Tietoa mainostajalle ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Paremmat aamut (page 1 of 2)

Aamupalanuudelit

Miten olisi aamupalaksi puuron sijaan nuudeleita? Ihan hullu idea?

Breakfast noodles

Jokunen viikonloppu sitten istuin lauantaiaamuna sohvalla, melko mitättömän aamupalan jälkeen ja katsoin Chef’s Table -sarjasta jaksoa newyorkilaisesta kokista, Ivan Orkinista. Hän päätyi mutkien kautta Japaniin ja perusti siellä Ivan Ramen -ravintolan, josta vastoin kaikkia odotuksia, tuli todella suosittu.

Tuon ohjelman katsominen oli puhdasta kärsimystä – ei siksi etteikö jakso ja päähenkilö Ivan olisi olleet kiinnostavia, vaan ne pirun ramen-annokset! Oli ylikypsää possun kylkeä, kananmunia, ohuita nuudeleita, paksuja nuudeleita, täyteläisiä liemiä, you name it. Kuola valui suupielistä, ja kun ohjelma oli loppunut, minulla oli nälkä. Sellainen nälkä, johon ei mikään onneton jogurtti riittänyt. Nuudeleita, niitä oli saatava. Sattuipa vielä samana aamuna Chocochilin Elina kyselemään Instassa, että millaisia aamupalatoiveita muilla oli. Vastasin, että aamupalanuudelit. Siitä se idea sitten lähti.

Bacon, eggs and soba noodles

Aamupalanuudelit kahdelle

2 kananmunaa
1/2 pkt pekonia (Atria)
1/2 pkt sobanuudeleita (tattarinuudeleita)
7 dl kanalientä
(1/2 dl kuivattuja sieniä ja ohueksi viipaloitua inkivääriä)
1/2 ruukkua ruohosipulia paloiteltuna 5 cm:n paloiksi
1 punainen chili viipaloituna
mustia seesaminsiemeniä
versoja ja korianteria
japanilaista togarashi-chilimaustetta (etnisistä kaupoista) tai ripaus suolaa ja chilijauhetta

Keitä kananmunat sinulle sopivan kypsiksi. Levitä pekoniviipaleet uuniastian pohjalle ja nosta astia kylmään uuniin. Säädä uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja käännä ajastin 20 minuuttiin. Paista pekonit rapean kypsiksi ja siirrä ne halutessasi talouspaperin päälle valumaan.

Kuumenna pekonin kypsyessä kanaliemi. Lisää liemeen halutessasi kuivattuja sieniä tuomaan lisää umamin makua. Voit myös lisätä ohueksi viipaloitua inkivääriä. Keitä nuudelit kanaliemessä pakkauksen ohjeen mukaan. Älä kuitenkaan lisää suolaa tai valuta nuudeleita pois liemestä.

Kokoa annokset asettelemalla kulhojen pohjalle nuudelit. Jaa päälle liemi sienineen. Lisää pekonit ja kananmunan puolikkaat. Koristele ruohosipulilla, chilillä, seeseaminsiememillä, versoilla ja korianterilla. Mausta ripauksella togarashia. Tarjoa heti.

* Hyödynnä aamupalanuudeleihin edelliseltä päivältä ylijäänyttä broileria, muuta lihaa tai kalaa. Kasvisversioon kokeile tofua, nyhtökauraa tai vastaavaa.

Kantarelli-pekonipannari

Tässäpä nopea arkiruoka tai miksei vaikka viikonlopun brunssille sopiva tarjottava. Kantarelleja ja pekonia, vähän parmesaania, ja tietysti se pannari!

chanterelle and bacon dutch baby

 

Viime kevättalven aikana instagram ja blogit pursusivat ohjeita muhkeista ’dutch baby’ -pannareista, jotka tarjottiin valurautapaistinpannuista. Ajattelin ensin, että jaa, no mikäs nyt noissa niin ihmeellistä on – pannari kuin pannari. Mutta juju piileekin taikinassa. Itseasiassa lopputulos on hyvin lähellä ternimaidosta valmistettua pannaria, sillä taikinaan tulee huomattavasti enemmän kananmunia kuin tavalliseen pannukakkutaikinaan.  Yleensä pannaritaikinaan käytetään puoleen litraan maitoa kaksi munaa ja noin 2,5 dl jauhoja. Tässä taikinassa munia lisätään 2 desiin maitoa kolme kappaletta. Pannaritaikinan ohjeen lainasin Jotain maukasta -Marin nokkospannariohjeesta. Alkuperäisen ohjeen löydät täältä.

