Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Lähi-itä (page 1 of 2)

Turkkilaiset munat

Moni jää juhannukselta kesälomalle ja silloin jos milloin, on aikaa nauttia pitkistä aamuista ja heittää arjen rutiiniaamupalat olan yli.

Turkish eggs

Turkkilaisten munien ohjeita olen tässä viime vuosina nähnyt useassakin paikassa, mutta jostain syystä ne ovat jääneet testaamatta. Inspiraation kokeiluun sain Nigella Lawsonilta, jonka kirjassa At My Table ohje oli heti ensimmäisenä.

Nämä turkkilaiset munat hurmasivat meidät kertakokeilusta ja luulenpa, että näitä nähdään meidän aamiaspöydässä jatkossa melko usein!

Muutaman aineksen herkku

Kananmunia, jogurttia, voita, valkosipulinkynsi ja Aleppon pippuria. Siinäpä ainekset Nigellan ohjeessa. Minulla ei ollut Aleppon pippuria (turkkilaista chiliä), mutta käytin ruusuharissaa, jonka löysin Ison Omenan Citymarketista. Tuo harissa on tavanomaista pehmeämmän makuista ja ruusun maku on hillitty. Ei siis mikään yliparfyyminen, kukkakauppa purkissa -tuote.

Jos tiedät mistä Suomesta saa Aleppon pippuria, niin huikkaapa tuohon kommenttikenttään, kiitos!

Ohje koostuu oikeastaan kolmesta osasesta – valkosipulilla maustetusta, varovaisesti lämmitetystä jogurtista, ruskistetusta voista ja uppomunista. Harissa lisätään lopuksi ruskitetun voin joukkoon. Nigella viimeistelee annoksen tillillä ja niin voit sinäkin halutessasi. Minut tuntevat tietävät, että siinä on yrtti, jota tässä talossa ei näe eli oma versioni valmistuu ilman tilliä.

Uppomunista

Nigellalla oli erikoinen kikka uppomunien valmistukseen. Hän nimittäin rikkoi jääkaappikylmän kananmunan siivilään ja valutti siinä nestemäisemmän valkuaisen pois. Näin Nigellan mukaan ei uppomuniin synny rihmamaisia haituvia. Mene ja tiedä, minun kananmunani olisivat voineen olla tuoreempia, joten tuon kikan toimivuus jäi kokeilematta.

Onnistumisen kannalta kananmunien tuoreus on A ja O, teitpä ne sitten muovikelmussa, valuttaen siivilässä tai perinteiseen tapaan. Minun tapani löydät tästä.

Turkkilaiset munat (2 annosta)

50 g (suolatonta) voita
1 rkl oliiviöljyä
2-3 tl ruusuharissatahnaa
tai 1 tl Aleppon pippuria

200 g turkkilaista jogurttia (käytin Arla Lempi 10%)
1 valkosipulinkynsi
1 tl sormisuolaa

200 g turkkilaista jogurttia (käytin Arla Lempi 10%)
1 valkosipulinkynsi
1 tl sormisuolaa

2 kananmunaa

hyvää leipää

  1. Mittaa voi teräskattilaan ja kuumenna pienellä lämmöllä, kunnes se on lakannut kuohumasta ja voi on kauniin pähkinän ruskeaa. Siirrä kattila pois levyltä ja lisää oliiviöljy. Sekoita varovasti joukkoon harissa – voi kuohuu tässä vaiheessa melko paljon. Jätä kattila lieden reunalle lämpimään. Voit lämmittää voin uudelleen myöhemmin.
  2. Kumoa jogurtti metalli- tai lasikulhoon. Raasta joukkoon valkosipuli ja lisää suola. Lämmitä jogurtti vesihauteessa kädenlämpöiseksi koko ajan sekoittaen. Anna kulhon levätä kattilan päällä, mutta siirrä kattila pois levyltä. HUOM! kattilassa olevan veden ei tarvitse kiehua voimakkaasti vesihaudetta varten, iloinen poreilu riittää.
  3. Valmista uppomunat haluamallasi tekniikalla. Kypsennysvedessä voit käyttää etikkaa tai sitruunan mehua.
  4. Kokoa annokset. Jaa jogurtti kahdelle lautaselle, nosta päälle uppomunat ja valuta harissalla maustettua voita jogurtille sekä uppomunan päälle. Tarjoa hyvän paahdetun leivän kanssa.

Mielettömän mehevä kukkakaali-maissisalaatti on alkusyksyn paras salaatti

Kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan. Just nyt. Kokeile vaikka ihanaa kotimaista maissia.

Purple cauliflower

Olen joskus aiemminkin tuskaillut tätä aikaa vuodesta, kun torit ja kaupat ovat täynnä upeita kotimaisia kasviksia.  Positiivinen ongelmahan tämä toki on, mutta meinaa mopo karata käsistä, kun kauppaan menee! Ja ihanaa, kun viljelijät ovat uskaltautuneet entistä enemmän kasvattamaan muutakin kuin porkkanaa ja lanttua. Tämä ruokaihminen ainakin kiittää ja kumartaa syvään fenkolien, värillisten kukkakaalien ja maissin edessä. Vielä kun joku kasvattaisi kauppaan saakka niitä pitkulaisia punajuuria ja retiisejä! Saa vinkata alle, jos olet niitä jossain nähnyt.

Kotimaista maissia suoraan lautaselle

Tämmöistä tabouleh-tyyppistä salaattia olen tehnyt aiemminkin blogiin, mutta nyt halusin lisätä siihen tuota juhlittua kotimaista maissia. Ruokaisuutta salaatti sai halloumista. Ja violetti kukkakaali antoi salaatille upean värin! Me söimme tämän sellaisenaan, mutta salaatti käy hyvin myös lisäkkeeksi liha- tai kalaruoalle. Tuo kotimainen maissi on kyllä uskomattoman makeaa – maistelin jyviä raakoina ja oisin voinut syödä ne sellaisenaan, mutta pieni grillaus ei tee pahaa maissillekaan. Jos sinulla ei ole grilliä, suosittelen kiehauttamaan maisseja muutaman minuutin vedessä ja sitten paistamaan ne parilapannulla tai valurautapannulla, jotta saat pintaan väriä ilman, että koko ilta menee (kokemusta on!).

