Tietoa mainostajalle ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Paremmat aamut

Kylmäsavulohi-croissantkupit

Valmistaudu retroakin retromman croissant-taikinan uuteen nousuun!

 

Muistaako kukaan enää croissant-taikinaa, kun kauppojen pakastehyllyistä  löytyy nyt paistovalmiita croissanteja?

Vielä jokunen vuosi sitten oli tämä valmistaikina viikonloppuaamujen pelastus, kun ei muutakaan ollut. Aivan ei pelkkien muistojen varaan kannata kuitenkaan jäädä, sillä croissanttaikina taipuu uudella tapaa viikonlopun pelastukseen ja brunssille.

Tämä ohje oli minulla listalla jo ennen joulua. Ajatuksenani oli ehdottaa sitä jouluaamun aamupalaksi taikka hyväksi kohteeksi upottaa joululta jääneet kylmäsavulohiviipaleet rippeet. No, elämä todistusti jatkuu myös joulun (ja tammikuun) jälkeen ja viikonloppuaamiaisia on tämän vuoden puolella vielä vaikka kuinka monta jäljellä. Onneksi!

Nämä croissantkupit valmistuvat tosi nopsaan ja ovat helposti muunneltavissa sen mukaan mistä tykkää ja mitä jääkaapista löytyy. Kinkku käy hyvin ja lehtikaalin voi vaihtaa babypinaattiin. Jos sinulla ei ole pieniä, uuninkestäviä vuokia/kahvikuppeja, niin nämä voi oikein hyvin valmistaa myös muffinipellillä tai tukevissa paperisissa muffinivuoissa. Laita silloin kaksi vuokaa päällekkäin varmuuden vuoksi.

Kylmäsavulohi-croissantkupit

1 pkt (240 g) Danerolles croissant-taikinaa
4-6 viipaletta kylmäsavustettua(kirjo)lohta
1 iso lehtikaalin lehti
2 rkl ruokakermaa
6 kananmunaa
suolaa, mustapippuria

Leikkaa taikinasta taikinakolmiot erilleen, aivan kuten tekisit normaalisti croissanteja. Leikkaa kolmiosta terävä pääty noin 5 cm:n matkalta pois. Taita isompi taikinapala voideltuun pieneen vuokaan ja painele leikattu kolmio vuokaan niin että taikinaa on vuoan reunoillakin. Voit vielä painella taikinaa vuoassa ohuemmaksi.

Lisää kalaviipaleet taikinan päälle ja rouhi vuokaan mustapippuria. Revi pestystä lehtikaalin lehdestä pienempiä paloja ja painele ne vuokien reunoille. Valuta vuokiin ruokakermaa ja ripauta päälle suolaa. Riko lopuksi päälle kananmuna ja mausta suolalla sekä mustapippurilla.

Paista croissantkuppeja 200 asteessa uunin keskitasoa alempana noin 25 minuuttia, kunnes kananmuna on hyytynyt ja taikina kauniin ruskea sekä kypsä myös pohjasta.

Pst. Jos käytät täytteenä kinkkua, valitse joku hyvä ylikypsäkinkku ja pyyhkäise taikinapalat hyvällä sinapilla.

Veriappelsiineista ja vähän muustakin

Hello world!

blood oranges

En ole tipahtanut blogipallon reunalta tai heittänyt hanskoja tiskiin. Olen tehnyt töitä. Joo, tiedän, aika moni bloggaaja tekee täyspäiväisesti töitä blogin ja perherumban ohella – virtuaalinen hatun nosto heille!

Aina välillä eteen tulee kuitenkin työprojekti, joka vie niin kokonaisvaltaisesti mukanaan, ettei elämään mahdu mitään muuta. Tässä tapauksessa kokonaisvaltaisesti senkin vuoksi, että tuo projekti valtasi kotimme – oli kuvaustarvikkeita, kameratarvikkeita, taustalevyjä ja jääkaappi sekä pakastin niin täynnä tavaraa, että hyvä kun ovet sai kiinni.

