on ehtinyt jo vähän kovettua.

Lopuksi, älä stressaa vaikka täytettä ei tule kaikkiin munkkeihin tasamäärä tai joku munkki kellahtaakin kyljelleen. Vappu on vain kerran vuodessa ja siihen mahtuu monenlaisia munkkeja!

Etsitkö vapuksi suolaisia ohjeita? Kokeile vaikka parsaranskiksia ja pekoneesia. Tai miten olisi  paputostadat?

Vaniljamunkit
10-11 kpl

75 ml kädenlämpöistä vettä
7 g tuoretta hiivaa
5 g suolaa
30 g sokeria
250 g vehnäjauhoja
2 keskikokoista luomukananmunaa
1/2 sitruunan raastettu kuori
(1/4 tl kardemummaa)
65 g huoneenlämpöistä voita
2 l rypsiöljyä paistamiseen

Vaniljakiisseli

1/2 vaniljatanko
250 ml täysmaitoa
3 keltuaista (M-koko kananmuna)
65 g sokeria
40 g vehnäjauhoja
100 ml kuohukermaa
2 rkl sokeria

lisäksi
sokerointiin Siro-sokeria

Mittaa kulhoon vesi, liuota joukkoon hiiva. Lisää suola, sokeri ja kananmunat. Sekoita hyvin ja lisää jauhot sekä sitruunankuori ja kardemumma, jos käytät. Sekoita taikinaksi ja kumoa taikina työtasolle. Vaivaa taikinaa kämmen pohjalla painaen ja venyttäen 8 minuuttia. Anna taikinan (ja itsesi) levätä minuutin verran ja vaivaa taikinaa lisäten voita kolmessä erässä. Vaivaa, kunnes kaikki voi on sekoittunut taikinaan. Älä tuskaannu, tässä vaiheessa menee aikaa ja joudut lisäämään jauhoja työtasolle. Kun taikina vaikuttaa tasaiselta, jatka vaivaamista vielä 5 minuuttia. Taikinan tulisi olla sileää ja kiiltävää.

Siirrä taikina öljyttyyn kulhoon ja peitä muovikelmulla ja anna kohota huoneenlämmössä 3-4 tuntia, kunnes se on kohonnut kaksinkertaiseksi. Kumoa taikina kulhosta työtasolle ja vaivaa taikinaa minuutin verran. Siirrä se takaisin kulhoon, peitä muovikelmulla ja nosta jääkaappiin kohoamaan yön yli. Jos taikina ei ole aamulla kohonnut kaksinkertaiseksi, anna sen vielä kohota huoneenlämmössä.

Paloittele taikina 50 g:n paloiksi (sain 11 pullaa) ja pyörittele napakoiksi pulliksi. Nosta pullat jauhotetulle leivinlaudalle tai puhtaalle uunipellille kohoamaan. Jätä kohoamisvaraa ja peitä löyhästi muovikelmulla. Kohota 4 tuntia.

Valmista sillä aikaa vaniljakastike. Viillä vaniljatanko pituussuunnassa halki ja kaavi veitsen kamaralla vaniljan siemet. Lisää siemenet, puolikas tanko sekä maito kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja siirrä sivuun. Erottele keltuaiset lämmön kestävään kulhoon. Lisää sokeri ja siivilöi jauhot joukkoon. Sekoita huolellisesti. Kaada kuuma maitoseos vaniljatankoineen muna-jauhotahnan joukkoon koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Kaada seos kattilaan ja kuumenna hiljalleen sekoittaen, kunnes se on paksua kiisseliä. Siivilöi kiisseli puhtaaseen astiaan, peitä pintaa myöden kelmulla ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Siirrä se sitten jääkaappiin. Kun kiisseli on täysin jäähtynyt ja hieman napakoitunut kylmässä, vatkaa kerma yhdessä sokerin kanssa paksuksi vaahdoksi. Kaavi kylmä kiisseli kulhoon ja kääntele nuolijalla kermavaahdon joukkoon. Peitä kulho ja säilytä jääkaapissa täyttämiseen saakka.

