Tietoa mainostajalle ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Jälkiruoat (page 1 of 4)

Viikunakakku

Viikunaa, kuivattuna ja tuoreena. Paksu toffeelta maistuva kuorrutus. Häivähdys jouluisia mausteita. Niistä on tämä kahvikakku tehty.

Sort of sticky fig cake

Erilaiset kuivakakut kuuluvat monien suomalaisten joulun ajan kahvipöytään ja piimäkakku sekä taatelikakku ovat varmaan ne suosituimmat. Itse en oikein kummastakaan niin välitä, mutta jotain kakkua halusin näin  juhlakauden lähestyessä kokeilla.

Tämän ohjeen olen muokannut Delia Smithin kirjasta Delia’s Cakes ja se on alun perin versio peribrittiläisestä sticky toffee puddingista. Tuon tahmaisen toffeisen jälkiruoan ytimenä toiminvat taatelit. Taateleita, tuoreita tai kuivattuja, tulee meillä käytettyä harvemmin, vaikka niitä välillä saatankin salaattiin upottaa. Taatelit ovat ehkä omaan makuuni turhan makeita. Viikunoista kuitenkin tykkään, niin kuivatuista kuin tuoreistakin, niinpä korvasin ohjeen taatelit pehmeillä kuivatuilla viikunoilla. Koristeluun käytetyiden tuoreiden viikunoiden sesonki jatkuu vielä ainakin hetken, joten kannattaa kokeilla tätä mahdollisimman pian.

Kakun kuorrutukseen käytetään makeuttamatonta maitotiivistettä (evaporated milk) joka on siis eri asia kuin kondensoitu maito. Tämä haihdutettu maito myydään yhtä lailla tölkissä, mutta siihen ei ole lisätty sokeria ja se on koostumukseltaan juoksevampaa.  Parhaiten olen löytänyt tätä tuotetta etnisistä kaupoista, mutta jos ei sitä löydy, niin valmista kuorrutus vatkaamalla tomusokerin joukkoon muscovado- tai ruokosokerisiirappia. Näitä siirappeja pitäisi saada keskikokoisista tai isoista ruokakaupoista. Taisinpa toista näistä nähdä lähi-Alepassammekin.

Fresh figs look just so delicious!

Marraskuun puoliväli on ohitettu ja joulu lähestyy, joillekin uhkaavasti, ja tällaiselle jouluun hurahtaneelle se ei tule riittävän nopeasti. Joulukaipuuta helpottaa se, että voi kotona pikkuhiljaa tehdä jouluisia juttuja ja valmistella kotia tulevaan juhlaan. Vaaleat värit vaihtuvat tummiin ja kynttilät löytävät uudelleen paikkansa pöydiltä. Pimeän ajan valoja viritellään kotiin yksi kerrallaan ja kuiva-ainekaappi saa kaivatun päivityksen: onhan riittävästi pähkinöitä, suklaata ja kuivattuja marjoja sekä hedelmiä? Entäpä mausteet? Vanhentuneet ja avatut pussit heitän pois ja ostan tuoretta tilalle. Ja glögiä on oltava. Ehkä tänäkin vuonna teen itse mustikkaglögiä vai olisiko  taas mausteisen omenasiiderin vuoro?

Tässä varaslähdössä jouluun on sekin hyvä puoli, että siinä ehtii hiljalleen nauttia kaikista niistä leivonnaisista tai ruoista, joita haluaisi joulun aikaan syödä. Joulunpyhät kestävät kuitenkin vain muutaman päivän ja vaikka kuinka hyvä syöjä olisi, ei määräänsä enempään kukaan pysty. Yksi poikkeus tästä kuitenkin on: en suostu syömään laatikoita ja kinkkua ennen joulua. Ne kuuluvat vain ja ainoastaan jouluun!

Alkuperäisen ohjeen löydät täältä // Delia Smith’s original recipe : https://www.deliaonline.com/recipes/international/european/british/sticky-toffee-loaf-cake-with-fudge-icing

Viikunakakku

Taikina
110 g pehmeitä kuivattuja viikunoita
50 g pekaanipähkinöitä
110 g leivontamargariinia tai voita
100 g muscovadosiirappia
125 g vaaleaa siirappia
2 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl kanelia
1/4 tl neilikkaa
1/4 tl jauhettua maustepippuria
150 ml maitoa
2 isoa kananmunaa (L-koko)
225 g vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa

kuorrutus
4 rkl makeuttamatonta maitotiivistettä
4 rkl tummaa muscovadosokeria tai fariinisokeria
50 g voita
150 – 250 g tomusokeria
2-3 tuoretta viikunaa
1/2 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Voitele kakkuvuoka (tilavuus n. 1,5 l) huolellisesti ja leivitä vuoka.

Leikkaa viikuinoista kanta ja paloittele ne samankokoisiksi paloiksi. Rouhi pekaanipähkinät veitsellä.

Mittaa isoon kattilaan rasva, siirapit ja inkivääri, kaneli, neilikka sekä maustepippuri. Kuumenna pienellä lämmöllä, kunnes voi on sulanut ja sekoita seos tasaiseksi. Anna jäähtyä muutama minuutti ja lisää sitten maito sekoittaen.

Vatkaa munien rakenne rikki kierrevatkaimella ja sekoita munat siirappi-maitoseokseen. Sekoita jauhot ja sooda keskenään, lisää jauhot muutamassa erässä voimakkaasti sekoittaen. Kääntele joukkoon pekaanipähkinät ja 2/3 viikunoista.