Herra Koira sai myös tuta, että jotain outoa oli meneillään, kun kulku parvekkeelle (ja takaisin) oli vähän väliä blokattu ties millä kuvaussetillä. Kyllä, olen tehnyt ohjeita ja kuvannut ruokia kuin viimeistä päivää viimeiset kolme viikkoa. Ihana, haastava ja vähän rankkakin setti, jossa olen saanut laittaa kaiken luovuuteni peliin. Haastava siksikin, että kyseessä oli ensimmäinen oikea työprojekti, jonka teen itse asiakkaalle. Nyt vähän jänskättää, että miten meni! Mutta tämän päivän vielä huilaan ja sitten on taas blogin vuoro.

Sitä odotellessa voit vaikka vilkaista millaisia herkkuja olen tänne blogiin saanut kauden parhaasta hedelmästä eli veriappelsiinista.

Burrataa ja veriappelsiinia korianteri-laventelikastikkeella

Veriappelsiinimacarons

Veriappelsiini-marenkipiirakka

Puoliveri(nen)appelsiini kohtaa broilerin

Mantelimannapuuro ja vaniljalla maustetut sitrukset

Hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Sataa ja sataa. Nytkö se jo alkoi, syksy? Aamupalaksi ei jogurtti ja marjat houkuta. Sadesäähän on saatava jotain lämmintä, pehmeää ja aavistuksen makeaa.

hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Tein pitkästä aikaa aamualakulon taltuttajaksi grahampuuroa. En tiedä muistaako kukaan moista puuroa enää? Se oli kaurapuuron lisäksi ruoka, joita osasin itse ala-asteikäisenä tehdä. Silloin keitin grahampuuron maitoon, nyt tein sen hasselpähkinäjuomaan.

Grahampuuro saa nimensä grahamjauhoista, toisin sanoen täysjyvävehnäjauhoista. Grahamjauhoihin jauhetaan koko vehnäjyvä kuorineen päivineen, jolloin jauhon rakenne on karkea ja maku on täyteläisen viljainen. Tähän viljaiseen makuun sopi hasselpähkinäjuoma yllättävän hyvin. Hasselpähkinäjuoma on itsessään hieman makeaa, joten puuro ei suolaripauksen jälkeen oikeastaan paljon muuta tarvitse kaveriksi. Halusin kuitenkin jotakin hedelmäistä makua joukkoon ja ajatus viileistä hedelmäpaloista  ei oikein innostanut. Tähän tarvittiin jotain lämmintä ja karamellisoitunutta.

Minulla oli hedelmäkulhossa kypsymässä suloisia punaposkisia päärynöitä, jotka alkoivat olla juuri oikeanlaisia herkuteltavaksi. Niissä oli vielä sen verran napakkuutta jäljellä, että ne sopivat mainiosti paistettavaksi. Puristin viipaleiden päälle hieman sitruunamehua ja ripsautin päälle sokeria. Sitten vaan paistinpannulle muutamaksi minuutiksi karamellisoitumaan. Omena sopii varmasti yhtä hyvin ja nehän ovat juuri nyt parhaimmillaan. Kotimaisia päärynöitä saadaan varmaan vielä lokakuulle saakka odotella.

Vinkki! Sään vilakoituessa kannattaa ylijäänyt hasselpähkinäjuoma hyödyntää kaakaoon. Ja unohda sokeriset o´boyt ja muut hömpät, käytä oikeaa tummaa sokeritonta kaakaojauhetta tai raasta tummasuklaa mukin pohjalle ja kaada päälle kuuma hasselpähkinäjuoma.  Pieni loraus rommia ei tee pahaa!

hasselpähkinäpuuro ja paistetut päärynät

Jo monta kertaa mainitsemani valokuvaus-workshopin pääteema oli ”Keep it simple”. Tästä asetelmasta lähdin kuvaa ottamaan ja karsin tuohon yllä olevaan isoon kuvaan muutamia juttuja pois. Ehdottomasti tarvitsisin vanhoja lusikoita, jotka eivät niin kiiltäisi kuvissa!