Cauliflower and corn salad tabouleh style

En tiedä kuinka tämä kuiva kesä vaikuttaa satokauden pituuteen, ainakin puutarhamarjojen, kuten karviaisten osalta kausi meni jo. Eli tartu hetkeen – tässä tapauksessa kauden kasviksiin, NYT!

Lisää maissiohjeita löydät mm. Hanna Soppa -blogista ja maissiin ihanasti hurahtaneen Jellan Vaimo matskuu -blogista

Kukkakaali-maissisalaatti

n. 900 g kukkakaali
2 – 3 rkl sitruunamehua
2 – 3 rkl oliiviöljyä
1 tl sumakkia
1 tl jauhettua jeeraa
ripaus suolaa
2 kotimaista maissia
1 ruukku lehtipersiljaa
1 ruukku korianteria
2 dl kuorettomia, suolaamattomia pistaaseja
1 tlk kikherneitä
suolaa, mustapippuria
lisäksi
1 pkt halloumia

Huuhtele kukkakaali ja raasta se kolmioraastimen karkeimmalla terällä. Lisää sitruunamehu, öljy, ripaus suolaa sekä sumakki että jeera. Anna maustua noin 10 minuuttia.

Poista maissista ulkolehdet ja ohuet hiusmaiset kuidut. Voitele pinta öljyllä ja grillaa kypsäksi. Leikkaa maissinjyvät irti rangasta.

Hienonna yrtit ja sekoita kukkakaalin joukkoon. Rouhi pistaasit, valuta kikherneet ja sekoita ne maissien kanssa salaattiin. Mausta vielä ripauksella suolaa ja rouhitulla mustapippurilla.

Kuivaa halloumin pinta ja kuutioi se. Paista kuutiot kuumalla pannulla kauniin ruskeiksi ja lisää salaattiin.

Granaattiomenaglögi maistuu vaniljalle ja kardemummalle

Millainen glögi tälle vuodelle keksitään?

Mulled pomegranate juice

Tämä oli  jokavuotinen pohdinnan aihe jo aikoinaan, kun työskentelin Katajanokalla koekeittiöllä. Jossain vaiheessa tuntui siltä, että nyt on kokeiltu kyllä kaikki mahdolliset glögivariaatiot ja sitten sitä keksi kuitenkin jotain uutta. Viime vuonna tänne blogiin valmistin glögin mustikkamehusta ja tänä vuonna on granaattiomenan vuoro.

Tykkään tehdä itse glögejä, kun silloin saa makeutta säädettyä omaan makuun sopivaksi. Aivan sellaisista saksalaisen joulutorin hampaista kiilteet irroittavan happamista glögeistä en minäkään pidä, mutta sokeriliemet saavat jäädä kauppaan.

Granaattiomenamehuja löytyy kaupoista monen sorttisia, useimmat sellaisia joissa on omenamehua mukana. Tämä ostamani mehu oli pelkkää granaattiomenaa ja melko hapanta itsessään. Ostin sen lähi-kookaupastani, mutta uskoisin että vastaavia löytyy muualtakin. Ja jos omenamehuversio on ainoa mitä kaupasta löytyy, niin osta se ja purista parista granaattiomenasta mehua lisäksi. Tuo mehulisäys tuo myös hieman kirkkautta muuten melko samean punaiseen mehuun.

Mulled pomegranate juice

Makuaineena glögissä toimivat kardemumma, kanelitangot sekä vanilja. Makeutin juoman granaattiomenasiirapilla, jonka keitin itse, mutta ruokosokeri tai fariinisokeri sopivat molemmat tähän ihan yhtä hyvin.  Tämä glögi nautittiin ilman terästystä Klippan-juuston ja manteleiden kanssa. Jos haluat glögistä tujumpaa, lisää vodkaa tai vaaleaa rommia.

Pst! Kävin jouluvieraana Kokit ja Potit -blogissa, jota varten testasin ohjeet ruskistetulla voilla maustetuista madeleineista ja granaattiomenasiirapista. Sieltä löytyy myös vinkki granaattiomenan mehustamiseen. Käyhän kurkkaamassa!

 

 

Granaattiomenaglögi

1 l granaattiomenamehua
1 vaniljatanko halkaistuna ja siemenet kaavittuna
10 kokonaista vihreää kardemumman kotaa murskattuna (tai 2 tl kokonaisia kardemumman siemeniä)
2 kanelitankoa
3/4 – 1 1/2  dl ruokosokeria (tai granaattiomenasiirappia oman maun mukaan)

lisäksi 3/4 dl granaattiomenan siemeniä

Mittaa kaikki aineet kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua muutama minuutti.  Alenna sitten lämpö niin pienelle kun saat, peitä kattila kannella ja anna maustua noin 45 minuuttia. Tarkista maku ja lisää sokeria, jos glögi tuntuu liian happamalta. Siivilöi juoma ja jaa laseihin. Viimeistele glögi tuoreilla granaattiomenan siemenillä.

 

Juurescouscous

Syksyinen couscous syntyy kotimaisista juureksista. Tarjoa kaveriksi harissatahnalla maustettua jogurttia, niin johan veri taas kiertää!

Root vegetable couscous

Havahduin tuossa taannoin, että blogistani ei löydy yhtään tavanomaista couscous-ohjetta. No, ei tämäkään ehkä se aivan tyyppillisin ole, mutta lähempänä oikeaa kuin muut. Tämä couscous sopii syksyyn sekä lähestyvään talven mitä parhaiten, sillä kotimaisia juureksia riittää hyvällä tuurilla pitkälle kevääseen saakka.