Kaada taikina vuokaan ja painele loput viikunoista pinnalle. Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla 1-1,5 tuntia, kunnes kakku on keskeltä kypsä. Kokeile kypsyyttä bambu- tai cocktailtikulla. Anna kakun jäähtyä vuoassaan puoli tuntia ja kumoa se sitten ritilälle jäähtymään.

Valmista kuorrutus. Sulata pienessä teräskattilassa keskenään maito, sokeri ja voi. Keitä hiljalleen 6-7 minuuttia. Kaada seos kulhoon jäähtymään. Siivilöi joukkoon tomusokeria erissä, kunnes olet saanut sopivan paksuisen seoksen aikaan. Kuorrutteen tulee olla levitettävää, mutta kuitenkin niin paksua, että se pysyy kakun pinnalla. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun pinnalle ja ripottele päälle pähkinät. Pese viikunat ja lohko ne 4-6 osaan, paina viikunaviipaleet kuorrutteeseen. Anna jähmettyä huoneenlämmössä n. 1/2 tuntia.

Kakun maut tiivistyvät seuraavaan päivään, joten jos et tarjoa sitä heti, tee kuorrutus ja koristelu vasta ennen tarjoamista.

 

Uuniomenat Hasselbackan tapaan

Aina välillä ruokailmiöksi nousee joku retro-ohje, jota sitten muokataan tähän päivään sopivaksi. 

Baked apples Hasselbacka style

Parin viime vuoden ajan tällainen hitti ovat olleet Hasselbackan perunat. Kai voisi jo sanoa, että kasvisten ja hedelmien viipalointi alkaa olla jo uusi nyhtöjuttu. Ei ole pitkää siitä, kun kaikkea nyhdettiin!

Olen pysytellyt kiltisti vain perunoiden viipaloinnissa, mutta kun näin nämä viipaloidut omenat niin aloin jo kiinnostua. Sattui vielä sopivasti, että siskoni tuli meillä käymään, joten oli hyvä syy tehdä jotain jälkkäriä. Ja totta puhuakseni, en muista milloin viimeksi olen tehnyt uuniomenia. Liian kauan siitä ainakin on!

Uuniomput perinteisestikin valmistettuna ovat siitä kiva jälkkäri, että niihin voi laittaa vähän mitä kaapista sattuu löytymään ja ne ovat erinomainen tapa hävittää kaappiin unohtuneet pähkinäpussien jämät. Tällä kertaa hävitykseen pääsivät kivikovaksi muuttuneet kuivatut karpalot (joku oli jättänyt pussin auki, kukahan se oli?) sekä kourallinen saksanpähkinöitä. Nuo kovettuneet karpalot pehmitin oloroso-sherryllä. Sherryn voi korvata madeiralla tai portviinillä ja jos karpalosi ovat todella tuoreita, menevät ne sellaisenaan.

Mutta se viipalointi? Miten se tapahtuu? Helppoa! Omenat halkaistaan pituussuunnassa ja omenakota koverretaan pois kuorimaveitsellä. Omenapuolikas käännetään leikkuulautaa vasten ja veitsellä leikataan ohuita viiltoja omenanlihaan. Tässä täytyy olla tarkkana, ettei leikkaa suoraan läpi.  Valitse omenoiksi mahdollisimman isoja ja mielellään happamia kotimaisia, kuten nämä minun omenani olivat. Onneksi kotimaisia omppuja vielä saa! Makunsa omenat saavat jouluisista mausteista sekä muskottipähkinästä. Näistä omenoista ei tule mitenkään erityisen makeita, joten lisää sokeria tarvittaessa.

Uuniomenat Hasselbackan tapaan
4 annosta

2 isoa hapahkoa omenaa
75 g sulatettua voita

1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl sherryä tai madeiraa
1 dl saksanpähkinöitä
3/4 – 1 dl fariinisokeria tai intiaanisokeria
1/4 tl kutakin: jauhettua neilikkaa, inkivääriä, kanelia, vaniljajauhetta ja muskottipähkinää

Pese omenat, halkaise ne pituussuunnassa puoliksi. Koverra siemenkota pois ja siisti kannan jämät. Käännä omenat leikkuulaudalle leikkauspinta alaspäin ja tee terävällä veitsellä ohuita viiltoja omenanlihaan. Nosta omenat uunivuokaan ja valuta päälle puolet sulatetusta voista. Paista ensin 175 asteessa 15 minuuttia.

Valmista sillä aikaa täyte. Liota karpalot sherryssä ja kun ne ovat pehmenneet, niin valuta. Sherryn voit halutessasi lisätä myöhemmin uunivuokaan. Hienonna karpalot ja pähkinät. Sekoita sokerin joukkoon mausteet ja sekoita sokeri karpalo-pähkinäseokseen. Lisää seokseen myös loput voista.

Nosta vuoka uunista. Avaa omenoihin tehtyjä viiltoja ruokailuveitsen ja pienen lusikan avulla ja täytä viillot kykysi mukaan. Jokaiseen väliin ei ole tarkoitus saada täytettä, joten ei stressiä. Jos täytettä jää, painele sitä omenoiden pintaan ja ripottele vuokaan. Pohjalle päätynyt täyte yhdessä omenasta irronneen nesteen kanssa muodostaa ihanan tahmean kastikkeen. Paista vielä 10-12 minuuttia, riippuen omenoiden koosta.

Nosta omenat tarjoilukulhoihin ja kaavi pohjalta kaikki ihana tahma mukaan. Tarjoa omenat vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Tattari-siideriletut ja siiderisiirappi

 

Nämä omenasiideriletut ovat saaneet inspiraationsa bretagnelaisista tattariletuista, joita paikallisesti kutsutaan myös galeteiksi. 