 

Hasselpähkinä-grahampuuro
yhdelle

3 dl hasselpähkinäjuomaa
1/2 dl grahamjauhoja (käytin Malmgårdin luomu kokojyväspelttijauhoja)
ripaus suolaa

lisäksi
1 pieni päärynä
1 rkl sitruunamehua
sokeria maun mukaan (käytin ruokosokeria, myös kookossokeri tai muscovadosokeri käy)
1/2 dl kokonaisia kuorettomia hasselpähkinöitä murskattuna

Kuumenna hasselpähkinäjuoma pinnoitetussa kattilassa. Vatkaa joukkoon jauhot. Keitä reilut 5 minuuttia, välillä sekoittaen. Mausta suolalla maun mukaan ja anna puuron hautua kannen alla sen aikaa, kun valmistat päärynät.

Pese päärynät ja leikkaa ne pituussuunnassa viipaleiksi. Poista siemenkota ja kanta. Valuta viipaleille sitruunamehua ja ripottele päälle sokeria. Paista viipaleet pannulla molemmin puolin.

Annostele puuro kulhoon, lisää lämpimät päärynäviipaleet sekä murskatut hasselpähkinät. Nauti heti.

Ricottapannarit ja mustikkahilloke

Eikös keskiviikkona ole jo korkea aika suunnitella, että mitä sitä lauantaiaamuna söisi?

Ricottapannarit ja mustikkahilloke

Tämän ricottapannukakkuohjeen takana on Nigella Lawson. Nigella tarjoaa pannarinsa viipaloitujen mansikoiden kanssa, mutta näin mustikka-ajan ollessa vielä parhaimmillaan, tein mustikoista hilloketta. Taivaallisen hyvä hilloke syntyy myös vadelmasta ja mustikasta. Tai kokeile Tastytravelissimo-blogissa keitettyä vadelma-salmiakkihilloa, nam! Ricotan ansiosta pannarit ovat ruokaisia ja eivät oikeastaan kaipaa seurakseen hillokkeen lisäksi muuta kuin hyvää kahvia.

Ricotta on niitä ruoka-aineita, joihin huomaan kesällä tarttuvani useammin. Sen kevyt koostumus ja hapan raikkaus on omiaan kesäisissä ruuoissa ja leivonnaisissa. Ja erityisen hyvin se sopii pastaruokiin, kuten kesäkurpitsapastan kohdalla tulikin jo todettua. Ricottaa olen käyttänyt myös  canneloneissa ja lasagnessa. Ricotasta saa muuten aika hauskan jälkiruoan, kun sen rakenteen vatkaa rikki, maustaa tomusokerilla sekä vaniljalla ja tarjoaa tuoreiden puna- ja mustaherukoiden kanssa!

Ricottapannukakut
15-20 kpl

1 prk (250 g) ricottaa
2 kananmunaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl jauhettua vaniljaa
ripaus suolaa
(paistamiseen: voita)

Kumoa ricotta kulhoon. Erottele keltuaiset valkuaisista ja sekoita ne ricotan joukkoon. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Kääntele ricottaseokseen vehnäjauhot, leivinjauhe, vanilja ja suola. Lisää valkuaisvaahto taikinaan varovasti nostellen.

Kuumenna pinnoitettu paistinpannu ja valuta pienellä kauhalla taikinaa pannulle. Omalle pannulleni mahtui kerrallaan kolme pannukakkua paistumaan. Mikäli käytät paistamiseen valurautapannua, niin paista pannarit voissa.

Kun pannukakkujen pinnalle alkaa noin minuutin päästä muodostua reikiä, käännä pannukakut lastalla ja paista niitä vielä toiselta puolelta minuutin verran. Paistolämpötila saa olla melko matala, noin keskilämpö, jotteivat pannarit pala.

Nosta paistetut pannukakut uuniin tarjoiluastialle ja pidä lämpimänä (75 astetta), kunnes olet paistanut koko taikinan. Tarjoa mustikkahillokkeen tai tuoreiden marjojen kanssa.

Mustikkahilloke

2 dl mustikoita
3 rkl sokeria
1/2 sitruunanmehu
ripaus kardemummaa

Mittaa kaikki aineet kattilaat. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hilloketta noin 10 minuuttia. Nosta sivuun jäähtymään ja tarjoa pannukakkujen kanssa. Hilloke sopii hyvin myös jäätelön kaveriksi tai jogurtin seuraan.

