Tietoa mainostajalle ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Tag: satokausiherkku

Päärynä-suklaamutakakku

Sisältä kostea suklainen kakku, pehmeksi paistuneet päärynät ja lusikallinen vaahdotettua kermaa. Kuulostaa aika hyvälle, vai mitä?

Chocolate mud cake with pears

Onpas vauhdikas viikko takana – oli ruokakeikkaa, näytöskeittiötä, työväenopiston kurssia ja tietysti Marin kanssa kokkailua. Sen verran tiivis on ollut aikatauluni, etten ehtinyt edes tätä viime sunnuntaina leipomaani päärynä-suklaakakkua tänne postaamaan.

Se on harvinainen tapahtuma, kun minun tekee mieli jotain suklaista leivonnaista, mutta viime viikonloppuna huomasin selailevani netistä suklaaohjeita ihan muina naisina! Liekö vielä jotain flunssan jälkioireita, kun mikään marjapiirakka ei kelvannut. Suklaata oli saatava! Aikaa ei ollut kakun tekoon tuhlattavaksi kovinkaan paljon ja niinpä etsinkin melko simppeliä ohjetta. Sellaista hyvää suklaakakkua, joka saisi jäädä keskeltä kosteaksi. Ei siis mitään mummovainaan murenevaa kuivakakkua.

Finnish pears are just perfect for rich chocolate cake.

Muistin taas pitkästä aikaa Donna Hayn nettisivujen olemassa olon ja sieltä tämä suklaamutakakun on peräisin. Kysessä on todellakin oikea kakku, eikä mikään littana piirakka! Oma lisäykseni ovat nämä supersuloiset kotimaiset päärynät, jotka tekivät kakusta vielä astetta paremman. Hiukan jännäsin kakun paistuessa, että miten käy päärynöiden – pysyvätkö ne kakun pinnalla vai uppoavatko taikinaan? Onneksi taikina oli sen verran tuhtia tekoa, että päärynät jäivät pinnalle kauniisti paistumaan. Kakku säilyy mehevänä useamman päivän, ellei sitten katoa parempiin suihin.

Tarjosin kakun kanssa Arlan uutta Lempi hapatettua kermaa, jonka vatkasin vaahdoksi. Minusta kerman happamuus oli hyvä just sellaisenaan, mutta kotijoukot kaipasivat kermaan makeutta, joten seuraavalla kierroksella maustoin kerman vaahterasiirapilla sekä ripauksella kanelia. Hyvin toimi sekin! Tykkäsin kyllä tosin paljon tuosta hapatetusta kermasta ja luulen, että sitä nähdään tässä keittiössä vielä usein.

Alkuperäisen Donnan ohjeet löydät täältä. // Original recipe is from Donna Hay website.

Sour cream goes well with mudcake

Päärynä-suklaamutakakku

4 pientä napakkaa päärynää
250 g suolatonta voita kuutioituna
200 g tummaa suklaata rouhittuna (käytin Fazer Premium leivontasuklaata 70%)
1 tlk (3,3 dl) kuohukermaa
3 1/2 dl ruokosokeria
1 tl aitoa vaniljaa jauheena
2 kananmunaa
4 dl (luomu)vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Voitele 20 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka ja vuoraa pohja leivinpaperilla.
Pese päärynät, leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi ja koverra pois siemenkota. Leikkaa päärynät terävällä veitsellä viuhkamaiseksi. Älä leikkaa viipaleita kokonaan irti päärynän rangasta.

Mittaa pinnoitettuun kattilaan voi, suklaa, kerma, sokeri ja vaniljajauhe. Kuumenna keskilämmöllä noin 6 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes seos on sileää. Siirrä pois levyltä ja anna jäähtyä hetki.

Vatkaa munat vielä selvästi lämpimään suklaaseokseen. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää taikinaan. Siivilöi lopuksi joukkoon kaakaojauhe, sekoita ja kaavi taikina vuokaan. Asettele päärynät taikinan päälle. Paista uunin keskitasoa alempana 1 h 25 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan vuoassaan. Siivilöi päälle vielä kaakaojauhetta.