Gluten free buckwheat pancakes with cider syrup

Bretagnen alue on tunnettu myös siidereistään, joten tuntui luontevalta yhdistää tattari ja siideri keskenään. Ja siideri ei jäänyt pelkästään taikinan varaan, sillä keitin siitä myös kanelilla maustetun siirapin.

Olen tehnyt tattarilettuja aiemminkin ja muistelin niiden olleen jotenkin hankalia käsiteltäviä, mutta nämä paistuivat todella hyvin ja kääntäminen onnistui helposti. Voi olla, että siiderillä oli jotain tekemistä asian kanssa! Taikina sai turvota huoneenlämmössä reilun tunnin. Omenasiiderin voi halutessaan korvata sekoituksella omenamehua ja kivennäisvettä.

Lettujen paistamiseen suosittelen valurautapannua tai hiiliteräspannua, jotka molemmat saa kuumennettua kunnolla. Voita ei myöskään pidä unohtaa, jotta letuista tulee ihanan rapsakoita. Tattariletut jäähtyessään kovettuvat nopeasti, joten pidä jo paistetut letut lämpimässä tarjoamiseen saakka.

Taikinaan käytin omenaviinipohjaista Happy Joen Old Country -siideriä ja siirapin keitin Pirkka Parhaat siideristä (Cidre Brut), joka on muuten bretagnelaista! Lettujen väliin paistoin vielä äidiltäni tuomia kirpakoita omenia ja tarjosin letut jo aiemminkin kehumani Arla Lempi hapatetun kerman kanssa. Kermavaahto tai vaniljajäätelö toimisivat nekin, tai paksu vaniljainen kastike.

 

Buckwheat and cider crepes are gluten free.

 

Omenasiideriletut

2 munaa
2 rkl sokeria
1 plo (275 ml) omenasiideriä
2 dl tattarijauhoja
ripaus suolaa

paistamiseen voita

Vatkaa munat ja sokeri kulhossa. Lisää vuorotellen siideriä ja jauhoja,jotta saat tasaisen taikinan. Anna turvota huoneenlämmössä peitettynä noin tunnin. Mausta ripauksella suolaa. Paista kuumalla pannulla ohuita lettuja ja siirrä paistetut letut lämmitettyyn uuniin (50 astetta) odottamaan.

Omenasiiderisiirappi

2 dl omenasiideriä
1 kanelitanko

Mittaa siideri kattilaan ja lisää kanelitanko. Keitä voimakkaasti kiehuen, kunnes neste on haihtunut puoleen. Tarjoa kuuma siirappi lettujen kanssa.

Paistetut omenat

6-7 pientä omenaa
voita
ruokosokeria (2-4 rkl)
ripaus inkivääriä tai kanelia

Lohko omenat ja poista siemenkota. Kuumenna voi pannulla ja lisää omenat. Paista käännellen noin 3 minuuuttia, lisää sitten sokeria haluamasi määrä ja jatka paistamista, kunnes omenalohkot ovat pehmeennet ja saanet väriä. Mausta halutessasi ripauksella inkivääriä tai kanelia.

 

Päärynä-suklaamutakakku

Sisältä kostea suklainen kakku, pehmeksi paistuneet päärynät ja lusikallinen vaahdotettua kermaa. Kuulostaa aika hyvälle, vai mitä?

Chocolate mud cake with pears

Onpas vauhdikas viikko takana – oli ruokakeikkaa, näytöskeittiötä, työväenopiston kurssia ja tietysti Marin kanssa kokkailua. Sen verran tiivis on ollut aikatauluni, etten ehtinyt edes tätä viime sunnuntaina leipomaani päärynä-suklaakakkua tänne postaamaan.

Se on harvinainen tapahtuma, kun minun tekee mieli jotain suklaista leivonnaista, mutta viime viikonloppuna huomasin selailevani netistä suklaaohjeita ihan muina naisina! Liekö vielä jotain flunssan jälkioireita, kun mikään marjapiirakka ei kelvannut. Suklaata oli saatava! Aikaa ei ollut kakun tekoon tuhlattavaksi kovinkaan paljon ja niinpä etsinkin melko simppeliä ohjetta. Sellaista hyvää suklaakakkua, joka saisi jäädä keskeltä kosteaksi. Ei siis mitään mummovainaan murenevaa kuivakakkua.

Finnish pears are just perfect for rich chocolate cake.

Muistin taas pitkästä aikaa Donna Hayn nettisivujen olemassa olon ja sieltä tämä suklaamutakakun on peräisin. Kysessä on todellakin oikea kakku, eikä mikään littana piirakka! Oma lisäykseni ovat nämä supersuloiset kotimaiset päärynät, jotka tekivät kakusta vielä astetta paremman. Hiukan jännäsin kakun paistuessa, että miten käy päärynöiden – pysyvätkö ne kakun pinnalla vai uppoavatko taikinaan? Onneksi taikina oli sen verran tuhtia tekoa, että päärynät jäivät pinnalle kauniisti paistumaan. Kakku säilyy mehevänä useamman päivän, ellei sitten katoa parempiin suihin.

Tarjosin kakun kanssa Arlan uutta Lempi hapatettua kermaa, jonka vatkasin vaahdoksi. Minusta kerman happamuus oli hyvä just sellaisenaan, mutta kotijoukot kaipasivat kermaan makeutta, joten seuraavalla kierroksella maustoin kerman vaahterasiirapilla sekä ripauksella kanelia. Hyvin toimi sekin! Tykkäsin kyllä tosin paljon tuosta hapatetusta kermasta ja luulen, että sitä nähdään tässä keittiössä vielä usein.