Alun perin ajattelin tehdä makean version omenoista, mutta Beach House Kitchenin Heli-Hannele ehti julkaisemaan ohjeensa ensin ja voi mikä herkku se onkaan!  Käyhän vilkaisemassa: http://www.beachhousekitchen.fi/makeata-mahan-taydelta/omenapannari-hollantilaisittain/

Omenoita on kyllä blogiin luvassa – ranskalaisittain viritettynä, mutta tuota ohjetta saatte luvan vielä hetken odotella.  Sitä ennen herkutellaan suolaisella pannarilla, kun sienisatokin on parhaimmillaan. Tähän käy ihan mitkä sienet tahansa ja voisin kuvitella, että lampaankäävän tapaiset, lihaisat sienet olisivat erityisen hyviä. Pekonin sijaan kokeile speckiä tai jos haluat ruoasta vielä tuhdimpaa, niin paista nokareita raakamakkarasta ja lisää ne pannarin päälle.

Kantarelli-pekonipannari
2 pannaria

3 munaa
2 dl täysmaitoa
1 1/4 dl vehnäjauhoja (käytin spelttijauhoja)
2 rkl maissitärkkelystä (Maizena)
1/4 tl suolaa

1/2 l kantarelleja
1 tl kuivattua (sitruuna)timjamia
suolaa, mustapippuria
1 pkt pekonia (Käytin Snellmanin ylikypsää kotimaista pekonia)
tuoretta timjamia, rucolan lehtiä, sipulia viipaloituna
parmesaania höylättynä
paistamiseen öljyä

Riko munat monitoimikoneen kulhoon tai tehosekoittimen kannuun. Anna koneen käydä, kunnes munat ovat vaahdottuineita. Valuta koneen käydessä joukkoon maito ja sitten lisää jauhot sekä suola. Sekoita.

Kuumenna valurautapannu (halkaisija n. 20 cm) uunissa 200 asteessa. Lisää pannulle nokare voita ja anna voin hieman ruskistua. Kaada puolet taikinasta pannulle ja paista noin 20 minuuttia, kunnes pannari on kypsä. Paista toinen pannari samoin.

Valmista täyte pannarien kypsyessä. Puhdista sienet ja revi ne pienemmiksi paloiksi. Kuumenna öljy pannulla ja paista siinä sienet. Mausta suolalla, pippurilla ja kuivatulla timjamilla. Siirrä sienet sivuun lautaselle ja pidä lämpimänä. Suikaloi pekonit ja paista ne pannulla rapeiksi.

Kokoa pannukakkujen päälle sieniä ja pekonia. Höylää pinnalle parmesaania ja ripottele lopuksi timjamia, rucolan lehtiä sekä sipulia.

Karhunvatukkapiirakat

Makean happamat karhunvatukat, mantelinen täyte ja lehtevä voitaikina – ei kuulosta pahalta, eihän?

Nyt tulee ruokatunnustus – rakastan voitaikinaa!

Voitaikinaa pidetään vähän ehkä vanhanaikaisena ja epäterveellisenä ja what not, mutta voitaikinasta saa ihanan lehtevän ja rapean taikinan, jollaista ei muuten saa. Voitaikinaleivonnaisten onnistumisessa on huomioitava muutama seikka – täytettä ei saa olla liikaa, uunin pitää olla kuuma ja paistamisen kanssa ei pidä kiirehtiä, jotta leivonnainen paistuu pohjaa myöten.

Karhuvatukat ovat pyörineet mielessäni jo tovin. Ensin ajattelin tehdä niistä keikauskakkua, mutta kun olen näihin mataliin, galettetyyppisiin piirakoihin ihastunut, niin päätin kokeilla voitaikinan ja karhunvatukoiden yhdistämistä. Tein kaksi erilaista versiota, joista suorakaiteen muotoinen piirakka paistui leivinpaperin päällä pellilla ja pyöreät pienet piirakat paistoin blinipannuissa. En ollut varautunut ihan riittävään määrään marjoja, joten jouduin lisäämään vadelmia viimeiseen piirakkaan, mutta hyvin toimi sekin.