Tarjoa kakku vaahdotetun hapankerman tai kuohukerman kanssa.

 

Maistuisiko jotain muuta päärynästä?

Hasselpähkinä-grahampuuro ja paistetut päärynät

Korealainen tartar

Halloumi-kukkakaalipihvit

Voihan #kukkakaalitalkoot minkä teki! Ihan uskomattoman hienoa, että yhteisellä ponnistuksella saatiin kukkakaalien myynti nousuun ja suuri kiitos kuuluu talkoiden ideoijille, Satokausikalenterille ja Liemessä-Jennille!

Cauliflower steaks with halloumi

 

Muutama kukkakaaliohje löytyi täältäkin talkoosivulle jaettavaksi, mutta sormia syyhytti kokeilla jotain uutta kukkakaalista. Valokuvausworkshopissa paahdoin kukkakaalit kokonaisena ja maustoin ne savupaprikalla sekä säilötyllä sitruunalla maustetulla chermoulakastikkeella. Jotain sen tapaista vähän pyörittelin mielessäni tänne blogiinkin, kunnes Hakiksen hallista löysin erittäin napakan keltaisen kukkakaalin.

En tiedä onko kukaan muu kiinnittänyt huomiota tähän, mutta usein nuo keltaiset ja violetit kukkakaalit ovat jotenkin löyhempirakenteisia kuin valkoiset ja tuntuvat melkein pehmoisilta. Tuo pehmeä rakenne rajoittaa käyttöä esimerkiksi just tällaisessa ohjeessa, jossa kukkakaalista pitäisi saada leikattua yhteinäinen viipale. Tässä ohjeessa on ehdottoman tärkeää, että kukkakaalit, olivatpa ne minkä värisiä hyvänsä, ovat mahdollisimman tuoreita, Varaudu siihen, että osa viipaleista voi hajota, mutta nämä palat voi yhtä lailla paahtaa tai sitten käytä ne myöhemmin kukkakaalisoseeseen, kuten itse tein.

Chanterelles and cauliflower goe well together

Jääkaapissamme on hetken aikaa roikkunut halloumipaketti, jonka suolaisen juuston himoissani olin ostanut. Yleensä paistan halloumin viipaleina pannulla, mutta nyt kokeilin sitä ensimmäisen kerran raastettuna. Halloumi ruskistui upeasti ja antoi kivan suolaisen säväyksen pihveille. Älä kuitenkaan anna pihvien odottaa kovin kauaa, sillä halloumi kovettuu todella nopeasti.

Lauantain torireissulta mukaan tarttui myös kantarelleja, jotka lisäsin uunipannulle lisäkkeeksi. Kantarellien sijaan pienet punasipulitkin voisivat olla aika ihania.  Päälle yrttöljyä ja auringonkukansiemeniä ja syksyinen ruoka on valmis!

 

 

Halloumi-kukkakaalipihvit
4 annosta
1 iso tai 2 pientä kukkakaalia
3/4 dl oliiviöljyä
1 iso valkosipulinkynsi
ripaus sormisuolaa ja mustapippuria myllystä

1 pkt halloumia
1/2 l kantarelleja
1/2 dl auringonkukansiemeniä

yrttiöljy
1 ruukku korianteria
1/2 ruukku basilikaa
1/2 ruukku lehtipersiljaa
1 dl oliiviöljyä
suolaa, pippuria

Huuhtele kukkakaali huolellisesti, leikkaa pois suojalehdet (hyväkuntoiset lehdet voit paahtaa uunissa pihvien kanssa) ja siisti kanta. Leikkaa kukkakaalista paksuhkoja viipaleita. Levitä viipaleet puhtaalle uunipellille.
Raasta valkosipuli öljyn joukkoon, mausta suolalla ja pippurilla. Voitele pihvit öljyllä kauttaaltaan.

Paahda uunissa 225 asteessa ensin noin 7 minuuttia. Raasta sillä aikaa halloumi ja puhdista sienet. Revi isoimmat sienet puoliksi. Nosta pelti uunista ja jaa juusto kukkakaalipihvien päälle. Ripottele kantarellit kukkakaalien ympärille. Jatka paistamista vielä 14 minuuttia, lisää sitten auringonkukansiemenet ja paista muutama minuutti.