Alkuperäisen Donnan ohjeet löydät täältä. // Original recipe is from Donna Hay website.

Sour cream goes well with mudcake

Päärynä-suklaamutakakku

4 pientä napakkaa päärynää
250 g suolatonta voita kuutioituna
200 g tummaa suklaata rouhittuna (käytin Fazer Premium leivontasuklaata 70%)
1 tlk (3,3 dl) kuohukermaa
3 1/2 dl ruokosokeria
1 tl aitoa vaniljaa jauheena
2 kananmunaa
4 dl (luomu)vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Voitele 20 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka ja vuoraa pohja leivinpaperilla.
Pese päärynät, leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi ja koverra pois siemenkota. Leikkaa päärynät terävällä veitsellä viuhkamaiseksi. Älä leikkaa viipaleita kokonaan irti päärynän rangasta.

Mittaa pinnoitettuun kattilaan voi, suklaa, kerma, sokeri ja vaniljajauhe. Kuumenna keskilämmöllä noin 6 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes seos on sileää. Siirrä pois levyltä ja anna jäähtyä hetki.

Vatkaa munat vielä selvästi lämpimään suklaaseokseen. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää taikinaan. Siivilöi lopuksi joukkoon kaakaojauhe, sekoita ja kaavi taikina vuokaan. Asettele päärynät taikinan päälle. Paista uunin keskitasoa alempana 1 h 25 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan vuoassaan. Siivilöi päälle vielä kaakaojauhetta.

Tarjoa kakku vaahdotetun hapankerman tai kuohukerman kanssa.

 

Maistuisiko jotain muuta päärynästä?

Hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Korealainen tartar

Uunipaahdetut vaniljaiset hedelmät

Stone fruits.

Mahtava sana! Käännettynä kivihedelmät tai kivelliset hedelmät ei oikein kuulosta samalta. Ihania ne ovat – nektariinit, persikat, luumut, aprikoosit,  joiden kausi on nyt parhaimmillaan.

 

 

En tiedä käykö teille näin, mutta tahdon aina intoutua ostamaan nektariineja ja persikoita vähän turhankin reilusti kerralla ja pian ollaan siinä pisteessä, jossa hedelmien elinkaari lähestyy bioastiaa. Tämä uunipaahdettujen kivihedelmien ohje on siitä ihana, että se sallii hedelmissä pienet muhkut ja pehmenneet kohdat, kunhan hometta ei ole.

Ihan sellaisinaan en hedelmiä uuniin pistä, sillä ne saavat ripotteekseen vaniljalla ja limetillä maustettua sokeria. Uunin lämpö yhdessä sokerin kanssa irrottaa hedelmistä mehua ja vuoan pohjalle syntyy vaniljainen siirappi, jota kannattaa lusikoida talteen hedelmien kanssa. Sunnuntain aamupalasta tulee vähän parempi, kun jogurtin päälle kokoaa kasan pehmeitä ja vaniljalle tuoksuvia nektariineja, persikoita ja aprikoosia.  Nämä maistuvat oikein hyvin myös vaniljajäätelön kanssa. Silloin hedelmät saavat olla vielä vähän lämpimiä.

Tällä kertaa tein myös mintusta sekä sitruunaverbenasta vielä vihreän sokerin, jota ripottelin viimeiseksi annoksen päälle. Sitruunaverbena on aromaattinen ja nimensäkin mukaisesti sitruunainen yrtti, joka yllätyksekseni kasvoikin lähes köynnösmäiseksi kasviksi parvekkeellamme. Tunnetusti en ole mikään hortonomi ja kun lopulta luin vinkkejä sitruunaverbenan kasvatukseen, minulle selvisi, että yrttiä olisi pitänyt leikellä, jotta se kasvaisi tuuheaksi. No, minulla se on nyt köynnös. Pääasia, että kasvaa edes johonkin suuntaan!

 

Uunipaahdetut hedelmät

n. 900 g nektariineja, aprikooseja, persikoita
1 1/2  ruokosokeria
1 vaniljatanko
1 limetin mehu ja raastettu kuori

Pese ja halkaise hedelmät uunivuokaan. Jauha sokeri, vaniljatanko, limetin mehu ja kuori tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa. Levitä sokeri hedelmien päälle.  Paista 220 asteessa 20 – 30 minuuttia, kunnes hedelmät ovat pehmenneet. Tarjoa maustamattoman jogurtin tai jäätelön kanssa.

Minttu-sitruunaverbenasokeri

3 rkl sokeria
1/2 dl mintun lehtiä
7-8 sitruunaverbenan lehtiä (kokeile myös sitruunatimjamia!)

Sekoita kaikki aineet sauvasekoittimen myllyssä tasaiseksi. Ripottele marjojen/hedelmien ja jogurtin päälle.

Lady Habanero

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ 

TABASCO

TABASCO habanero

 

Vieläkö on muistissa Tabasco-illalliseni Richard McCormicinkin kanssa? Toivottavasti, sillä tässä tulee lupaamani jatko-osa!

Hommahan meni siis niin, että Richard valmisti meille New Orleansin innoittaman ja Tabascolla maustetun illallisen, josta Mari (Jotain maukasta) valmisti Cobb-salaatin ja Antti (Kamera ja kauha) pääruoaksi tarjotun Po-Boyn eli katkarapuleivän. Ja sehän tarkoittaa, että it’s dessert time, folks!

Richardin laatima jälkiruoka kantaa nimeä Lady Habanero ja se saa potkunsa hedelmäisestä habanerolla maustetusta Tabascosta. Habanerokastike on Tabascoista uusi suosikkini  ja se sopii erinomaiseksi pariksi tumman suklaan kanssa. Tabasco-illallisellahan saimme maistaa myös habanerokastikkeella maustettua mutakakkua, joka oli kerta kaikkiaan koukuttavan hyvää!