Karpalo-pähkinäpataleipä

Vispipuurosta ylijääneet karpalon kuoret saivat uuden elämän pataleivässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime vuoden leipähitti oli pataleipä. Valmistuksen helppouden vuoksi epäilen pataleivän suosion vain jatkuvan ja miksipä ei? Pataleivän valmistuksessa ei tarvitse vaivata taikinaa, kun kaikki ainekset vaan sekoitetaan keskenään ja taikinan annetaan kohota yön yli. Yksinkertaisuudessaan leipä ei kuitenkaan ole aivan ongelmaton. Minulla oli ensimmäisellä kerralla suunnattomia vaikeuksia antaa taikinan vain olla, pakkohan sitä oli vähäsen vaivata. Tärkeää on myös, että paistoastia on riittävän tiivis. Epäilen vähän, että oma Le Creuset -patani ei ole aivan riittävän tiukka kannen osalta ja siksi leipä jäi vähän matalaksi. Ensi kerralla taidan napata pienen osan taikinaa ja tehdä siitä vielä taikinarenkaan kannen ja padan väliin.

Tällä kertaa maustoin leipätaikinan pistaaseilla, hasselpähkinöillä sekä karpalon kuorilla, jotka jäivät yli vispipuurosta. Jauhoina käytin täysjyväspelttijauhoja ja vehnäjauhoja. Se leipätaikinoissa onkin parasta, että itse tehden saa joka kerta erimakuista leipää. Ostin eilen Itä-Helsingin lähiruoka -jaosta lämpökäsittelemätöntä kaurajauhoa, josta ajattelin viikonloppuna kokeilla pataleipää. Mielenkiintoista nähdä millainen lopputulos on luvassa! Ainakin rosmariinia taidan laittaa taikinaan makua tuomaan.

Padan lisäksi tämän leivän voit valmistaa myös uuninkestävässä teräskattilassa, jossa on tiivis kansi. Mikäli patasi kannessa on nuppi, varmista, että se myös kestää 225 asteen lämmön. Mikäli ei, ruuvaa nuppi irti, jätä ruuvi paikoilleen ja tilkitse ruuvi kanteen pienellä nokareella taikinaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Leipositko viikonloppuna leipää?

Karpalo-pähkinäpataleipä

4 dl täysjyväspelttijauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl pistaaseja ja hasselpähkinöitä
2 tl suolaa
1/2 tl kuivahiivaa
3 1/2 dl vettä
3/4 dl karpalon kuoria (huoneenlämpöisiä)

rypsiöljyä

Yhdistä kulhossa kuivat aineet. Sekoita 42-asteiseen veteen karpalon kuoret, jos käytät, ja sekoita neste nopeasti kuivien aineiden joukkoon. Taikinaa ei tarvitse vaivata. Peitä kulho tiiviisti kelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 12-14 tunniksi.

Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle. Kääntele taikina palloksi, mutta älä vaivaa. Peitä leipä liinalla ja anna kohota 45 minuuttia.

Nosta pata kansineen kylmään uuniin. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kun taikina on kohonnut 45 minuuttia, nosta pata varovasti uunista ja voitele se sisäpuolelta kevyesti rypsiöljyllä. Nosta taikina kuumaan pataan ja peitä kannella. Siirrä pata takaisin uuniin ja paista leipää ensin 30 minuuttia kansi päällä. Tämän jälkeen ota kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia.

Ota pata uunista ja kumoa leipä padasta. Sen tulisi irrota padasta vaivatta.

Uppomunat ja hollandaisekastike – täydellinen aamupala

Arkiaamuisin aamupala tahtoo jäädä jogurttiin, puolikkaaseen verigreippiin ja pannulliseen kahvia. Onneksi viikonloppuisin jää aikaa nauttia aamupalasta pidemmän kaavan mukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aamupalojen parhaimmistoa!

On olemassa syy miksi klassikko-ohjeista on tullut pysyviä, vuodesta toiseen meitä houkuttavia ja aina yhtä suurta mielihyvää tuottavia. Niissä yhdistellään makuja pettämättömiksi kokonaisuuksiksi, jotka toimivat joka kerta. Yksi tällaisista komboista on uppomunat ja hollandaisekastike yhdistettynä savuiseen kinkkuun tai pohjoismaisemmin kylmäsavustettuun loheen. Tässä on aamupala, jolla hemmottelen lähipiiriäni, ja itseäni.