Tällä kertaa uuniin paahtumaan pääsivät palsternakka, porkkana, keltajuuri, punajuuri sekä jääkaappiin hautautunut fenkoli. Tykkään paahtaa juurekset niin, että maustan jokaisen variantin omalla tavallaan. Palsternakka sai sumakkihunnun, punajuurille ripsautin baharat-mausteseosta,  keltajuuret maustoin sitruunatimjamilla ja porkkana sai mustapippurista kasteen. Vähän öljyä pintaan ja kunnon rouhaisu suolaa päälle. Jos juureksiin haluaa lisää makeutta ei loraus vaahterasiirappia tee huonoa. Siinä maustekaappia nuohotessani huomasin, että meillä oli jostain syystä kolme, siis KOLME, rasiaa sahramia jemmassa. Ei mitään hajua kuinka kaikki nuo kolme olivat kaappiimme päätyneet. Niinpä maustoin couscousin sahramilla. Sahramin voi toki jättää pois, mutta jos satut olemaan kaltaiseni sahramihamsteri ja kaapissasi lojuu ylimääräistä sahramia, niin suosittelen kokeilemaan.

Harissa yogurt goes well with root vegetables

Couscous on ruokana oikeastaan tosi simppeli ja helppo valmistaa. Unohda pakkausten valmistusohjeet, sillä paras couscous syntyy seuraavasti: mittaa couscous kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ryynien pinta peittyy. Vettä saa olla noin sentin enemmän kuin couscousta. Kulho peitetään lautasella tai muovikelmulla ja ryynien annetaan turvota. Tykkään maustaa couscousin jo ennen veden lisäämistä suolalla ja kuivatulla mintulla. Kun couscous on turvonnut, pyöräytä rakenne ilmavaksi haarukalla ja lisää öljyä. Voilà!

Couscousin muut ainesosat ovatkin sitten makuasia. Meidän couscousiimme kuuluu aina reilusti tuoreita yrttejä, pistaaseja tai manteleita ja chiliä. Tällä kertaa chilit tarjosin harissakastikkeen muodossa.  Jos saat käsiisi helsinkiläisen Babasin harissatahnaa, niin osta! Älyttömän hyvää ja raikasta harissatahnaa, jossa on kunnon potku. Tahnaa myydään kaupan kylmähyllystä.

Ja siinäpä se sitten oikeastaan onkin. Halloumia voi paistaa lisäksi – minä paistoin, mutta en lisännyt sitä annokseen, kun nuo kasvikset olivat niin nättejä itsekseen. Ai niin – tuossa koiraa ulkoiluttaessani tuumailin, että mikäli sumakki ei osu kohdellesi, niin palsternakat voisi maustaa vaikkapa puolukka- tai karpalojauheella. Niissä on samanmoista kirpakkaa happamuutta kuin sumakissa.

Juurescouscous

2 keltajuurta
1-2 punajuurta
1 iso porkkana
3 pientä palsternakkaa
1 pieni fenkoli
1 iso punasipuli
4-6 valkosipulinkynttä
sumakkia (kokeile sumakin tilalla puolukka- tai karpalojauhetta)
sitruunatimjamia
mustapippuria
baharatmausteseosta tai maustepippuria

3 dl täysjyväcouscousia
1 tl (savu)suolaa
1 tl kuivattua minttua
1/2 dl öljyä
(2 hyppysellistä sahramia)

kevätsipulin varsia
korianteria
minttua
lehtipersiljaa
pistaaseja

Harissajogurtti

1 dl maustamatonta jogurttia
1-2 tl harissatahnaa

Kuori juurekset ja paloittele ne itsellesi sopiviksi paloiksi. Paloittele myös fenkoli ja punasipuli. Valkosipulinkynnet saavat mennä uuniin kuorineen. Asettele kasvikset uunipellille lajeittain ja mausta haluamillasi mausteilla. Muista suola ja öljy! Paahda uunissa 225 asteessa uunin keskitasolla 30-35 minuuttia, kunnes kasvikset ovat saaneet kauniisti väriä ja kypsät.

Valmista couscous kuten yllä neuvoin. Jos käytät sahramia, niin liota se tilkassa kuumaa vettä ja sekoita turvonneen couscousin joukkoon. Hienonna kevätsipulin varret ja yrtit. Rouhi pistaasit. Sekoita nämä kaikki couscousin joukkoon ja siirrä tarjoilukulhoon. Kokoa paahdetut kasvikset couscousin päälle ja tarjoa harissajogurtin kanssa.

Vadelma-belugalinssisalaatti piknikille

Vadelma-belugalinssisalaatti saa makua sumakista ja mehevyyttä appelsiinivinegretistä.

Beluga lenti salad with raspberries

 

Viime viikonlopun vietin jo kolmatta kertaa Marin ja Timin valokuvausworkshopissa kokkaillen. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin Helsingissä ja sunnuntain lounas nauttiin piknik-henkeen Ruttopuistossa. Piknik itsessään jo rajoitti jonkin verran sitä mitä tarjottiin ja kasvis-vegaaniruoka oli toivelistalla. Kauan ei tarvinnut ideoita päässä pyöritellä, kun teema oli jo selvä – teen salaatteja ja tahnoja Lähi-idän vaikuitteilla.

Vegaaninen piknik

Kaiken kaikkiaan tarjolla oli labnehia, punajuurihummusta, lehtikaali-avokadotahnaa, pikkelöityjä raitajuuria, kokonaisena paahdettua kukkakaalia chermoula-tyyppisen kastikkeen kanssa sekä paahdetuista porkkanoista, pavuista ja kvinoasta valmistettua salaattia tahinikastikkeella ja tämä vadelma-belugalinssisalaatti,  josta tulikin kaikkein kuvatuin ruoka!

Upeat kasvikset ja yrtit suorastaan inspiroivat tekemään kaikkea kaunista ja kiitos niistä vielä Deliverdelle ja Orastavan Auringon Irmelille! Ai niin, jälkiruokana tarjosin galettea, johon upotin nektariineja, persikoita, luumuja ja aprikooseja.