Piirakoista oli kovaa vauhtia tulossa melko ranskalaishenkisia,  joten mantelimassa sopi täytteeksi kuin nenä päähän. Mantelimassa kannattaa vatkata pehmeäksi ennen levittämistä. Kostutin massan vedellä ja vatkasin haarukalla pehmeäksi. Jos kaapistasi löytyy mantelilikööriä tai konjakkia, niin nekin sopivat veden tilalle.

Tuskailin tuossa taannoin ystävilleni, että harmittaa leipoa mitään makeita juttuja, kun ne meillä usein jäävät vähintään puoliksi syömättä ja kuivahtaneet tai pilaantuneet leivonnaiset joudun heittämään pois. Näiden piirakoiden kanssa ei sellaista ongelmaa ollut, ihan jo senkin vuoksi, että ylijääneet pienet piirakat sain pakastimeen helpommin ujutettua kuin isoon piirakkavuokaan paistetun marjapiirakan.  Oli kuulkaa sunnuntaiaamu pelastettu, kun nakkasin uuniin tällaisen lehtevän marjapiirakan kuumentumaan!

Ruokahävikkiasiat ovat olleet mielessä muutenkin viime aikoina ja parin viikon päästä järjestettävillä ruokahävikkifestareilla voit tulla kuuntelemaan bloggaajien vinkkejä siihen, kuinka kotona voi hävikkiä vähentää. Lisää tästä aiheesta on luvassa ensi viikolla blogissa, joten pysyhän kuulolla!

#hävikistäherkuksi

Karhunvatukka-mantelipiirakat

1 pkt (500 g) Pirkka esikaulittua ja laskostettua voitaikinaa
1 pkt mantelimassaa
1 tl aitoa vaniljaa jauheena
4 rs (à 125 g) karhunvatukoita
1/2 dl sokeria

voiteluun
1 kananmuna

pinnalle
ruokokidesokeria

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Paloittele huoneenlämpöinen mantelimassa kulhoon ja lisää vesi. Vatkaa haarukalla sileäksi massaksi. Mausta vaniljalla.

Jaa taikina kahteen palaan ja kauli toinen pala suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Voitele taikinan reunat ja käännä voidellut reunat levyn päälle. Näin saat helposti korkean reunan piirakalle ja sinun ei tarvitse leikata erikseen taikinasta reunoja.

Voitele reunat ja ripottele päälle ruokokidesokeria. Pistele piirakkapohja haarukalla ja levitä päälle mantelimassa. Asettele päälle karhunvatukoita ja ripottele marjojen päälle vielä sokeria. Paista uunin keskitasossa 25-30 minuuttia.

Kauli lopputaikina ja leikkaa siitä pieniin pannuihin (esim. blinipannuihin) sopivat kiekot (2 kpl). Painele taikinakiekot voideltuihin vuokiin ja pistele pohja haarukalla. Jaa loput mantelimassasta taikinan päälle, lisää marjat ja sokeri. Voitele reunat. Paista 225 asteessa 20-25 minuuttia, kunnes taikina on kauniin ruskea ja pohjasta kypsä.

Aiemmin voitakinasta leivottua:

Flammkuchen mädillä ja kylmäsavulohella

Uunipaahdetut vaniljaiset hedelmät

Stone fruits.

Mahtava sana! Käännettynä kivihedelmät tai kivelliset hedelmät ei oikein kuulosta samalta. Ihania ne ovat – nektariinit, persikat, luumut, aprikoosit,  joiden kausi on nyt parhaimmillaan.

 

 

En tiedä käykö teille näin, mutta tahdon aina intoutua ostamaan nektariineja ja persikoita vähän turhankin reilusti kerralla ja pian ollaan siinä pisteessä, jossa hedelmien elinkaari lähestyy bioastiaa. Tämä uunipaahdettujen kivihedelmien ohje on siitä ihana, että se sallii hedelmissä pienet muhkut ja pehmenneet kohdat, kunhan hometta ei ole.