Lady Habanero -nimessä oli jotain, joka sai mielikuvitukseni villisti laukkaamaan ja aloin pohtia millainen henkilö tämä Lady Habanero oikein olisi? Näin mielessäni tumman, pitkän ja hieman mystiselta vaikuttavan naisen, jonka oranssinkeltainen mekko hulmuaa tuulessa ja jonka kirsikanpunaisesta huulipunasta jää viskilasin reunaan tumma jälki. Lady Habaneron tuntevat kaikki, mutta siltä hän on kaikille hieman mysteeri. Villeimmät tarinat kertovat hänen jopa osallistuvan voodoo-menoihin New Orleansin yössä!

Tämä Lady mielessäni tartuin ohjeeseen ja tällainen siitä tuli.


 

Alkuperäisessä Richardin ohjeessa yhdistetään kullankeltainen maissikakku appelsiinilla maustettuun mascaronevaahtoon ja kokonaisuus kruunataan habanerokastikkeella maustetulla suklaakastikkeella. Kuulostaa hyvälle eikö vain? Halusin kuitenkin ison kakun sijaan tehdä vähän pienempiä kakkusia. Olin ajatellut käyttää tässä alumiinisia fondantmuotteja, jotka ovat pohjasta auki. Taikina on kuitenkin sen verran juoksevaa ettei tämä suunnitelma toiminut, joten päädyin nappaamaan laatikosta isoja muffinivuokia.

Tarkoituksenani oli tehdä annos pienestä kakusta mascarponen ja suklaakastikkeen kanssa, mutta mikä lie etelätuuli New Orleansista puhaltanut, sillä Lady Habanero otti ja lähti ihan eri polulle! Mansikat saivat väistyä tummien, mehukkaiden kirsikoiden tieltä ja kakku muuttui lautaselle koottavaksi trifle-tyypppiseksi annokseksi, jonka valelin vielä Tabascolla terästetyllä suklaakastikkeella.  Lady Habanero ei todellakaan jätä kylmäksi!

 

Lady habanero dessert

 

Halusin habaneron hedelmäisyyttä myös itse kakkuun, joten keitin hienonnettua tuoretta habaneroa sokerisiirapissa ja lisäsin sokeroituneet habanerokuutiot kakkutaikinaan. Tämän voi hyvin jättää tekemättä ja lisätä habaneroa enemmän suklaakastikkeeseen, jos tuon chilin maku miellyttää.

Kakkuohje kastikkeineen on amerikkalaisen runsas ja siitä saa juhannusjälkkärin 10 henkilölle. Ohjeen voi helposti puolittaa, jos syöjiä on vähemmän. Jos suklaakastiketta ja mascarponekermaa jää, niin ne voi yhdistää hauskaksi suklaamousseksi, jonka voi sitten syödä vaikka seuraavana päivänä.

Vink vink! Reseptin jälkeen löydät ohjeet kuinka voit osallistua Tabasco-tuotteiden arvontaan!

Lady Habanero by Richard McCormick

Maissikakku

6 dl vehnäjauhoja
2 1/2 dl polentaa (Risenta) tai karkeita maissijauhoja
3 dl sokeria
2 rkl leivinjauhetta
1 tl suolaa
3 dl maitoa
2 dl piimää
1 dl hunajaa (käytin juoksevaa hunajaa)
4 kananmunaa rakenne vatkattu rikki
100 g voita sulatettuna
2 dl neutraalinmakuista öljyä (rypsi, auringonkukka)

Voitele iso (30 cm)  kakkuvuoka. (Suosittelen käyttämään perinteistä kakkuvuokaa, joka ei ole irtopohjavuoka , sillä taikina on todella juokseva.) Kuumenna uuni 180 asteeseen.

Sekoita isossa kulhossa keskenään kuivat aineet. Sekoita toisessa kulhossa kananmunien joukkoon loput aineet. Lisää kananmunaseos kuivien aineiden joukkoon hitaasti sekoittaen. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa noin 45 minuuttia. Jos kakku alkaa tummua pinnalta, peitä se leivinpaperilla. Jäähdytä. (Jos teet pienempiä kakkusia lyhennä paistoaikaa.)

Mascarponekerma

200 g mascarponea (käytin koko purkin, 250 g)
1 dl sokeria
1 keskikokoisen appelsiinin raastettu kuori ja puolet mehusta
1/2 l kuohukermaa

Sekoita mascarponen joukkoon sokeri, appelsiinin kuori raaste ja mehu. Sekoita sen verran, että sokeri liukenee mascaroponen joukkoon. Vatkaa kuohukerma pehmeäksi vaahdoksi ja lisää mascarponen joukkoon.

Habanero-suklaakastike

200 g tummaa suklaata
100 g voita
3 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
2 tl Tabasco Habanero -kastiketta

Rouhi suklaa ja palottele voi. Sulata ne vesihauteessa välillä sekoittaen, kunnes seos on sileää. Kuumenna sillä aikaa pienessä kattilassa kerma ja sokeri keskenään, kunnes sokeri on sulanut. Lisää kerma pienissä erissä sulatetun suklaan joukkoon koko ajan varovasti sekoittaen. Mausta suklaakastike Tabascolla.
* Kastikkeesta tuli melko juoksevaa – jos pidät paksummasta suklaakastikkeesta, vähennä kerman määrää.