Kokeile myös kirsikoita

Idean tähän salaattiin sain aiemmin kesällä, kun tein kotona salaatin vadelmista ja kirsikoista. Se toimi kivasti lisäkkeenä, mutta piknikille vadelmat kaipasivat jotain vähän tuhdimpaa kaveriksi. Belugalinssit toivat ruokaisuutta, mutta myös dramaattista ulkonäköä. Valitettavasti kirsikoiden satokausi alkoi juuri olla viimeisillään, joten piknikille niitä vielä sain, mutta maanantaina kun kävin kaupassa tätä ohjetta varten, en niitä enää löytänyt.

Beluga lentils with raspberries

 

Upeita kuvia piknikiltä ja viikonlopulta löydät instasta mm. näillä tägeillä:

#rybworkshop #timclinchworkshop #helfoodphoto2017

Ku ite tekee -blogin Minna ehti jo kirjoittaa viikonlopusta. Käyhän lukemassa!

Vadelma-belugalinssisalaatti

3 dl belugalinssejä
(3 dl kirsikoita)
1 rs (250 g) tuoreita vadelmia
Mimis versoja (mielellään värikästä versoseosta)
2 tl sumakkia

appelsiinivinegretti

3/4 dl appelsiinin mehua
2 rkl oliiviöljyä
1 tl hunajaa tai vaahterasiirappia
ripaus suolaa ja mustapippuria

Keitä linssit suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta hyvin ja jäähdytä. Vatkaa kastikkeen aineet keskenään ja mausta linssit kastikkeella. Jos käytät kirsikoita, poista niistä kivet ja paloittele kirsikan liha linssien joukkoon.

Levitä tarjoiluastian pohjalle versoja. Kokoa päälle linssejä ja vadelmia. Ripottele päälle sumakki ja lisää versoja.

Top tip! Persikka-hasselpähkinäsalaatti vadelmakastikkeella on muuten yksi lempisalaateistani – siinä yhdistyvät sesongin raaka-aineet upealla tavalla!

Chermoula-munakoisot ja maailman paras hummus

Uunissa paahdetut munakoisot maustetaan lämpimän mausteisella chermoulalla, päälle sitruunaista jogurtttia, helmicouscousta ja yrttejä. Ja kaveriksi hummusta, totta kai!

Chermoula aubergines and hummus

 

Hipsuttelen villasukat jalassa keittiöön. Koira ei uniltaan juuri korvaansakaan lotkauta, ainoastaan häntä vähän laiskasti heilahtaa. Haukottelen syvään ja kerrankin toivon, että meillä olisi valmiiksi jauhettua kahvia kaapissa. Kahvimyllyn jyrinä herättäisi koko talon. Kahvin sijaan juon lasillisen vettä, teen muutaman venyttelyliikkeen ja katson kelloa – 05:35. Ei auta, kamera ja taustalevyt esiin, jos meinaan jotain saada aikaiseksi ennen töihin lähtöä.

Tämä voisi olla fiilistarina, mutta sen sijaan se on totisinta totta. Olen nimittäin toukokuusta saakka ollut ns. kesätöissä ja tehnyt normipäivää maanantaista perjantaihin. Olin täysin unohtanut kuinka paljon aikaa päivässä meneekään töiden tekoon ja kaupassa käyntiin, koiran ulkoilutukseen ja ruoanlaittoon. Siihen päälle muutama melko ohjelmoitu viikonloppu, niin paljon ei jää aikaa ruokakuvaukselle. Onneksi nyt on kesä ja valoisaa aikaa riittää niin aamusta kuin illastakin. Tosin iltaisin tahdon olla niin väsy etten jaksa enää keskittyä kuvaamiseen, joten aamusta on se aika otettava. Nämä munakoisot kuvasin viime viikolla silmät ristissä. Aamuinen valovielä melko kalpea, mutta silti ihan riittävä siihen, että lautasille syntyi heijastuksia!

Rakasta munakoisoruokia ja uunissa tai grillissä siitä tulee erityisen herkullista. Kun jokunen vuosi sitten ostin Yotam Ottolenghin ja Sami Tamimin Jerusalem-kirjan, oli tämä ensimmäinen ohje mihin tartuin. Olen muokannut ohjetta Ottoleghin alkuperäisestä ohjeesta hieman, mutta perusperiaate on sama. Munakoisot maustetaan chermoulatahnalla, jonka voi valmistaa itse. Erikoisin ainesosa tässä on säilötty sitruuna ja sitä saa jo isoimmista ruokakaupoista ainakin Al’Fez –merkillä. Munakoisoista saa kivan alkupalan neljälle tai lisäkkeen useammalle. Tämä on kerrassaan erinomaista huoneenlämpöisenä, vaikka osana mezetyyppistä illallista. Suosittelen kokeilemaan näitä myös grillissä, munakoiso saa grillautuessaan kivan savuisen maun.

 

Hummus goes well w/ aubergines

Munakoisojen kanssa söimme maailman parasta hummusta, jonka ohje on sovellettu Jamie Oliverin hummusohjeesta. Välillä lisäämme siihen enemmän tahinia ja toisinaan siinä maistuu mausteet voimakkaammin. Hummuksen teossa suurin valaistus tapahtui jokunen vuosi sitten kun keksimme, että hummusta voi ohentaa vedellä! Ei siis ole tarpeen tyhjentää siihen litran oliiviöljypulloa… Mutta mausteita saa meidän hummuksessa olla. Siksi se on meistä maailman parasta.

Chermoulalla maustettu munakoiso

Chermoulaseos
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 tl jauhettua juustokuminaa
2 tl jauhettua korianteria
1 tl chilirouhetta
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl minttua
½ tl suolaa
2 rkl säilötyn sitruunan kuorta hienonnettuna
¾ dl oliiviöljyä

Sekoita kaikki aineet keskenään.