Kaada öljy isoon paksupohjaiseen kannelliseen kattilaan tai valurautapataan. Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Tarkista lämpö elektronisella lämpömittarilla. Nosta munkit jauhotetun lastan avulla varovasti öljyyn. Paista 2-3 munkkia kerrallaan, noin 2 minuuttia/puoli. Voit painaa munkkeja syvemmälle rasvaan reikäkauhan avulla, näin ne paistuvat tasaisemmin. Nosta munkit reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan hetkeksi ja sokeroi munkit. Anna jäähtyä huoneenlämpöisiksi.

Täyttämistä varten tarvitset pursotinpussin sekä kapean, suorareunaisen tyllan, jonka halkaisija on 1 cm. Tee terävällä kapealla veitsellä viilto munkin sivuun. Työnnä veitsi munkin puoleen väliin. Paina tyllan suu tekemääsi aukoon ja pursota munkkiin kiisseliä, kunnes munkki on täynnä. Nämä munkit ovat parhaimmillaan samana päivänä tarjottuina.

Paneroitu, uppopaistettu kananmuna ja parsa

Kananmunat kuuluvat pääsiäiseen monin eri tavoin valmistettuna. Mutta oletkos koskaan uppopaistanut kananmunia?

Asparagus

Split, Kroatia

Istun tässä hotellin sängyllä ja syön mansikoita. Ajatukseni eivät voisi olla kauempana pääsiäisestä ja pääsiäisruoista . Täällä Splitissä paistaa aurinko ihanasti ja tekee mieli syödä kaikkea raikasta ja kevyttä. Onneksi myös Kroatiassa pidetään parsasta, joten eiköhän sitä vielä tämän reissun aikana saada. Ehkä jo tänä iltana, kuka tietää?

Ennen lähtöä sain kuitenkin kokattua jotain ja pitkästä aikaa myös kuvattuakin ruoat. Blogissa on ollut hiljaista, sillä minulla on menossa jonkinlainen kuvauskriisi. Kameraan tarttuminen on ollut vaikeaa ja inspiraatiota ruokien kuvaamisen on ollut tasan nolla. Olen yrittänyt ahdistumisen sijaan kuvata kaikkea muuta, kuten kukkia ja ympäröidä itseäni kauniilla sekä inspiroivilla asioilla. Ennen kaikkea, olen yrittänyt ajatella positiivisesti, että ehkä tämä on  vain osa luovaa prosessia. Tänään täällä Splitissä on kamera kuitenkin laulanut oikein urakalla. Naureskelin joskus miehelleni, että hän kuvaa matkoillamme hassuja ovia ja oven kolkuttimia sekä kissoja. Minä näköjään kuvaan pieniä varjoisia kujia, pyykkejä narulla sekä ihania, rapistuneita taloja upeine kulahtaneine väreineen! Tästä reissusta lupaan vielä erikseen juttua ja kuvia. Sillä välin voit seurata matkaamme Instagramissa.

Kaikki kananmunasta

Olen pikkaisen kananmuna-addikti. Siitä on todisteena täällä blogissakin ohje jos toinen. Kaiken lisäksi opetan myös työväenopistolla ”Kaikki kananmunasta” -kurssia. Niinpä olin erityisen ilahtunut, kun sain käsiini Sanna Mansikkamäen Muna-kirjan. Ja ajoitus ei olisi voinut olla parempi, olin nimittäin kuvaamassa tätä kananmuna-parsa -juttua, kun posti toi kirjan ovelle! Palaan vielä Sannan kirjaan ihan erilillisessä postauksessa, mutta sanonpa vaan, että sieltäkin löytyy paneroidut uppopaistetut munat, vähän erilaisena versiona kuin tämä minun.

Deep fried eggs with asparagus

Oma ohjeeni lähti heti alusta alkaen Aasian suuntaan, kun aiemmin tekemäni kimchin loput vaativat jotain ruokaa kaverikseen. Lisäsin panko-korppujauhojen joukkoon mustia seesaminsiemeniä ja maustoin parsat seesamiöljyllä. Kimchi ei ole millään lailla pakollinen lisäke – parsa ja uppomunat maistuvat mainioille ihan sellaisinaankin.  Ja jotta ei ihan tule kananmunavaje pääsiäisen ruoissa, niin jälkkäriksi voi tarjota vaikka tätä passionhedelmäpossetia.

Mikäli  olet toisenlaisia parsaohjeita vailla, niin blogiarkistosta hakusanalla parsa, löydät yhden jos toisenkin inspiroivan parsaohjeen.