 

ARVONTA: Käyhän katsomassa Insta-tilini, siellä alkaa nimittäin Tabasco-aiheinen tuotepakettiarvonta! Kun kommentoit tabascoon liittyvää instapostaustani, niin osallistut neljän Tabasco-tuotepaketin arvontaan (pakettien arvo 30€/pkt).  Paketti pitää sisällään Tabasco-kastikkeita, makean grillaususkottavan essun sekä Suomen kesään sopivan Tabasco-pipon. Mukaan on laitettu vielä herkullisia ohjeita pursuavia reseptilehtisiä. Triplaa voiton mahdollisuutesi ja osallistu kisaan myös Jotain maukasta -instassa sekä Kamera ja kauha -blogissa!

Arvonta suoritetaan 30.6.2017. Tarkemmat säännöt löydät tästä linkistä. Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse yhteystietoja varten, joten varmista että sinuun saa yhteyden Insta Direct -viestillä. Alaikäraja tähän arvontaan on 15 vuotta ja osallistua voi vain Suomesta.

Good luck!

 

Raparperigalette

Hip hurraa – raparparipiirakan ohje on täällä lopultakin! Eihän tässä ole kestänytkään kuin koko kevät.

French classic galette filled w/ rhubarb

 

Olen tämän kevään taistellut yhden raparperikeikauspiirakan ohjeen kanssa. Päädyin testaamaan ohjetta neljään kertaan ja viimeisin versio oli jo aika lähellä täydellistä. Sitten töissä sain käteeni Glorian ruoka&viinin nelosnumeron ja mikäs se siellä tuli vastaan? Raperperikeikaus tietenkin. Vähän otti päähän. Ehkä sen oman versioni vielä täällä julkaisen, mutta sitä ennen nautitaan raparperista galeten muodossa.

Piirakkaklassikko

Galettet tulevat Ranskasta ja ne ovat siitä hauskoja piirakoita, ettei niiden valmistukseen tarvitse lainkaan piirakkavuokaa. Taikina kaulitaan isoksi levyksi, jonka keskelle kootaan täytteet ja reunat nostetaan osittain täytteen päälle. Galetteja, kuten piirakoita yleensäkin, voi varioida loputtomiin niin suolaisina kuin makeinakin versioina.

Tämän galettepohjan maustoin hasselpähkinällä, mutta pohjaan voi lisätä mantelijauhoa, vaniljaa, rouhittuja pähkinöitä tai valmistaa se vaikka spelttijauhoista.  Galetten onnistumisessa on oleellista, se että pohja kypsyy kunnolla. Kovin kosteat raaka-aineet voivat tätä kypsymistä hidastaa, joten pohjan päälle voi ennen täytteiden lisäämistä ripotella polentaa tai mannasuurimoita.

Rhubarb galette is easy to make and looks rustic

Raparperitäyte

Halusin raperperikeikauspiirakkaan raparperin pitkinä, kokonaisina varsina ja tätä galettea miettiessäni näin mielessäni vain isoja raparperipaloja. Tällaiset isommat palat eivät kuitenkaan välttämättä kypsy samaan aikaan pohjan kypsyessä, joten päädyin ehkä vähän erikoiseen, mutta toimivaan ratkaisuun.

Sekoitin raparperit sokerin kanssa ja  annoin niiden mehustua yön yli. Sokeri irrottaa raparpereista nestettä, joten täytteestä ei tule niin kostea. Jos haluat raparperisi piirakkaan pienempinä paloina, riittää reilu tunti sokerin kanssa mehustumiseen. Kulhoon kertyneestä raparperimehusta voit keittää siirapin galetten kanssa tarjottavaksi. Raparperisiirappi on aikas hyvää myös kunnon vaniljajäätelön kanssa!
Raparperigalette

pohja
4 dl vehnäjauhoja
3 rkl ruokosokeria
150 g kylmää suolatonta voita kuutioina
1/2 dl kuorellisia hasselpähkinöitä raastimen hienolla terällä raastettuna tai hasselpähkinäjauhetta
ripaus merisuolaa
1 keltuainen
3 rkl jääkylmää vettä

täyte
650 g raparperia
1 dl ruokosokeria
1 tl vaniljasokeria tai 1/2 tl aitoa vaniljaa jauhettuna
3 rkl mannasuurimoita tai karkeaa polentaa

voiteluun ja koristeluun
1 kananmuna
4 rkl ruokokidesokeria (demererasokeria)

* Jos haluat raparperisi isoina paloina, aloita raparperien käsittelystä. Myös pohjan voit valmistaa edellisenä päivänä, mutta ota se noin 15 minuuttia ennen leipomista huoneenlämpöön pehmenemään*

Voit valmistaa pohjan joko monitoimikoneessa tai käsin. Mittaa jauhot, sokeri, pähkinäraaste, voi ja suola monitoimikoneen kulhoon ja käytä konetta pulse-toiminnolla, kunnes seos muistuttaa leivänmuruja. Käsin valmistettaessa sekoita aineet keskenään käyttäen ruokaiuveistä.

Vatkaa kananmunan rakenne rikki, lisää vesi ja kaada seos jauhomurun joukkoon koneen käydessä. Lopeta työstäminen kun taikina näyttää isoilta hiutaleilta/lastuilta. Kumoa taikina työpöydälle ja työstä käsin yhtenäiseksi taikinapalaksi. Muotoile taikina litteäksi kiekoksi, kääri se muovikelmuun ja siirrä jääkaappiin tunniksi.

Huuhdo raperperit ja leikkaa ne tasakokoisiksi noin 6 cm:n paloiksi. Sekoita kulhossa keskenään rarperit, sokeri ja vanilja. Peitä ja anna tekeytyä viileässä yön yli. Seuraavana päivänä valuta raparperit huolellisesti ja ota kertynyt mehu talteen.