Ihan sellaisinaan en hedelmiä uuniin pistä, sillä ne saavat ripotteekseen vaniljalla ja limetillä maustettua sokeria. Uunin lämpö yhdessä sokerin kanssa irrottaa hedelmistä mehua ja vuoan pohjalle syntyy vaniljainen siirappi, jota kannattaa lusikoida talteen hedelmien kanssa. Sunnuntain aamupalasta tulee vähän parempi, kun jogurtin päälle kokoaa kasan pehmeitä ja vaniljalle tuoksuvia nektariineja, persikoita ja aprikoosia.  Nämä maistuvat oikein hyvin myös vaniljajäätelön kanssa. Silloin hedelmät saavat olla vielä vähän lämpimiä.

Tällä kertaa tein myös mintusta sekä sitruunaverbenasta vielä vihreän sokerin, jota ripottelin viimeiseksi annoksen päälle. Sitruunaverbena on aromaattinen ja nimensäkin mukaisesti sitruunainen yrtti, joka yllätyksekseni kasvoikin lähes köynnösmäiseksi kasviksi parvekkeellamme. Tunnetusti en ole mikään hortonomi ja kun lopulta luin vinkkejä sitruunaverbenan kasvatukseen, minulle selvisi, että yrttiä olisi pitänyt leikellä, jotta se kasvaisi tuuheaksi. No, minulla se on nyt köynnös. Pääasia, että kasvaa edes johonkin suuntaan!

 

Uunipaahdetut hedelmät

n. 900 g nektariineja, aprikooseja, persikoita
1 1/2  ruokosokeria
1 vaniljatanko
1 limetin mehu ja raastettu kuori

Pese ja halkaise hedelmät uunivuokaan. Jauha sokeri, vaniljatanko, limetin mehu ja kuori tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa. Levitä sokeri hedelmien päälle.  Paista 220 asteessa 20 – 30 minuuttia, kunnes hedelmät ovat pehmenneet. Tarjoa maustamattoman jogurtin tai jäätelön kanssa.

Minttu-sitruunaverbenasokeri

3 rkl sokeria
1/2 dl mintun lehtiä
7-8 sitruunaverbenan lehtiä (kokeile myös sitruunatimjamia!)

Sekoita kaikki aineet sauvasekoittimen myllyssä tasaiseksi. Ripottele marjojen/hedelmien ja jogurtin päälle.

Kylmäsavulohi-croissantkupit

Valmistaudu retroakin retromman croissant-taikinan uuteen nousuun!

 

Muistaako kukaan enää croissant-taikinaa, kun kauppojen pakastehyllyistä  löytyy nyt paistovalmiita croissanteja?

Vielä jokunen vuosi sitten oli tämä valmistaikina viikonloppuaamujen pelastus, kun ei muutakaan ollut. Aivan ei pelkkien muistojen varaan kannata kuitenkaan jäädä, sillä croissanttaikina taipuu uudella tapaa viikonlopun pelastukseen ja brunssille.

Tämä ohje oli minulla listalla jo ennen joulua. Ajatuksenani oli ehdottaa sitä jouluaamun aamupalaksi taikka hyväksi kohteeksi upottaa joululta jääneet kylmäsavulohiviipaleet rippeet. No, elämä todistusti jatkuu myös joulun (ja tammikuun) jälkeen ja viikonloppuaamiaisia on tämän vuoden puolella vielä vaikka kuinka monta jäljellä. Onneksi!

Nämä croissantkupit valmistuvat tosi nopsaan ja ovat helposti muunneltavissa sen mukaan mistä tykkää ja mitä jääkaapista löytyy. Kinkku käy hyvin ja lehtikaalin voi vaihtaa babypinaattiin. Jos sinulla ei ole pieniä, uuninkestäviä vuokia/kahvikuppeja, niin nämä voi oikein hyvin valmistaa myös muffinipellillä tai tukevissa paperisissa muffinivuoissa. Laita silloin kaksi vuokaa päällekkäin varmuuden vuoksi.