Paneroidut uppopaistetut munat

4 isoa luomukananmunaa
2 litraa vettä + 2 rkl riisiviinietikkaa

3 dl vehnäjauhoja
1 tl sormisuolaa
2 kananmunaa
1 rkl paahdettua seesamiöljyä
1 pkt panko-korppujauhoja
3 rkl mustia seesaminsiemeniä
1 1/2 l rypsiöljyä

1 nippu parsaa
1 rkl paahdettua seesamiöljyä + ripaus suolaa
(kimchiä)

Valmista ensin uppomunat. Kuumenna vesi hiljalleen poreilevaksi ja lisää etikka. Riko kananmunat yksitellen pieneen kuppiin, esim. metalliseen desilitramittaan. Pyöräytä kauhalla veteen pyörre ja kumoa muna veteen. Keitä 4 minuuttia. Nosta muna reikäkauhalla jäähtymään kylmään veteen. Toista sama lopuilla munilla.

Paneointia varten mittaa vehnäjauhot yhteen kulhoon ja mausta suolalla. Lisää toiseen kulhoon pankojauhot ja mustat seesaminsiemenet. Riko kolmannessa kulhossa kananmunien rakenne rikki. Mausta rikotut kananmunat seesamiöljyllä.

Kuivaa uppomunat talouspaperilla huolellisesti. Kuumenna öljy 190 asteesen valurautapadassa tai muussa vastaavassa paksupohjaisessa kattilassa. Käytä uppomunat yksitellen ensin jauhoissa, sitten kanamunaseoksessa ja lopuksi panko-korppujauhoissa. Paista kuumassa öljyssä munia noin 30 sekuntia, kunnes ne ovat kauniin ruskeat.

Keitä parsat juuri ja juuri kypsiksi. Mausta seesamiöljyllä ja suolalla. Tarjoa parsat paneroitujen uppomunien kanssa.

Laskiaisritarit

Luit oikein – laskiaispulla laittoi hynttyyt yhteen köyhien ritarien kanssa. Tästä liitosta syntyi täydellinen kombo pehmeää pullaa, täyteläistä pistaasimassaa ja tietysti kunnon lusikallinen vaniljalla maustettua kuohukermaa.

Aivot toimivat joskus hassusti. Tammikuussa keskellä pahinta kuvaus- ja kokkaussessiota, kun pää suorastaan savusi ja tuntui ettei mitään muuta osannut ajatella kuin tekeillä olevia ohjeita, tupsahti päähän  ihan tosta vaan ajatus laskiaisritareista.  Hetken mietin, että meneekö jo liiallisuuksiin moinen kikkailu, mutta eikös sitä sanota, että enemmän on enemmän, vai miten se oli..?

Toissa viikolla sitten pääsin itse asiaan ja olen aika ylpeä, että sain näinkin kauan pantattua tätä ohjetta.  Mieli olisi tehnyt heti mennä talon katolle huutamaan, että nyt kuulkaa tuli hitsin hyvää! Tällä kertaa pyöräytin pullien väliin pistaaseista massan, kun en saanut käsiini lempi-hasselpähkinöitäni. Hasselpähkinämassaan löydät ohjeen tästä. Se on  viime vuodelta ja mukana on myös Hra Hurvelsson aka koira.

Semla meets french toast

Mutta pidemmittä turinoitta itse ohjeeseen. Suosittelen ostamaan ritareita varten hyvää pullapitkoa ja panttaamaan sitä pari päivää, jotta pulla ei ihan hajoa atomeiksi vaniljamaitoon kastettaessa.

Laskiaisritarit
4 annosta

1 pullapitko
3 dl maitoa
2 kananmunaa
2 rkl ruokosokeria
1/2 tl vaniljajauhetta
paistamiseen voita

Lisäksi:
3 dl kuohukermaa

Leikkaa pullapitkosta 8 tasapaksua viipaletta. Vatkaa matalassa tasapohjaisessa kulhossa maidon joukkoon munat ja mausta sokerilla sekä vaniljalla.

Levitä (tai painele) pistaasimassaa neljälle viipaleelle ja paina tiukasti loput viipaleet kansiksi päälle. Upota ritarit maitoon ja kääntele niitä molemmin puolin. Siirrä lautaselle odottamaan.