Munakoisot ja bulgur
2 keskikokoista munakoisoa
150 g bulguria  (käytin helmicouscousta)
½ dl rusinoita tai sultanarusinoita (käytin kuivattuja karpaloita, talvella laitan granaattiomenaa)
1/2 dl manteliöljyä tai oliiviöljyä
(3 rkl mantelilastuja paahdettuna – piti laittaa pistaaseja, mutta aamupöpperössä unohdin!)
1 d vihreitä oliiveja puolitettuna (nyt meni kalamataoliiveja)
2 rkl korianteria hienonnettuna
2 rkl minttua hienonnettuna
3 kevätsipulinvartta suikaloituna
1 dl maustamatonta jogurttia
1 ½ rkl sitruunamehua

koristeluun: korianteria

Valmista ensin chermoulamausteseos. Leikkaa munakoisot pituussuunnassa puoliksi. Tee veitsellä ristikkokuvio munakoison lihaan, varo ettet leikkaa kuoren läpi. Levitä chermoulaseos munakoisopuolikkaiden pintaan ja nosta uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Mittaa bulgur kulhoon ja kaada päälle 1 ½ dl kiehuvaa vettä. Anna turvota. Valuta ylijäänyt vesi pois. Jos käytät helmicouscousta, keitä se ohjeen mukaan.
Liota rusinoita tai karpaloita ½ dl:ssa lämmintä vettä ja anna turvota 10 minuuttia. Valuta rusinat ja lisää ne bulgurin joukkoon. Lisää bulgurin joukkoon öljy, paahdetut mantelilastut, oliivit, kevätsipuli, yrtit ja ripaus suolaa. Sekoita kaikki keskenään ja tarkista maku, lisää suolaa tarvittaessa.
Nosta munakoisot tarjoiluvadille ja lusikoi bulguria munakoisopuolikkaiden päälle, anna osan bulgurista valua lautaselle. Ohenna jogurtti sitruunamehulla ja valuta munakoisojen päälle. Ripottele hienonnettu korianteri ja viimeistele oliiviöljyllä.

Hummus
1 tlk (380 g) kikherneitä
3 rkl tahinia
1/3 dl sitruunanmehua
2 pientä valkosipulinkynttä
1 tosi pieni kuivattu chili (tai chilijauhetta maun mukaan)
3/4 tl suolaa
1 1/2 tl kokonaista jeeraa paahdettuna ja jauhettuna
1 dl oliiviöljyä
1/2 dl kylmää vettä

Huuhdo ja valuta kikherneet. Siirrä kikherneet monitoimikoneen kulhoon ja aja paksuksi tahnaksi. Lisää koneen käydessä tahini, sitruunamehu, valkosipuli, chili ja mausteet. Lopuksi valuta kulhoon hiljalleen öljy sekä vesi ja anna koneen käydä, kunnes seos on vaaleaa ja sileää (n. 5 minuuttia). Tarkista maku.
Anna hummuksen vetäytyä kylmässä ennen tarjoamista.

Uppopaistetut andalusialaiset munakoisot (Berenjas fritas)

”Ruoka ei ole vain ravintoa, se on rakkauden jakamista.”

Kun kirjan esipuheessa todetaan näin, ei luvassa voi olla muuta kuin toinen toistaan herkullisempia ohjeita. Ja Ariela ei todellakaan petä odotuksi, sillä Andalusian auringossa – kulinaristiretkiä Jerusalemista Jereziin on täynnä tunnelmallisia kuvia ja tarinoita sekä vedet kielelle herauttavia ohjeita.  Harvoin luen keittokirjoista esipuheita taikka kappalejakoihin liitettyjä tekstejä, tästä poikkeuksena Nigel Slater ja Yotam Ottolenghi, mutta näihin Arielan tunnelmapätkiin tekee mieli palata yhä uudestaan. Voin melkein tuntea auringon säteet poskillani ja mausteiden huumaavan tuoksun, ihan kuin olisin matkalla itsekin!

Arielan kirjassa minulle tutuimpia ohjeita ovat Lähi-idän alueen ohjeet, olenhan tavannut Yotam Ottolenghin kirjat kannesta kanteen ja muutenkin nuo lämpimän mausteiset maut ovat mieleeni. Espanja sen sijaan on ruokamaana minulle vähän vieraampi. Meidän tähän asti ainoaksi jääneestä Espanjan matkasta on kulunut jo tovi ja siitä jäi mieleen lähinnä loputon tapasten virta. Ei tarvinnut serranoon ja manchegoon tarttua ihan hetkeen!

Paras ruokamuisto tuosta Andalusian matkastamme liittyy pieneen cordobalaiseen ravintolaan, jossa isäntä ei puhunut lainkaan englantia ja viini tarjottiin etiketittömistä viinipulloista, heidän omalta tilaltaan. Siellä meille tarjottiin alkupalaksi näitä uppopaistettuja munakoisotikkuja ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.  Tuo illallinen jäi mieleen sellaisena ihanana lomamuistona, jossa auringonlasku oli just oikea ja ravintola just sopivan rosoinen ja viini parasta koskaan juomaani espanjalaista viiniä. Ei siis yllätys, että olin ihan täpinöissäni, kun bongasin Arielan kirjasta tämän ohjeen, ! Itseasiassa en ole tainnut tuon ikiaikaisen Espanjan matkan jälkeen tähän ruokaan törmätä missään muodossa, mikä on kyllä mielestäni melko ihmeellistä. Uppopaistetut munakoisosuikaleet päihittävät kaikenmaailman bataattiranskikset ja muut hömpötykset sata nolla!

Andalucian deep fried aubergines

Munakoisojen ohje on hyvin simppeli – munakoisot suikaloidaan, itketetään, pyöräytetään taikinassa ja paistetaan. Muistikuvieni mukaan meille tarjotut munakoisot olivat suikaloitu varsin pieniksi, joten tässä kohtaa tein vähän erilailla kuin Ariela ohjeistaa. Samoin minulla ei ollut riisijauhoja friteeraustaikinaa varten, mutta tein vähän ohuemman taikinan riisitärkkelyksestä. Myös vehnäjauhot olisivat käyneet tähän. Andalusiassa munakoisosuikaleet tarjotaan paikallisen ruokohunajan kanssa. Sitä ei ollut, joten valutin päälle vaahterasiirappia. Olen kuitenkin sen verran suolaiseen taipuvainen, että tykkäsin näista ihan sellaisinaan, sormisuolalla ryyditettyinä.