Kylmäsavulohi-croissantkupit

1 pkt (240 g) Danerolles croissant-taikinaa
4-6 viipaletta kylmäsavustettua(kirjo)lohta
1 iso lehtikaalin lehti
2 rkl ruokakermaa
6 kananmunaa
suolaa, mustapippuria

Leikkaa taikinasta taikinakolmiot erilleen, aivan kuten tekisit normaalisti croissanteja. Leikkaa kolmiosta terävä pääty noin 5 cm:n matkalta pois. Taita isompi taikinapala voideltuun pieneen vuokaan ja painele leikattu kolmio vuokaan niin että taikinaa on vuoan reunoillakin. Voit vielä painella taikinaa vuoassa ohuemmaksi.

Lisää kalaviipaleet taikinan päälle ja rouhi vuokaan mustapippuria. Revi pestystä lehtikaalin lehdestä pienempiä paloja ja painele ne vuokien reunoille. Valuta vuokiin ruokakermaa ja ripauta päälle suolaa. Riko lopuksi päälle kananmuna ja mausta suolalla sekä mustapippurilla.

Paista croissantkuppeja 200 asteessa uunin keskitasoa alempana noin 25 minuuttia, kunnes kananmuna on hyytynyt ja taikina kauniin ruskea sekä kypsä myös pohjasta.

Pst. Jos käytät täytteenä kinkkua, valitse joku hyvä ylikypsäkinkku ja pyyhkäise taikinapalat hyvällä sinapilla.

Veriappelsiineista ja vähän muustakin

Hello world!

blood oranges

En ole tipahtanut blogipallon reunalta tai heittänyt hanskoja tiskiin. Olen tehnyt töitä. Joo, tiedän, aika moni bloggaaja tekee täyspäiväisesti töitä blogin ja perherumban ohella – virtuaalinen hatun nosto heille!

Aina välillä eteen tulee kuitenkin työprojekti, joka vie niin kokonaisvaltaisesti mukanaan, ettei elämään mahdu mitään muuta. Tässä tapauksessa kokonaisvaltaisesti senkin vuoksi, että tuo projekti valtasi kotimme – oli kuvaustarvikkeita, kameratarvikkeita, taustalevyjä ja jääkaappi sekä pakastin niin täynnä tavaraa, että hyvä kun ovet sai kiinni.

Herra Koira sai myös tuta, että jotain outoa oli meneillään, kun kulku parvekkeelle (ja takaisin) oli vähän väliä blokattu ties millä kuvaussetillä. Kyllä, olen tehnyt ohjeita ja kuvannut ruokia kuin viimeistä päivää viimeiset kolme viikkoa. Ihana, haastava ja vähän rankkakin setti, jossa olen saanut laittaa kaiken luovuuteni peliin. Haastava siksikin, että kyseessä oli ensimmäinen oikea työprojekti, jonka teen itse asiakkaalle. Nyt vähän jänskättää, että miten meni! Mutta tämän päivän vielä huilaan ja sitten on taas blogin vuoro.

Sitä odotellessa voit vaikka vilkaista millaisia herkkuja olen tänne blogiin saanut kauden parhaasta hedelmästä eli veriappelsiinista.

Burrataa ja veriappelsiinia korianteri-laventelikastikkeella

Veriappelsiinimacarons

Veriappelsiini-marenkipiirakka

Puoliveri(nen)appelsiini kohtaa broilerin

Mantelimannapuuro ja vaniljalla maustetut sitrukset

Hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Sataa ja sataa. Nytkö se jo alkoi, syksy? Aamupalaksi ei jogurtti ja marjat houkuta. Sadesäähän on saatava jotain lämmintä, pehmeää ja aavistuksen makeaa.

hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Tein pitkästä aikaa aamualakulon taltuttajaksi grahampuuroa. En tiedä muistaako kukaan moista puuroa enää? Se oli kaurapuuron lisäksi ruoka, joita osasin itse ala-asteikäisenä tehdä. Silloin keitin grahampuuron maitoon, nyt tein sen hasselpähkinäjuomaan.

Grahampuuro saa nimensä grahamjauhoista, toisin sanoen täysjyvävehnäjauhoista. Grahamjauhoihin jauhetaan koko vehnäjyvä kuorineen päivineen, jolloin jauhon rakenne on karkea ja maku on täyteläisen viljainen. Tähän viljaiseen makuun sopi hasselpähkinäjuoma yllättävän hyvin. Hasselpähkinäjuoma on itsessään hieman makeaa, joten puuro ei suolaripauksen jälkeen oikeastaan paljon muuta tarvitse kaveriksi. Halusin kuitenkin jotakin hedelmäistä makua joukkoon ja ajatus viileistä hedelmäpaloista  ei oikein innostanut. Tähän tarvittiin jotain lämmintä ja karamellisoitunutta.