Valmista yrttiöljy joko morttelissa tai sauvasekoittimen myllyssä. Voit käyttää myös yrttien varret. Levitä yrttiöljyä paistettujen kukkakaalipihvien päälle. Tarjoa heti.

Porkkana-ricottapiirakka

Juhlista parasta satokautta vaikka tällä porkkana-ricottapiirakalla!

Roasted carrot and ricotta pie

 

Voi vitsit miten ihanaa aikaa just nyt elämme! Kaupat ja torit ovat pullollaan toinen toistaan houkuttelevimpia kasviksia, marjoja ja sieniä. Tässä meinaa pieneltä ruokaihmiseltä mennä ihan kontrolli ! Ja miksei menisi, erityisesti kun kohdalle osuu näinkin inspiroivia raaka-aineita kuin nämä upean väriset porkkanat, jotka sain mukaani valokuvausworkshopista. Porkkanat ovat Orastavan Auringon Irmeliltä peräisin ja hänen tiluksiltaan workshopiin saimme myös hauskoja värillisiä perunoita! Toivotaan, että näitä tuotteita näemme kaupoissa jatkossa enemmänkin.

Clourful carrots <3

Sen lisäksi, että porkkanat olivat hauskan värisiä, oli niissä myös makua ja porkkanoiden väri kesti yllättävän hyvin uunissa paahtamista. Workshopiin paahdoin porkkanat kvinoasalaattiin ja maustoin ne za’atar-mausteseoksella, kastikkeeksi tarjosin tahinikastiketta ja kokonaisuus toimi tosi hyvin.  Tällä kertaa halusin tehdä porkkanoista jotain ihan muuta. Minulla on ollut koko kesän aikeissa tehdä tällainen ricottapiirakka, josta paistetaan vain pohja. Alunperin piirakka piti tehdä uunissa paahdetuista pikkutomaateista, mutta porkkanat saatuani keksin käyttää niitä ja eipä huono idea lainkaan, vaikka itse sanonkin.

Tämä piirakka on tosi simppeli valmistaa ja pohjan voi paistaa  edellisenä päivänä valmiiksi. Jos et ole vielä rapujuhlia ehtinyt pitämään, niin tässä voisi olla kiva piirakka alku- tai pääruoaksi, riippuen miten tykkää ravut syödä.  Za’atar-mausteen voi hyvin jättää pois ja maustaa porkkanat ihan suolalla, pippurilla ja timjamilla. Ripottele pinnalle kuitenkin seesaminsiemeniä, niistä tulee kivaa paahteista makua ja suutuntumaa. Avokadohunajan sijaan tavallinen hunaja tai vaahterasiirappi käy.

Irmelin porkkanoista ehti Mari (Jotain maukasta) jo tekemään linssisalaattia, käypä kurkkaamassa. Jutussa on myös aivan upea kuva porkkanoista ennen käsittelyä! Vaude, sanon minä!

 

roasted carrot and ricotta pie

 

Porkkana-ricottapiirakka

pohja
3 dl täysjyväspelttijauhoja
125 g kylmää voita kuutioituna
1-2 rkl kylmää vettä
ripaus suolaa

porkkanat
3-4 porkkanaa
öljyä
suolaa
za’ataria

täyte
2 prk (à 250 g) ricottajuustoa
3/4 dl raastettua parmeesaanijuustoa
1/2 dl hienonnettua minttua
mustapippuria, ripaus sormisuolaa

päälle
avokadohunajaa
kuorellisia seesaminsiemeniä
minttua

Valmista pohja. Nypi kulhossa keskenään jauhot ja voi. Lisää vesi ja suola, sekoita taikinaksi. Painele taikina voidellun irtopohjapiirakkavuoan (halkaisija 23 cm) pohjalle ja reunoille. Pistele pohja haarukalla ja nosta vuoka pakastimeen noin puoleksi tunniksi tai jääakaappiin tunniksi.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Paista pohjaa uunin keskitasolla 10-14 minuuttia, kunnes pohja on saanut väriä ja on kypsä. Anna pohjan jäähtyä.