Kauli levännyt taikina jauhotetulla työpöydällä noin 35 cm halkaisijaltaan olevaksi kiekoksi . Siirrä kiekko kaulimen avulla leivinpaperin päälle. Siisti reunat veitsellä.

Ripottele mannasuurimot tai polenta taikinakiekon keskelle noin 20 cm:n alueelle. Oikean kokoisen alueen arvioimista helpottaa, jos painat 20 cm kokoisesta kulhosta jäljen taikinaan. Lisää seuraavaksi raperperipalat keoksi ja voitele taikinan reunat. Käännä reunat leivinpaperin avulla osittain raparperien päälle ja laskosta taikinan reunat. Nosta piirakka jääkaappiin 15 minuutiksi.

Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele piirakan reunat ja ripottele reunoille sekä raparperin päälle ruokokidesokeria. Paista uunin keskitasolla 35-45 minuuttia, kunnes piirakka on kauniin kullanruskea.

Maistuisko myös raparperijäätelö tai piknikille sopivat raparperi-tuorejuustopalat?

Laskiaisritarit

Luit oikein – laskiaispulla laittoi hynttyyt yhteen köyhien ritarien kanssa. Tästä liitosta syntyi täydellinen kombo pehmeää pullaa, täyteläistä pistaasimassaa ja tietysti kunnon lusikallinen vaniljalla maustettua kuohukermaa.

Aivot toimivat joskus hassusti. Tammikuussa keskellä pahinta kuvaus- ja kokkaussessiota, kun pää suorastaan savusi ja tuntui ettei mitään muuta osannut ajatella kuin tekeillä olevia ohjeita, tupsahti päähän  ihan tosta vaan ajatus laskiaisritareista.  Hetken mietin, että meneekö jo liiallisuuksiin moinen kikkailu, mutta eikös sitä sanota, että enemmän on enemmän, vai miten se oli..?

Toissa viikolla sitten pääsin itse asiaan ja olen aika ylpeä, että sain näinkin kauan pantattua tätä ohjetta.  Mieli olisi tehnyt heti mennä talon katolle huutamaan, että nyt kuulkaa tuli hitsin hyvää! Tällä kertaa pyöräytin pullien väliin pistaaseista massan, kun en saanut käsiini lempi-hasselpähkinöitäni. Hasselpähkinämassaan löydät ohjeen tästä. Se on  viime vuodelta ja mukana on myös Hra Hurvelsson aka koira.

Semla meets french toast

Mutta pidemmittä turinoitta itse ohjeeseen. Suosittelen ostamaan ritareita varten hyvää pullapitkoa ja panttaamaan sitä pari päivää, jotta pulla ei ihan hajoa atomeiksi vaniljamaitoon kastettaessa.

Laskiaisritarit
4 annosta

1 pullapitko
3 dl maitoa
2 kananmunaa
2 rkl ruokosokeria
1/2 tl vaniljajauhetta
paistamiseen voita

Lisäksi:
3 dl kuohukermaa

Leikkaa pullapitkosta 8 tasapaksua viipaletta. Vatkaa matalassa tasapohjaisessa kulhossa maidon joukkoon munat ja mausta sokerilla sekä vaniljalla.

Levitä (tai painele) pistaasimassaa neljälle viipaleelle ja paina tiukasti loput viipaleet kansiksi päälle. Upota ritarit maitoon ja kääntele niitä molemmin puolin. Siirrä lautaselle odottamaan.

Kuumenna voi pannussa ja paista ritareita molemmin puolin, kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja hieman rapea. Tarjoa ritarit lämpiminä vaniljalla maustetun kermavaahdon kanssa. Koristele pistaasimuruilla.

Pistaasimassa
1 1/2 dl suolaamattomia pistaaseja
1 1/4 dl tomusokeria
1 rkl sitruslikööriä
1 rkl vettä

Jauha pistaasit sauvasekoittimen myllyssä tai monitoimikoneessa tasaiseksi jauheeksi. Sekoita pistaasijauhe ja tomusokeri keskenään. Lisää ensin sitruslikööri ja sekoita huolellisesti, lisää vesi pienissä erissä. Tahnan tulisi olla tasaista ja notkeaa.

Veriappelsiinipaistos

Kauden parhaasta sitruksesta, veriappelsiinista, syntyy lämmin ja pilvenpehmoinen jälkiruoka.

Parhaimmat jälkiruoat ovat mielestäni helppoja valmistaa ja syntyvät kuin itsekseen. Erityisen ihania ne ovat silloin, kun pienellä vaivalla saa aikaiseksi jotain ekstraa, kuten tässä veriappelsiinipaistoksessa. Olen aiemminkin tunnustanut rakkauteni brittijälkiruokia kohtaan ja tämä paistos on yksi suosikeistani. Britit kutsuvat tätä nimellä ”self saucing pudding” ja se antaa jo osviittaa mitä tuleman pitää. Voisinpa melkein sanoa jälkiruokaa taikapaistokseksi, sillä uunissa löysän nestemäinen taikina muuttuu ihanan kuohkeaksi kakkumaiseksi kanneksi, joka piilottelee allaan curdin tapaista silkkistä tahnaa. Voisiko parempaa olla!

self saucing blood orange pudding

Olen tehnyt tätä paistosta yleensä sitruunasta ja tykkään, että sitruunan happamuus saa olla melkein sellainen veden suussa herauttava. Veriappelsiinit ovat toki makeampia, mutta lopputulos oli kerrassaan mainio ja jollakin tavalla hyvin lohdullinen, todellinen comfort food jälkiruoka.