Kuumenna voi pannussa ja paista ritareita molemmin puolin, kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja hieman rapea. Tarjoa ritarit lämpiminä vaniljalla maustetun kermavaahdon kanssa. Koristele pistaasimuruilla.

Pistaasimassa
1 1/2 dl suolaamattomia pistaaseja
1 1/4 dl tomusokeria
1 rkl sitruslikööriä
1 rkl vettä

Jauha pistaasit sauvasekoittimen myllyssä tai monitoimikoneessa tasaiseksi jauheeksi. Sekoita pistaasijauhe ja tomusokeri keskenään. Lisää ensin sitruslikööri ja sekoita huolellisesti, lisää vesi pienissä erissä. Tahnan tulisi olla tasaista ja notkeaa.

Maalaisterriini

Tuhti maalaisterriini sopii uuden vuoden brunssille tai lounaalle. Tarjoa se briossin ja pikkelöityjen kasvisten kanssa.

maalaisterriini

Tämä joulukuu ei aivan ole mennyt kuten etukäteen suunnittelin. Mitkä lie tuulet puhaltaneet, mutta vuoden viimeinen kuukausi toi mukanaan poikkeuksellisen, tulevaisuuden työkuvioihin liittyvän ja päätöksiä sisältävän tunnemyräkän. Se yhdessä blogiini liittyvien pohdintojen kanssa saivat aikaan totaalisen luovuuskatkon. Minulla on kyllä tuolla luonnosten puolella useampikin idea, jotka oli tarkoitus kokeilla ja jakaa kanssanne täällä. Kun tähän kaikkeen angstiin lisätään melko tiukkoja työpäiviä vuoden pimeimpänä aikana, niin joulukuu ei ole näyttänyt blogissani aivan siltä miltä piti. Amatöörin virheitä toki, myönnän. Muistan lukeneeni useammankin kokeneemman bloggaajan vinkin, että kannattaa valmistella juttuja etukäteen. Sitten kun tulee se kiire tai kriisi, niin on jotain mitä jakaa. Joulu on onneksi ensikin vuonna ja lupaan petrata tämän vuotiseen esitykseeni!

Siispä kiireestä aikataulusta johtuen poikkesi myös joulupöytämme tavanomaisesta. Olen sieluani myöten joulukinkku-ihminen ja lanttu- sekä porkkanalaatikko ovat suurinta herkkuani. Tänä vuonna kuitenkin joulumme ei nähnyt kinkkua, vaan hanhen! Tosin siinä hanhea paistellessamme ja myöhemmin kylmänä maistellessamme, olimme havaitsevinamme vienon kinkkumaisen aromin…Mitä lie toiveajattelua! Hanhen kanssa paistoimme parmesan-palsternakkoja sekä ruusukaalia pekonin ja kastanjojen kanssa. Alkuruoaksi oli mädin ja kaupasta ostetun graavikalan lisäksi ostereita, jotka suorittivat keittiössämme ensi esiintymisensä! Puolet ostereista nautimme sellaisinaan salottisipuli-siiderietikan kanssa ja loput paistoin uunissa parmankinkkumuruilla kuorrutettuina. Ai niin, juomaksi oli shampanjaa.

maalaisterriini

Yksi melko uusi tulokas joulupöydässämme on ollut tämä alun perin Good Food -lehdestä löytämämme maalaisterriini. Tänä vuonna valmistin terriinin vasta Tapaninpäivänä ja hyvä niin, sillä terriini toimii erinomaisesti väliviikon alkupalana tai lounaana juustojen kanssa, mutta ennen kaikkea se on mainio uuden vuoden brunssilla tarjottava herkku! Yhdestä terriinistä saa helposti 20 viipaletta ja valmistus itsessään on vaivatonta. Oma lisäyksemme terriiniin on raastettu appelsiinin kuori. Se tuo mukavaa raikkautta ja aromia muutoin sangen lihaiseen ruokaan.