Sinappinen hollandaisekastike
Hollandaisekastikkeelle löytyy paljon ohjeita, joissa osassa voi kirkastetaan, mutta kirkastamisessa minusta menetetään myös makua. Tämän ohjeen olen napannut Sanna Miettusen kirjasta Päivän paras hetki – aamiainen.

6 luomumunan keltuaista
2 rkl  sitruunamehua
2 tl Dijon-sinappia
1 rkl hunajaa
ripaus suolaa
200 g huoneenlämpöistä voita

Lisäksi paahdettua briossia (esim. Ekbergin viikonloppuleipä), kylmäsavu- tai graavilohta, hienonnettua ruohosipulia

Sekoita kulhossa kaikki kastikeainekset voita lukuun ottamatta. Nosta kulho vesihauteeseen ja kypsennä kastiketta koko ajan sekoittaen. Kastike on kypsää, kun se on paksua vaahtoa. Nosta kulho vesihauteesta ja vatkaa joukkoon pehmeä voi pieninä nokareina. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa tai hunajaa.

Uppomunat
4 tuoretta kananmunaa
1 l vettä
2 rkl väkiviinaetikkaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää joukkoon etikka. Riko munat ensin varovasti yksitellen pieneen kuppiin (esim. desilitramittaan) ja kaada siitä kiehuvaan veteen. Tee ensin lusikalla tai vispilällä pyörivä liike veteen, se auttaa munia pysymään koossa. Keitä munia yksi kerrallaan 3-4 minuuttia. Nosta muna reikäkauhalla puhtaan keittiöpyyhkeen tai talouspaperin päälle. Ripottele päälle suolaa.

  • Kastikkeesta jäävistä valkuaisista voit tehdä vaikkapa marenkia tai käyttää ne macaroonsien tekoon.

 

Mantelimannapuuro ja vaniljalla maustetut sitrukset

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pullan leivonnasta jäi yli mantelimaitoa ja en oikein tiennyt mitä sillä tekisin. Sellaisenaan en voi sitä juoda ja kaakaoon se olisi tietysti uponnut. Muistelin Instagramissa ja muissa somevälineissä nähneeni kuvia puuroista ja sitruksista. Ajatus lehmänmaidosta ja sitrushedelmistä ei kuitenkaan houkuttanut. Jostain syystä happamat maut yhdistettynä maitoon sellaisenaan maistuvat suussani epämielyttävälle, ovat aina maistuneet. En esimerkiksi voi yhdistää puolukkavispipuuroa ja maitoa, saatikka sitten raparperia ja maitoa. Ihan puistattaa moinen! Heti, kun maidolle tehdään jotain, muovataan jäätelöksi tai keitetään vaniljakastikkeeksi, on asia aivan eri.

Mieli teki siis kokeilla puuroa yhdistettynä sitruksiin, jo ihan visuaalisen kikkailun nimissä. Sitten keksin, että mantelimaito on makuna aivan erilainen kuin lehmänmaito, ja jos sitruksille antaa vähän lisää makeutta ja makua, voisi yhdistelmä toimia. Niinpä lähdin mannapuuron keittoon. Ohje on ihan perusmannapuuron ohje. Suolaa laitoin vain ripauksen. Ilman hedelmälisäystä olisin laittanut puuroon vielä lusikallisen voita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Talven parhaat sitrukset odottelevat vaahterasiirappikylpyään.

Puuro maistui miedosti paahteisen manteliselta ja oli väriltään aavistuksen ruskeampaa johtuen mantelimaidon väristä. En tiennyt kuinka mantelimaito kuumentuessaan käyttäytyy, joten keitin puuron varmuuden vuoksi pinnoitetussa kattilassa. Teräskattilassakin tämä varmasti onnistuu, kunhan muistaa huolellisesti sekoittaa. Mantelimaito voisi toimia hyvin myös makeassa riisipuurossa. Mieleen ekaksi tulee Lähi-itä -henkinen jälkkäri, johon lisättäisiin ripaus kardemummaa ja ehkä rouhittuja pistaaseja…

Sitruksiin makua tuomaan lisäsin kaksi kaapissa kuivahtanutta vaniljatankoa, mutta jos sinulla on tuoreempa, niin yksi tanko halkaistuna ja siemenet kaavittuna riittänee. Veriappelsiinin ja verigreipin yhdistelmä oli omaan makuuni sopivan hapan, jos pidät makeammasta niin käytä vain appelsiinia. Tätä kannattaa tehdä muuten isompi satsi kerrallaan, sillä hedelmät ovat monikäyttöisiä  – tarjoa niitä jogurtin kanssa tai vaikka juustokakun lisäkkeenä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mantelimannapuuro ja sitrukset kaipasivat päälle vielä pienen ripottelun kanelia.