Minulla oli hedelmäkulhossa kypsymässä suloisia punaposkisia päärynöitä, jotka alkoivat olla juuri oikeanlaisia herkuteltavaksi. Niissä oli vielä sen verran napakkuutta jäljellä, että ne sopivat mainiosti paistettavaksi. Puristin viipaleiden päälle hieman sitruunamehua ja ripsautin päälle sokeria. Sitten vaan paistinpannulle muutamaksi minuutiksi karamellisoitumaan. Omena sopii varmasti yhtä hyvin ja nehän ovat juuri nyt parhaimmillaan. Kotimaisia päärynöitä saadaan varmaan vielä lokakuulle saakka odotella.

Vinkki! Sään vilakoituessa kannattaa ylijäänyt hasselpähkinäjuoma hyödyntää kaakaoon. Ja unohda sokeriset o´boyt ja muut hömpät, käytä oikeaa tummaa sokeritonta kaakaojauhetta tai raasta tummasuklaa mukin pohjalle ja kaada päälle kuuma hasselpähkinäjuoma.  Pieni loraus rommia ei tee pahaa!

hasselpähkinäpuuro ja paistetut päärynät

Jo monta kertaa mainitsemani valokuvaus-workshopin pääteema oli ”Keep it simple”. Tästä asetelmasta lähdin kuvaa ottamaan ja karsin tuohon yllä olevaan isoon kuvaan muutamia juttuja pois. Ehdottomasti tarvitsisin vanhoja lusikoita, jotka eivät niin kiiltäisi kuvissa!

 

Hasselpähkinä-grahampuuro
yhdelle

3 dl hasselpähkinäjuomaa
1/2 dl grahamjauhoja (käytin Malmgårdin luomu kokojyväspelttijauhoja)
ripaus suolaa

lisäksi
1 pieni päärynä
1 rkl sitruunamehua
sokeria maun mukaan (käytin ruokosokeria, myös kookossokeri tai muscovadosokeri käy)
1/2 dl kokonaisia kuorettomia hasselpähkinöitä murskattuna

Kuumenna hasselpähkinäjuoma pinnoitetussa kattilassa. Vatkaa joukkoon jauhot. Keitä reilut 5 minuuttia, välillä sekoittaen. Mausta suolalla maun mukaan ja anna puuron hautua kannen alla sen aikaa, kun valmistat päärynät.

Pese päärynät ja leikkaa ne pituussuunnassa viipaleiksi. Poista siemenkota ja kanta. Valuta viipaleille sitruunamehua ja ripottele päälle sokeria. Paista viipaleet pannulla molemmin puolin.

Annostele puuro kulhoon, lisää lämpimät päärynäviipaleet sekä murskatut hasselpähkinät. Nauti heti.

Ricottapannarit ja mustikkahilloke

Eikös keskiviikkona ole jo korkea aika suunnitella, että mitä sitä lauantaiaamuna söisi?

Ricottapannarit ja mustikkahilloke

Tämän ricottapannukakkuohjeen takana on Nigella Lawson. Nigella tarjoaa pannarinsa viipaloitujen mansikoiden kanssa, mutta näin mustikka-ajan ollessa vielä parhaimmillaan, tein mustikoista hilloketta. Taivaallisen hyvä hilloke syntyy myös vadelmasta ja mustikasta. Tai kokeile Tastytravelissimo-blogissa keitettyä vadelma-salmiakkihilloa, nam! Ricotan ansiosta pannarit ovat ruokaisia ja eivät oikeastaan kaipaa seurakseen hillokkeen lisäksi muuta kuin hyvää kahvia.