Maalaisterriini

300 g broilerin maksaa
300 g pekonia tai pancettaa
500 g possun jauhelihaa
4 valkosipulinkynttä
2 salottisipulia
1 appelsiinin raastettu kuori
1/2 ruukkua lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
2 laakerinlehteä murskattuna
1 dl suolaamattomia pistaaseja
1/2 dl konjakkia, brandyä tai calvadosta
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1/4 tl jauhettua inkivääriä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
12-14 viipaletta serrano-tai parmankinkkua

Poista broilerin maksoista jänteet tai verihyytymät. Jätä 6-7 palaa kokonaiseksi, jotta voit asetella ne terriiniin myöhemmin. Kuutioi loput maksoista. Kuutoi myös pekoni. Hienonna valkosipulit ja salottisipulit. Mittaa kaikki aineet serranokinkkua lukuunottamatta kulhoon ja vaivaa huolellisesti puhtain käsin tasaiseksi massaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja nosta jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

Vuoraa suorakaiteen muotoinen (leipä)vuoka leivinpaperilla. Asettele kinkkuviipaleet limittäin vuokaan niin, että viipaleet muodostavat yhtenäisen maton vuoan pohjalle, reunoille sekä päätyyn. Tarkoitus on, että kinkkuviipaleet jäävät vuoan ulkopuolelle roikkumaan, ne käännetään lopuksi terriinin päälle kanneksi.

Painele tiiviisti puolet terriinimassasta vuoan pohjalle. Asettele säästämäsi kokonaiset maksapalat jonoon vuoan keskelle. Painele loput massasta vuokaan ja kääntele kinkkuviipaleiden päät terriinin päälle peitoksi. Peitä vuoka tiiviisti foliolla ja nosta terriinivuoka uuniastiaan, joka on hieman terriinivuokaa suurempi. Tarkoitus on kypsentää terriini vesihauteessa, joten kaada vuokaan vettä noin puoleen väliin terriinivuokaa. Nosta terriini uunivuoassa uuniin ja paista 180 asteessa noin 60 – 75 minuuttia, kunnes terriini on kypsää. Anna jäähtyä vuoassa ja kumoa terriini lautasella. Peitä terriini foliolla ja laaita painoksi päälle leikkuulauta sekä säilyketölkkejä ja nosta jääkaappiin.

Piparkakkutoffee

Vielä ehtii joulukarkkipajan avaamaan!

Gingerbread toffee

Piparkakkutoffee eli paikan poistaja -toffee on varmasti yksi useimmin valmistamistani joulukarkeista. Rakastan tämän toffeen sitkoisuutta ja lämpimiä joulumausteita. Tästä tulee vähän mieleen Englannista Thorntons’in toffeet, jotka oli pakattu pahvirasiaan. Kaikki toffeet olivat vähän erikokoisia ja erimuotoisia lohkareita. Tästä innoittuneena päädyn usein vain kolauttamaan valmista toffeelevyä pöytää vasten ja leikkaan veitsellä sitten isoimmat palat suuhun sopiviksi.

Vaikka ohje onkin varsin simppeli, on tässäkin muutama ns. kriittinen kohta. Jos sinulla ei ole elektronista lämpömittaria, sokerimittaria tai Thermapen’iä, valitse jokin muu joulukarkkiohje. Voin taata, että arvailemalla sokerin oikeaa lämpötilaa, et onnistu. Toinen huomioitava asia on fariinisokeri. Aluksi fariinisokeri ja kondensoitu maito sekoitetaan keskenään ja seosta kuumennetaan, kunnes sokeri on sulanut. Jos fariinisokeri on vanhaa ja jo vähän kuivahtanut, ei tämä vaihe tule onnistumaan. Kokemusta on! Kattilan pohjalle nestemäisen paksun tahnan sijaan muodostuu kuiva, hiekkamainen muodostelma!

Gingerbread toffee

Piparkakkutoffee

noin 40 palaa

450 g fariinisokeria
1 ½ dl kondensoitua maitoa
75 g voita
1 rkl etikkaa
¾ dl tummaa siirappia
¾ dl vaaleaa siirappia
½ tl kanelia
½ tl jauhettua inkivääriä
½ tl jauhettua neilikkaa
½ tl jauhettua kardemummaa

Voitele laakea astia (20 x 30 cm). Jos käytät uunivuokaa tai muuta syvempää astiaa, suosittelen peittämään pohjan ensin leivinpaperilla. Jos toffee jää kiinni astiaan, siirrä se pakastimeen vartiksi.