Vaniljalla maustetut sitrukset (2 annosta)

1 verigreippi lohkottuna
1 veriappelsiini viipaloituna
1 dl vaahterasiirappia
1/2 dl vettä
sitruksista irronnutta mehua + purista lohkotusta greipistä mehu mukaan
1 vaniljatanko halkaistuna ja siemenet kaavittuna

Leikkaa sitruksista kuoret kalvoja myöten. Lohko greippi ja viipaloi appelsiini. Siirrä sitrukset kulhoon.

Mittaa kattilaan vaahterasiirappi, vesi sekä sitruksista irronnut mehu. Lisää vaniljatanko siemenineen. Keitä lientä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi ja kaada valmiiksi paloiteltujen sitrusten päälle. Anna maustua huoneenlämmössä noin tunnin tai siirrä jääkaappiin yön yli.

Mantelimannapuuro

1 l mantelimaitoa (sokeroimatonta)
1 1/2 dl tummia mannasuurimoita
ripaus suolaa

Kuumenna mantelimaito kiehuvaksi ja vatkaa joukkoon mannasuurimot. Keitä puuro hiljalleen välillä sekoittaen noin 10 minuuttia. Mausta ripauksella suolaa ja tarjoa sitrusten kanssa. Ripauta puuron päälle vielä hieman kanelia.

 

Vuohenjuustomunakas

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

”Munakkaita tulee tehtyä aivan liian harvoin” mietin, kun sunnuntaiaamuna rikoin kananmunia kulhoon. Raaka-aineita tarvitaan vain vähän ja aikaakaan ei kulu paljon mitään. Munakkaat eivät ole vain aamiaisruokaa, niistä saa myös oikein mainion lounaan, jos sellaista joskus muistaisin syödä. Täytteeksi ja mausteeksi voi laittaa mitä haluaa ja kaapistaan löytää, mutta pitäytyisin kuitenkin vain muutamassa raaka-aineessa, jottei munakkaan kuohkeus ja keveys huku täytteiden alle.

Olen ihastunut tähän ohjeeseen, sillä kananmunien (4 munaa) joukkoon lisätään 1/2 dl kivennäisvettä. Se tekee munakkaasta erityisen kuohkean. Ripaus suolaa mauksi ja koko komeus kaadetaan öljyllä voidellulle pannulle. Kansi päälle ja munakas saa miedolla lämmöllä kypsyä hiljalleen. Paras munakas syntyy, kun antaa munakkaan pinnan jäädä vielä kosteaksi. Päälle muutama nokare pehmeää vuohenjuustoa, tuoretta basilikaa ja pari rouhaisua mustapippuria. Jos oikein haluan herkutella, valutan päälle pari tippaa tryffelöljyä. Ohjeesta syntyy munakas yhdelle.

 

Boozy pancakes

Kauniinpiakin ruoka-annoksia on olemassa, mutta parempaa tuskin on!

Kauniimpiakin aamupaloja on olemassa, mutta parempaa tuskin on!

Lähipiirini tietää, että en yleensä pidä ruoista, joissa on sotkettu keskenään makeita ja suolaisia raaka-aineita. Mutta tässäkin asiassa poikkeus vahvistaa säännön.  Kanadassa vaihto-oppilaana ollessani pääsin nimittäin syömään ihan oikeita amerikkalaisia (kanadalaisia) pannareita. Isäntäperheessäni pannarit tarjottiin sekä vaahterasiirapin että pekonin kanssa ja päälle valutettiin sulatettua voita. Alkuun tämä makuyhdistelmä tuntui vähintäänkin oudolle, mutta pian minunkin lautasellani kohtasivat pekoni ja vaahterasiirappi iloisessa yhteisymmäryksessä. Tästä kiitokset vielä Nancylle ja Allanille!