Näiden ihanien, rapsakoiden munakoisojen lisäksi kokeilin kirjasta häränhäntiä (Rabo de Toro), jotka hiljalleen kypsyvät murean pehmeiksi sherryllä ja mantelilla maustetussa kastikkeessa. Nämä häränhännät olivat todella täyteläisiä maultaan, omaan makuuni ehkä jopa vähän turhankin täyteläisiä. Taidan ensi kerralla käyttää kuivaa sherryä tai terästää kastiketta appelsiinin mehulla, jotta rasvan maku hieman taittuu. Ja ei taatusti jää näihin kahteen ohjeeseen kokeiluni, sillä post-it -laput pilkuttavat kirjan sivuja! Ehkä seuraavaksi tartun syyrialaisiin kananmaksoihin tai serranokinkkukroketteihin! Vai olisiko sittenkin kehutun shish barakin vuoro?

Under the Andalucian sun

 

Uppopaistetut munakoisot

1 (400 g) munakoiso

Frityyritaikina
2 3/4 dl riisijauhoja
2 1/2 dl vettä

Uppopaistamiseen öljyä

(sormisuolaa)

Leikkaa munakoiso pitkittäin reilun sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nämä puolestaan poikittain saman paksuisiksi, ranskalaisia perunoita muistuttaviksi tangoiksi. Ripottele päälle suolaa ja aseta siivilään itkemään noin puoleksi tunniksi. (Minä leikkasin munakoisot ohuemmiksi suikaleiksi, sekin toimii!)

Kuivaa munakoisotankojen pinta puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen painellen. Sekoita frityyritaikinan aineet keskenään paksuksi seokseksi. (Taikinaan ei saisi jäädä paakkuja.) Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa tai valurautapadassa 180-asteiseksi.

Paista munakoisotangot erissä. Upota tangot ensin taikinaan ja valuta ylimääräinen taikina pois. Nosta tangot öljyyn reikäkauhalla. Paista tankoja kuumassa öljyssä, kunnes pinta rapeutuu ja saa hieman väriä. Sekoita taikina tasaiseksi ennen uutta munakoisoerää.

Valuta paistettuja munakoisoja hetki talouspaperin päällä, ripottele päälle sormisuolaa. Tarjoa halutessasi hunajan tai siirapin kanssa.

Falafelit ja granaattiomena-helmicouscoussalaatti

Falafelit ja couscous ne yhteen sopii!

Falafels and pearl couscous

Näiden falafelien ohje on peräisin Yotam Ottolenghiltä ja ovat mielestäni parhaita itse tehtyjä falafeleja. Ohjeen juju on kuivatuissa kikherneissä, jotka ainoastaan liotetaan vedessä yön yli. Kikherneitä ei siis keitetä lainkaan ensin. Näin saadaan ihanan rapsakka rakenne ja toisin kuin esimerkiksi säilykekikherneistä valmistetut falafelit, nämä eivät ole kertaakaan keittämisen aikana hajonneet atoimeiksi. Olen alkuperäiseen ohjeeseen lisännyt tuoreiden yrttien määrää, koska pidän niiden tuomasta väristä sekä mausta. Yrtit tuovat jonkin verran lisää kosteutta falafelmassaan, joten olen lisännyt hieman myös jauhojen määrää. Näistä falafeleista ei siitä huolimatta tule missään nimessä tahmaisia tai jauhoisen liisterisiä!

Falafelmassa näyttää irtonaiselta ja pieni epäusko voi iskeä siinä vaiheessa, kun alat muotoilla pyörytköitä. Mutta ei  huolta! Käytä falafelien muotoiluun lumipallo-tekniikkaa eli pyörittele faladelmassaa kämmenten välissä samalla puristellen, kuin tekisit lumipalloja. Voit tehdä kaikki falafelit valmiiksi paistamista varten kerralla tai sitten aina sen määrän kuin kerralla paistat. Falafelit ovat parhaimmillaan heti paistamisen jälkeen.

Falafelien kanssa valmistin helmicouscous-salaattia. Helmicouscouskuksen maihinnousua olen odotellut jo useamman vuoden, mutta jostain syystä se etenee etanan tahdilla. Jotain pientä toivoa kuitenin on, sillä ainakin Artisan Grains -merkillä sitä jo myydään. Helmicouscous on Lähi-idän alueella usein käytetty couscous, nimensä mukaisesti näyttää pieneltä helmeltä. Englanniksi sitä kutsutaan nimillä pearl couscous, giant couscous ja Libanonissa se tunnetaan moghrabieh-nimellä. Italiasta löytyy myös helmicouscouksen sukulainen, fregola-pasta, jota myydään mm. Hellassa ja Herkussa Museokadulla. Helmicouscous-salaatin tein aikalailla samoin kuin tämän vehnänjyväsalaatin. Lisäsin salaattiin vain paljon enemmän granaattiomenaa (yhden kokonaisen granaattiomenan), sillä sen sesonki on nyt parhaimmillaan.  Ripautin mukaan myös hiukan sumakkia, sillä sen maku sopii mielestäni hyvin myös granaattiomenan kanssa. Hienonna couscouksen joukkoon reilusti lehtipersiljaa, korianteria ja vahvaa minttua, niin raikas salaatti on valmis.

Tein falafeleja ja couscoussalaattia yhdessä kurpitsahummuksen kanssa, jonka ohjeen löydät täältä.