Ricotta on niitä ruoka-aineita, joihin huomaan kesällä tarttuvani useammin. Sen kevyt koostumus ja hapan raikkaus on omiaan kesäisissä ruuoissa ja leivonnaisissa. Ja erityisen hyvin se sopii pastaruokiin, kuten kesäkurpitsapastan kohdalla tulikin jo todettua. Ricottaa olen käyttänyt myös  canneloneissa ja lasagnessa. Ricotasta saa muuten aika hauskan jälkiruoan, kun sen rakenteen vatkaa rikki, maustaa tomusokerilla sekä vaniljalla ja tarjoaa tuoreiden puna- ja mustaherukoiden kanssa!

Ricottapannukakut
15-20 kpl

1 prk (250 g) ricottaa
2 kananmunaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl jauhettua vaniljaa
ripaus suolaa
(paistamiseen: voita)

Kumoa ricotta kulhoon. Erottele keltuaiset valkuaisista ja sekoita ne ricotan joukkoon. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Kääntele ricottaseokseen vehnäjauhot, leivinjauhe, vanilja ja suola. Lisää valkuaisvaahto taikinaan varovasti nostellen.

Kuumenna pinnoitettu paistinpannu ja valuta pienellä kauhalla taikinaa pannulle. Omalle pannulleni mahtui kerrallaan kolme pannukakkua paistumaan. Mikäli käytät paistamiseen valurautapannua, niin paista pannarit voissa.

Kun pannukakkujen pinnalle alkaa noin minuutin päästä muodostua reikiä, käännä pannukakut lastalla ja paista niitä vielä toiselta puolelta minuutin verran. Paistolämpötila saa olla melko matala, noin keskilämpö, jotteivat pannarit pala.

Nosta paistetut pannukakut uuniin tarjoiluastialle ja pidä lämpimänä (75 astetta), kunnes olet paistanut koko taikinan. Tarjoa mustikkahillokkeen tai tuoreiden marjojen kanssa.

Mustikkahilloke

2 dl mustikoita
3 rkl sokeria
1/2 sitruunanmehu
ripaus kardemummaa

Mittaa kaikki aineet kattilaat. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hilloketta noin 10 minuuttia. Nosta sivuun jäähtymään ja tarjoa pannukakkujen kanssa. Hilloke sopii hyvin myös jäätelön kaveriksi tai jogurtin seuraan.

Karpalo-pähkinäpataleipä

Vispipuurosta ylijääneet karpalon kuoret saivat uuden elämän pataleivässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime vuoden leipähitti oli pataleipä. Valmistuksen helppouden vuoksi epäilen pataleivän suosion vain jatkuvan ja miksipä ei? Pataleivän valmistuksessa ei tarvitse vaivata taikinaa, kun kaikki ainekset vaan sekoitetaan keskenään ja taikinan annetaan kohota yön yli. Yksinkertaisuudessaan leipä ei kuitenkaan ole aivan ongelmaton. Minulla oli ensimmäisellä kerralla suunnattomia vaikeuksia antaa taikinan vain olla, pakkohan sitä oli vähäsen vaivata. Tärkeää on myös, että paistoastia on riittävän tiivis. Epäilen vähän, että oma Le Creuset -patani ei ole aivan riittävän tiukka kannen osalta ja siksi leipä jäi vähän matalaksi. Ensi kerralla taidan napata pienen osan taikinaa ja tehdä siitä vielä taikinarenkaan kannen ja padan väliin.

Tällä kertaa maustoin leipätaikinan pistaaseilla, hasselpähkinöillä sekä karpalon kuorilla, jotka jäivät yli vispipuurosta. Jauhoina käytin täysjyväspelttijauhoja ja vehnäjauhoja. Se leipätaikinoissa onkin parasta, että itse tehden saa joka kerta erimakuista leipää. Ostin eilen Itä-Helsingin lähiruoka -jaosta lämpökäsittelemätöntä kaurajauhoa, josta ajattelin viikonloppuna kokeilla pataleipää. Mielenkiintoista nähdä millainen lopputulos on luvassa! Ainakin rosmariinia taidan laittaa taikinaan makua tuomaan.

Padan lisäksi tämän leivän voit valmistaa myös uuninkestävässä teräskattilassa, jossa on tiivis kansi. Mikäli patasi kannessa on nuppi, varmista, että se myös kestää 225 asteen lämmön. Mikäli ei, ruuvaa nuppi irti, jätä ruuvi paikoilleen ja tilkitse ruuvi kanteen pienellä nokareella taikinaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Leipositko viikonloppuna leipää?