Sekoita paksupohjaisessa melko laakeassa kattilassa keskenään fariinisokeri ja kondensoitu maito. Kuumenna matalalla lämmöllä sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut. Lisää loput aineet ja kuumenna seosta välillä sekoittaen niin, että lämpötila nousee 132 asteeseen. Poista tarvittaessa märällä leivinsiveltimellä reunoille kertynyt sokeri.

Kaada seos vuokaan. Kun toffee on hieman jäähtynyt, vedä veitsellä ruudukko toffeeseen.
Anna jäähtyä kunnolla ja murra levy paloiksi. Kääri toffeet sellofaaniin tai voipaperiin. Säilytä valmiit toffeet viileässä ja anna lahjaksi hyvähampaisille ystäville.

Flammkuchen mädillä ja kylmäsavulohella

Tänään juhlistetaan itsenäisen Suomen 99-vuotispäivää. Sen kunniaksi tarjotaan vähän parempaa piirakkaa, kylmäsavulohella ja mädillä ryyditettynä.

Flammkuchen with cold smoked salmon and salmon roe

Olen todella laiska leipomaan piirakkataikinoita, joten olen tämän flamkuchenin (tai tarte flambeen) tehnyt aina valmiista voitaikinasta. Se toimii mielestäni jopa paremmin kuin hiivataikinasta valmistettu pohja. Käytin tähän Pirkan esikaulittua ja laskotettua voitaikinaa, josta saa hauskasti kolme reilumpaa annospalaa tai voi hyvin kaulia koko taikinan uunipellille paistettavaksi. Valmiit lehtitaikinalevyt sopivat ihan yhtä hyvin tähän tarkoitukseen. Hyvän hiivataikinapohjaan valmistetun flamkuchnenin ohjeen löydät 52 weeks of deliciousness -blogista.

Yksi suosikkitäytteistäni flammkuchenissä on Schwarzwaldin kinkku yhdistettynä purjoon, mutta näin itsenäisyyspäivän kunniaksi halusin mukaan jotain suomalaisempaa. Ja mikäpä olisi sen tunnusomaisempaa meille kuin kylmäsavustettu kala. Juhlan ja talvisesongin kunniaksi lisäsin mukaan myös kirjolohen mätiä.

independence day in Finland

Flamkuchenin pohja mehevöitetään ranskankermalla, jonka maustoin tällä kertaa sinapilla. Purjot paahdoin pannulla ensin ja ripottelin ne ranskankerman päälle. Kylmäsavulohen ja mädin lisäsin vasta kypsään piirakkapohjaan. Kirpakkuutta ja lisää sinappista makua piirakkaan tuovat kaprikset ja vuonankaali. Tillin ystävä voi korvata vuonankaalin tillillä ja hienontaa sitä vaikka jo ranskankerman joukkoon. Lasiin tilaisuuteen sopivaa kuplajuomaaa ja juhlat voivat alkaa!

Mäti-kylmäsavulohiflammkuchen

1 pkt Pirkka esikaulittu ja laskostettu voitaikinaa
2 isoa purjoa
öljyä
1 tlk (150 g) ranskankermaa tai smetanaa
1 tl Dijon-sinappia
200 g kylmäsavulohta viipaloituna
1 tlk (35 g) kapriksia
100 g kirjolohen mätiä
vuonankaalia
mustapippuria

Ota taikina sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa purjoista vihreä latva pois, irrota uloin lehtikerros ja pese purjot huolellisesti. Leikkaa purjon kanta pois ja viipaloi purjo n. 1/2 cm renkaiksi. Paista purjorenkaita molemmin puolin pannulla, kunnes niihin tulee väriä.

Leikkaa sulanut taikina laskostetuista kohdista kolmeen palaan tai kauli se isoksi levyksi. Sekoita ranskankerman joukkoon sinappi ja levitä seos taikinapohjille. Ripottele päälle purjot ja paista 220 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja kauniin ruskea. Isommalle taikinalevylle tarvitset pidemmän paistoajan.

Revi kylmäsavulohiviipaleet pienemmiksi paloiksi ja asettele kypsien pohjien päälle. Ripottele joukkoon kaprikset ja annostele mäti lusikalla pieniksi keoiksi. Lisää lopuksi huuhdeltu ja kuivattu vuonankaali sekä kunnon rouhaus mustapippuria. Tarjoa heti.

Older posts Newer posts

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