 

Veriappelsiinipaistos eli self saucing blood orange pudding

50 g huoneenlämpöistä voita
1 ¾ dl ruokosokeria
2  veriappelsiiinin kuorta raastettuna
1 pienen veriappelsiinin mehu + 1/2 sitruunan mehu (nestettä yhteensä 1 dl)
3 kananmunaa
¾ dl vehnäjauhoja
1/2 tl vaniljajauhetta
250 ml maitoa

Päälle: tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele syvä uunivuoka huolellisesti. Laita vesi kiehumaan vedenkeittimeen, tarvitset kuumaa vettä paistamisvaiheessa.

Pese veriappelsiinit hyvin ja raasta niiden kuori. Purista veriappelsiineista ja sitruunan puolikkaasta mehu. Nestettä tulisi olla yhteensä 1 dl.

Vatkaa kulhossa sähkövatkaimella keskenään pehmeä voi, sokeri ja kuoriraaste, kunnes seos on tasaista ja väri on vaalentunut (tähän menee noin 8 minuuttia).

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Lisää voiseokseen ensin keltuaiset hyvin vatkaten. Mittaa sitten joukkoon jauhot ja lopuksi maito sekä mehu. Sekoita, kunnes saat tasaisen taikinan. Vaahdota valkuaiset napakaksi vaahdoksi ja nostele vaahto varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina voideltuun vuokaan. Siirrä vuoka uunipannulle ja nosta pannu uuniin. Lisää uunipannulle kiehuvaa vettä niin, että se yltää puoleen väliin paistosvuokaa.

Paista uunissa 30-35 minuuttia. Tarkoitus on, että paistos olisi pohjasta kosteaa ja curdimaista, joten tarkkaile kypsymistä. (Kuvissa näkyvälle paistokselle olisi 5 minuuttia vähemmänkin paistoaikaa riittänyt. )

Nosta uunipannu varovasti pois uunista ja siirrä vuoka jäähtymään hetkeksi. Tarjoa paistos kuumana vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Klementiiniposset

“It’s a new dawn
It’s a new day
It’s a new life for me
And I’m feeling good”

clementine posset

Niin on taas yksi vuosi jäänyt taakse ja uusi edessä. Viime vuosi toi mukanaan paljon mukavia juttuja, uusia ihmisiä ja tapahtumia. Toivottavasti tämä tuleva vuosi jatkaa niiltä osin samaa rataa. Ennen kaikkea tuokoon se mukanaan paljon yhteisiä ruokahetkiä ystävien ja uusien tuttavuuksien kanssa sekä mielenkiintoisia ruokaelämyksiä!

Vuoden aloittaa vanha ohje uudella virityksellä, nimittäin klementiiniposset. Tein possetia pääsiäisen aikaan passionhedelmästä ja tykästyin kovasti. En ole monimutkaisten jälkkäreiden ystävä ja tätä helpommalla ei voi päästä! Sitä paitsi veikkaisin, että aika monesta kodista löytyy tällä hetkellä klementiinejä, joten mitään erityistä kauppareissua ei tämän vuoksi tarvitse tehdä.

klementiiiniposset

Klementiinin raastettu kuori antaa possetille mukavasti makua ja granaattiomenan siemenet tuovat rapsakkuutta kerman pehmeään jälkiruokaan. Koristeeksi kuivatin uunissa ohuita klementiiniviipaleita, joita voi käyttää  myös maustamaan teetä taikka omenasiideripohjaista lämmintä talvijuomaa.

Klementiiniposset
6 annosta

3-4 (luomu)klementiiniä  (tarvitset siivilöityä mehua 2 1/2 rkl)
1 1/2 dl sokeria
1/4 tl jauhettua vaniljaa (esim. Urtekram) tai 1/2 vaniljatangon siemenet kaavittuna
1/2 l kuohukermaa
4 rkl (60 ml) sitruunamehua

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä

Pese klementiinit huolellisesti ja raasta niiden kuori. Purista klementiineistä mehu. Tarvitset sitä 2 1/2 rkl.

Mittaa pinnoitettuun kattilaan kuoriraaste,  sokeri, vanilja ja kerma. Kuumenna seos hiljalleen kiehuvaksi, kunnes sokeri on sulanut, ja jatka kuumentamista vielä 3 minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja vatkaa joukkoon sitruunamehu sekä klementiinien mehu. Siivilöi seos kannuun tai metalliseen litranmittaan.

Jaa kermaseos tasaisesti jälkiruokakulhoihin. Anna jälkiruokien jäähtyä huoneenlämmössä 30 minuuttia ja siirrä ne sitten peitettyinä jääkaappiin yön yli. Koristele ennen tarjoamista granaattiomenien siemenillä.

Valmista kuivatut klementiiniviipaleet näin: Pese klementiinit huolellisesti. Viipaloi ne ohuiksi terävällä veitsellä ja asettele viipaleet leivinpaperin päälle. Viipaleet voivat olla tiiviisti vierekkäin, mutta eivät päällekkäin. Kuivata uunissa 120 asteessa noin 45-55 minuuttia välillä käännellen. Kuivumisaika riippuu viipaleiden paksuudesta ja klementiinien koosta. Voit halutessasi jättää vielä klementiiniviipaleet uuniin jälkilämmölle, mutta jätä uunin luukku raolleen. Säilytä kuivatut viipaleet tiiviissä purkissa.

Vinkki! Mikäli klementiinisit ovat hyvinkin makeaa sorttia, niin vähennä klementiinimehun määrä 2 rkl:een ja lisää sitruunamehun määrä 3/4 dl:aan (75 ml).

Ohje päivitetty 3.1.

Older posts

© 2017 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