Falafelit

250 g kuivattuja kikherneitä
1 (80 g) pieni sipuli hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1/2 ruukkua hienonnettua lehtipersiljaa
1/2 ruukkua hienonnettua korianteria
1 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
½ tl cayennepippuria
½ tl kardemummaa
½ tl leivinjauhetta
2 -3 rkl vehnäjauhoja
3 rkl vettä
1 l rypsiöljyä paistamiseen
seesaminsiemeniä koristeluun

Liota kikherneitä yön yli kylmässä vedessä. Vettä tulisi olla ainakin kaksinkertainen määrä suhteessa herneisiin.
Seuraavana päivänä valuta kikherneet ja hienonna ne monitoimikoneessa yhdessä sipulin, valkosipulin, lehtipersiljan ja korianterin kanssa. Käytä koneen pulse-toimintoa, aja seosta 30 – 40 sekuntia kerrallaan. Massan tulisi olla rouheaa, yhtenäistä, mutta ei taikinamaista. Ottolenghi suosittelee käyttämään massan valmistukseen lihamyllyä, joten jos sinulla sellainen on, niin käytä ihmeessä!

Lisää mausteet, leivinjauhe, vehnäjauhot ja vesi käsin sekoittaen. Peitä kulho muovikelmulla ja anna vetäytyä mielellään tunnin verran. Voit valmistaa seoksen jopa päivän ennen valmistusta (tällöin voit joutua lisäämään vähän jauhoja enemmän).

Kaada öljy paksupohjaiseen kannelliseen kattilaan tai valurautapataan ja kuumenna se 180 asteeseen. Pyörittele kostutetuin käsin massasta pieniä pyöryköitä (25 g). Purista pyörykät tiiviiksi. Ripottele pyöryköille seesaminsiemeniä ja paista öljyssä 4 minuuttia tai kunnes ne ovat läpikypsiä. Nosta falafelit reikäkauhalla leivinpaperin päälle valumaan.

Kurpitsahummus

Hei kurpitsa, vanha ystävä! Long time no see!

pumpkin hummus

Meillä kokattiin viikonloppuna Lähi-idän henkeen. Yksi ruoista oli tämä kurpitsahummus.

Pidän erilaisista tahnoista ja levitteistä, mutta hummus on kaikkien kingi. Se on niin monikäyttöinen ja sopii couscousin kaveriksi, ruisleivän päälle tai nälkäisen työstä kotiutuvan nopeaksi välipalaksi. Hummuksen pohja syntyy kikherneistä ja tahinista eli seesaminsiementahnasta. Maailmalta löytyy lukuisia erilaisia versioita, joissa osassa käytetään enemmän tahinia ja toisissa taas enemmän mausteita. Hummuksen suosiosta kertonee se, että tänä päivänä sitä saa valmiina myös kaupoista. Tosin itse tehty on parempaa!

Olen vähän laiska liottelemaan ja keittelemään kikherneitä, joten käytän säilykekikherneitä. Niiden valinnassa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä esimerkiksi Go Greenin kikherneet ovat niin napakoita, että niistä tulee rakeinen hummus. Itse pidän enemmän silkkisen sileästä hummuksesta ja käytän usein joko Pirkan tai Bonduellen kikherneitä.

Meillä useimmin käytetty hummusohje on Jamie Oliverin käsialaa ja se on vuosien varrella käytössä muokkaantunut meidän versioksemme. Pienen valaistumisen hetken koin jossain vaiheessa, kun minulle selvisi, taisi olla Ottolenghin kirjasta, että hummusta voi ohentaa vedellä. Eli litraa oliiviöljyä ei ole tarpeen sekoittaa kikherneiden joukkoon pehmeämmän rakenteen saavuttamiseksi! Veden sijasta voi käyttää myös kikherneiden lientä.

Butternut squash houmus

Vaikka perushummus onkin hyvää, on välillä kiva kokeilla jotain uutta. Olen joskus tehnyt punajuuresta hummusta ja se oli hyvää. Porkkanahummuksen ohjeenkin muistelen jossain nähneeni, joten ajattelin että voisihan tuo kurpitsakin sopia. Kurpitsan makeus ja tahinin pähkinäisyys on jo aiemmin todettu hyväksi makupariksi eli ihan metsään en voi mennä.

Paahdoin myskikurpitsat uunissa ja soseutin kypsän kurpitsan ennen hummukseen lisäämistä. Kurpisassa olevan kosteuden vuoksi ei tähän versioon ollut tarpeellista lisätä vettä lainkaan ja koostumuksesta tulee tavanomaista hummusta pehmeämpää. Myskikurpitsa antaa hummukselle myös kauniin värin ja hieman makean paahteisen maun.

Hummus säilyy tiiviissä astiassa jääkaapissa noin viikon eli sitä voi hyvin tehdä isommankin satsin kerralla.

 

Kurpitsahummus

700 g myskikurpitsaa
öljyä

1 tl kokonaista jeeraa eli juustokuminaa
1/2 tl kokonaista korianteria
1 tlk kikherneitä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
2 rkl tahinia
2 rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu
1 tl sormisuolaa (Maldon)
ripaus cayennepippuria, chilijauhetta tai paprikajauhetta

Paloittele kurpitsa kuorineen pituussuunnassa isoiksi lohkoiksi, poista siemenet. Valuta päälle öljyä ja paahda uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes kurpitsanliha on pehmentynyt. Anna jäähtyä ja kaavi liha pois kuoresta. Soseuta kurpitsa. Paahda pienessä kattilassa tai paistinpannussa jeera ja korianteri. Jauha ne morttelissa jauheeksi.

Valuta kikherneet ja ota halutessasi liemi talteen. Mittaa monitoimikoneen kulhoon kaikki aineet, myös kurpitsasose ja aja seos tasaiseksi sileäksi tahnaksi. Tarkista maku. Lisää suolaa tai tahinia tarvittaessa. Tarjoa hummmus pitaleivän tai falafelien kanssa.

Vinkki! Paahda kurpitsansiemenet paistinpannulla ja mausta ne suolalla, ripottele hummuksen päälle tai tarjoa ne salaatissa.