Karpalo-pähkinäpataleipä

4 dl täysjyväspelttijauhoja
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl pistaaseja ja hasselpähkinöitä
2 tl suolaa
1/2 tl kuivahiivaa
3 1/2 dl vettä
3/4 dl karpalon kuoria (huoneenlämpöisiä)

rypsiöljyä

Yhdistä kulhossa kuivat aineet. Sekoita 42-asteiseen veteen karpalon kuoret, jos käytät, ja sekoita neste nopeasti kuivien aineiden joukkoon. Taikinaa ei tarvitse vaivata. Peitä kulho tiiviisti kelmulla ja jätä kohoamaan huoneenlämpöön 12-14 tunniksi.

Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle. Kääntele taikina palloksi, mutta älä vaivaa. Peitä leipä liinalla ja anna kohota 45 minuuttia.

Nosta pata kansineen kylmään uuniin. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kun taikina on kohonnut 45 minuuttia, nosta pata varovasti uunista ja voitele se sisäpuolelta kevyesti rypsiöljyllä. Nosta taikina kuumaan pataan ja peitä kannella. Siirrä pata takaisin uuniin ja paista leipää ensin 30 minuuttia kansi päällä. Tämän jälkeen ota kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia.

Ota pata uunista ja kumoa leipä padasta. Sen tulisi irrota padasta vaivatta.

Uppomunat ja hollandaisekastike – täydellinen aamupala

Arkiaamuisin aamupala tahtoo jäädä jogurttiin, puolikkaaseen verigreippiin ja pannulliseen kahvia. Onneksi viikonloppuisin jää aikaa nauttia aamupalasta pidemmän kaavan mukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aamupalojen parhaimmistoa!

On olemassa syy miksi klassikko-ohjeista on tullut pysyviä, vuodesta toiseen meitä houkuttavia ja aina yhtä suurta mielihyvää tuottavia. Niissä yhdistellään makuja pettämättömiksi kokonaisuuksiksi, jotka toimivat joka kerta. Yksi tällaisista komboista on uppomunat ja hollandaisekastike yhdistettynä savuiseen kinkkuun tai pohjoismaisemmin kylmäsavustettuun loheen. Tässä on aamupala, jolla hemmottelen lähipiiriäni, ja itseäni.

Sinappinen hollandaisekastike
Hollandaisekastikkeelle löytyy paljon ohjeita, joissa osassa voi kirkastetaan, mutta kirkastamisessa minusta menetetään myös makua. Tämän ohjeen olen napannut Sanna Miettusen kirjasta Päivän paras hetki – aamiainen.

6 luomumunan keltuaista
2 rkl  sitruunamehua
2 tl Dijon-sinappia
1 rkl hunajaa
ripaus suolaa
200 g huoneenlämpöistä voita

Lisäksi paahdettua briossia (esim. Ekbergin viikonloppuleipä), kylmäsavu- tai graavilohta, hienonnettua ruohosipulia

Sekoita kulhossa kaikki kastikeainekset voita lukuun ottamatta. Nosta kulho vesihauteeseen ja kypsennä kastiketta koko ajan sekoittaen. Kastike on kypsää, kun se on paksua vaahtoa. Nosta kulho vesihauteesta ja vatkaa joukkoon pehmeä voi pieninä nokareina. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa tai hunajaa.

Uppomunat
4 tuoretta kananmunaa
1 l vettä
2 rkl väkiviinaetikkaa

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää joukkoon etikka. Riko munat ensin varovasti yksitellen pieneen kuppiin (esim. desilitramittaan) ja kaada siitä kiehuvaan veteen. Tee ensin lusikalla tai vispilällä pyörivä liike veteen, se auttaa munia pysymään koossa. Keitä munia yksi kerrallaan 3-4 minuuttia. Nosta muna reikäkauhalla puhtaan keittiöpyyhkeen tai talouspaperin päälle. Ripottele päälle suolaa.

  • Kastikkeesta jäävistä valkuaisista voit tehdä vaikkapa marenkia tai käyttää ne macaroonsien tekoon.

 

Older posts

© 2017 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