Silloin teininä en osannut makuja sen enempää analysoida, mutta nyt kun asiaa tarkemmin mietin, niin vaahterasiirapin ja savupekonin makuprofiilissa on jotain kovin samantapaista maanläheistä makua.  Vaahterasiirappi ei mielestäni ole myöskään niin makeaa kuin esimerkiksi hunaja tai tavallinen siirappi ja siksi se sopii hyvin suolaisia ruokia maustamaan. Käytän vaahterasiirappia muun muassa aasialaisissa ruoissa makeutta tuomaan ja se toimii tosi hyvin esimerkiksi Nigellan oivassa marinadissa possulle ja broilerille.

Pannarit olen valmistanut oikeastaan aina samalla Jamie Oliverin reseptillä, jota olen hieman muokannut. Tämä on sellainen takuuvarma ohje, johon tulee palattua aina uudelleen.  Tällä kertaa päätin räjäyttää pankin ja tein sunnuntaiaamun pannareille lisäkkeeksi bourbon-vaahterasiirappivoita. Koska voin valmistus jäi aamuyön pikkutunneille, eivät mittasuhteet olleet aamulla enää aivan tarkoin muistissani, mutta kannattaa maistella voita ja lisäillä viskiä pikkuhiljaa oman maun mukaan sopivaksi. Alkuperäisen ohjeen mukaan bourbonia olisi pitänyt laittaa ruokalusikallinen, minä taisin siihen lorottaa 4 tai 5 ruokalusikallista… Meillä on oikein erinomaista Woodford Reserve Kentucky Straight Bourbonia, joka sopi maullisesti ihan älyttömän hyvin vaahterasiirapin kanssa ja toki se soveltuu myös perinteisesti lasista nautittavaksikin.

Osaan pannareista lisäsin kirsikoita ja osan paistoin sellaisenaan. Valmiit pannarit jäähtyvät muuten tosi nopsaan, joten ne on hyvä siirtää lämmitettyyn uuniin odottamaan. Pannarit tarjottiin rapeaksi paistetun pekonin ja paahdettujen pekaanipähkinöiden kanssa. Päälle vielä loraus vaahterasiirappia ja muutama viipale bourbonvoita.  Siinäpä viikonlopuksi aamupala, jolla pärjää lounaaseen saakka ihan huoletta.

Bourbon-vaahterasiirappivoi

250 g voita
n. 5 rkl bourbonia tai muuta suuhun sopivaa ruskeaa viinaa
n. 1 dl vaahterasiirappia
3 rkl tomusokeria

1. Pehmitä voi nopeasti mikrossa tai anna sen pehmetä huoneenlämmössä. Vatkaa voin joukkoon makuaineet ja tomusokeri.
2. Levitä työpöydälle pala muovikelmua, kaavi voi kelmulle ja rullaa tiukaksi rullaksi. Siirrä rulla pakastimeen.
3. Leikkaa jäisestä voista sopiva pala ja anna sen hieman pehmetä ennen tarjoamista pannareiden kanssa.

Amerikkalaiset pannukakut

4 luomumunaa
2-2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 1/2 dl piimää
ripaus suolaa

1. Erottele keltuaiset ja valkuaiset eri kulhoihin. Vatkaa keltuaisten rakenne rikki ja sekoita joukkoon jauhot, leivinjauhe ja piimä. Seoksesta muodostuu paksu taikina.
2. Lisää suola valkuaisten joukkoon ja vatkaa valkuaiset napakaksi vaahdoksi. Lisää valkuaisvaahto taikinan joukkoon pienissä erissä nostellen.
3. Paista pannukakut pinnoitetulla pannulla keskilämmöllä molemmin puolin muutama minuutti. Pannukakku on valmis käännettäväksi, kun pinnalle alkaa muodostua kuplia. Mikäli haluat lisätä pannareihin makuaineita, lisää ne ennen kuin käännät kakut. Pannukakun pinnan tulisi olla enemmänkin vaalean ruskea kuin tumman paahtunut. Pidä lämpimässä tarjoiluun saakka.

 

© 2017 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