Kurpitsatagine ja sitruunaiset vehnänjyvät

Tällä kertaa kurpitsa saa kaveriksi vehnänjyviä ja tuulahduksen Pohjois-Afrikasta. Ja se tärkein – granaattiomenat ovat täällä taas!

Kurpitsatagine ja sitruunaiset vehnänjyvät

Vielä näitä kurpitsaohjeita riittää! Tällä kertaa kurpitsa saa muotonsa pohjoisafrikkalaisin maustein ryyditetyssä padassa. Taginet perinteisesti valmistetaan samannimisessä keraamisessa astiassa, jossa on hassu huppumainen kansi. Tämä oma versioni ei nyt ole ihan virallisesti tagine, sillä minulla ei kyseistä paistoastiaa ole. Ihan tavallinen pata tai iso kattilakin käy hyvin. Mausteet johdattavat kyllä ajatukset oikeaan suuntaan

Pataa maustaa pohjoisafrikkalainen harissa, joka on tomaattipohjainen chilitahna. Chilin lisäksi harissassa on valkosipulia, juustokuminaa ja usein myös korianteria. Harissatahnan voi valmistaa helposti itse kuivatuista chileistä, mutta vielä helpompaa on käyttää valmista tahnaa. Harissaa saa etnisistä kaupoista ja isommista ruokakaupoista. Suosittelen vilkaisemaan myös kaupan kylmähyllyille, sieltä saatat löytää Helsingissä valmistettua erinomaista Baba Harissaa! Harissaa käytetään meillä maustamaan pastoja, keittoja ja erilaisia lähi-itähenkisiä ruokia.

En yleensä mielelläni sekoita suolaisiin ruokiin makeita raaka-aineita, kuten kuivattuja aprikooseja taikka taateleita, mutta kirpeän makeat kuivatut karpalot sopivat tähän kasvispataan hyvin. Ruokaisuutta tuovat kikherneet, toki muitakin papuja voisi käyttää.

kurpitsatagine

Kurpitsataginen kanssa valmistin emmervehnänjyvistä lisäkkeen couscousin tapaan. Emmervehnän sanotaan olevan 10 000 vuotta vanha vehnälajike, jota on erityisesti viljelty Lähi-idän alueella.  Suomessakin on ilmeisesti ennen ajanlaskun alkua viljelty emmeriä, mutta se on sitten viime aikoihin saakka jäänyt unholaan. Tällä hetkellä emmervehnää viljellään Etelä-Suomessa mm. Malmgårdin  ja Södergårdin tiloilla. Tiesitkö muuten, että Italiassa emmervehnää kutsutaan farroksi?

Näissä kokonaisissa emmervehnäjyvissä on todella hauska suutuntuma ja ne sopivat hyvin monenlaisten ruokien lisäkkeeksi. Perinteinen couscous käy yhtä lailla, samoin bulgur tai keitetty kvinoa, jos gluteenitonta vaihtoehtoa olet vailla. Jyvien maustamiseen käytin säilötyn sitruunan kuorta, jota myydään kaupoissa ainakin Al’Fez-merkillä ja jos olet Hakaniemen halliin suuntaamassa, saa niitä ainakin Reinin lihaa vastapäätä olevasta mainiosta maustekaupasta. Sieltä käyn myös ostamassa sumakin ja za’atar-mausteseoksen.  Yrtteinä käytin lehtipersiljaa ja minttua, korianterikin käy.  Sitten tietenkin lisäsin niitä granaattiomenansiemeniä, sillä nyt niitä saa taas luvan kanssa käyttää! Ja minähän käytän!

 

Kurpitsatagine

2 punasipulia
3 cm pala inkivääriä
n. 700 g kurpitsaa (hokkaido tai myslikurpitsa)
3 rkl öljyä
1 tl kanelia
1 tl korianteria
1 tl juustokuminaa
1-2 tl Baba harissatahnaa
1 rkl juoksevaa hunajaa
700 g paseerattua tomaattia
1 1/2 dl kuivattuja karpaloita
1 tlk kikherneitä

Viipaloi punasipulit paksuhkoiksi lohkoiksi ja raasta inkivääri. Poista kurpitsasta siemenet ja kuori kurpitsa. Paloittele se reiluiksi paloiksi.

Kuumenna öljy paistokasarissa ja ruskista siinä sipulilohkot. Raasta joukkoon inkivääri ja lisää mausteet sekä kurpitsakuutiot. Mittaa joukkoon hunaja, tomaattisose ja karpalot. Kuumenna kiehuvaksi.

Alenna sitten lämpöä ja peitä pata kannella. Anna hautua 10 minuuttia, lisää sitten valutetut ja huuhdotut kikherneet. Kypsennä hiljalleen, kunnes kurpitsat ovat pehmenneet. Mikäli seos tuntuu liian kuivalta, voit lisätä siihen hieman vettä.

Emmervehnälisäke

3 dl (emmer)vehnänjyviä
3/4 säilötystä sitruunasta / sitruunan kuori ja mehu
1/2 ruukkua lehtipersiljaa
1/2 ruukkua minttua
1 dl rouhittua pistaasia
1/4 granaattiomena
1/2 dl öljyä
1/2 tl suolaa
1/2 mustapippuria

Huuhtele vehnänjyvät ja laita ne kypsymään suolalla maustettuun kiehuvaan veteen. Keitä kypsiksi, mutta napakoiksi pakkauksen ohjeen mukaan (keitin 25 minuuttia).

Kuutioi säilötyn sitruunan kuori ja hienonna persilja sekä minttu. Rouhi pistaasipähkinät ja irrottele granaattiomenansiemenet.

Valuta vehnänjyvät huolellisesti ja kumoa ne kulhoon. Lisää kuutioitu sitruunankuori, yrtit, pistaasirouhe sekä granaattiomenansiemenet. Sekoita joukkoon öljy ja mausteet. Tarjoa taginen kanssa.

Older posts

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