Pese porkkanat ja leikkaa ne pituussuunnassa veneiksi. Levitä porkkanat uunipellille, valuta päälle öljyä ja mausta. Paahda 225 asteessa 15-20 minuuttia, riippuen porkkanoiden koosta.

Täytettä varten kumoa ricotat tiheäsilmäiseen siivilään ja painele lusikalla ricotta siivilän läpi. Tämä tekee ricotan suutuntumasta sileämmän. Voit myös vatkata rakenteen rikki, silloin ricotta jää karkeammaksi.

Lisää ricotan joukkoon raastettu parmesaanijuusto sekä minttu ja mausteet. Levitä ricotta jäähtyneelle piirakkapohjalle. Nosta päälle huoneenlämpöiset porkkanat ja valuta päälle hunajaa. Viimeistele piirakka seesaminsiemenillä ja mintunlehdillä.

Pinkki kampasimpukkaceviche

Tänään on ystävänpäivä, joten olkoot tämä pieni herkkupala kiitoksena teille, niin ystäväville kuin tutuille ja tuntemattomille – ihanaa päivää, vietitpä sen miten tahansa!

pink scallop ceviche

Jos ei edellisestä postauksesta tullut vielä ilmi, niin veriappelsiinit ja sitrukset ovat sesongissa ettei paremmasta väliä. Kun kesemmällä tein cevicheä ahvenesta, oli mielessä, että talvella voisin tehdä uuden version sitruksista. Tätä en tietenkään enää muistanut myöhemmin, vaan asia tuli ilmi vasta, kun etsin cevicheohjetta blogistani tätä versiota varten. Mitä tästä voi päätellä? No, ainakin sen, että ajatuksenjuoksuni etenee aika ennakoitavaa (ja hidasta) rataa!

Kampasimpukkaa olen käyttänyt aiemminkin vähän samantyyppisessä ohjeessa, kun tein meksikolaista aguachileä. Siinähän kampasimpukat raakakypsennetään reippaasti jalapenolla maustetussa limetinmehussa ja tarjotaan alkukeiton tapaan. Cevichessä nestettä tarvitaan vähemmän, joten puolikkaan verigreipin mehu, puolikkaan limetin mehu sekä appelsiineista irronnut mehu riittävät hyvin. Valitse veriappelsiineista tummimmat ja syvimmän punaisimmat,  jotta saat mahdollisimman pinkin värin cevicheen. Voi olla, että joudut korkkaamaan melko monta veriappelsiinia!

Kuvausta varten ei tämä ceviche ehtinyt maustua appelsiinien kanssa kuin puolisen tuntia ja väri kampasimpukassa on todella hento. Kun tuntia myöhemmin söimme cevichen, olivat kampasimpukat saaneet suloisen pinkin säväyksen. Siitä siis nimi ohjeelle.

pink scallop ceviche

Makumaailma tässä pinkissä cevicheversiossa lähti ihan häpeilemättä Aasian suuntaan. Rakastan paahdettua seesamiöljyä ja mustia seesaminsiemeniä enkä voinut vastustaa kiusausta lisätä niitä tähänkin. Pieni loraus kalakastiketta tuo mukavan särmän sitruksiseen kastikkeeseen ja ilman kevätsipulia sekä korianteria ei olisi tästäkään ohjeesta tullut mitään.

Vinkki! Loput ns. väritestatut veriappelsiinit lohkoin ja pistin jääkaappiin. Niitä oli mukava napostella seuraavana aamuna.

 

Pinkki kampasimpukkaceviche
alkupala 2-3 hlölle

150 g kampasimpukoita
1/2 verigreipin mehu (n. 3/4 dl)
1/2 limetin mehu
1 veriappelsiini raastettu kuori
1/4 tl sormisuolaa (esim. Maldon)
2 veriappelsiinia
1-2 punainen chiliä
1 kevätsipuli
1 tl kalakastiketta
1 tl paahdettua seesamiöljyä
1 rkl (mustia) seesaminsiemeniä
1 ruukku korianteria
(suolaa)

Sulata kampasimpukat pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa sulaneet kampasimpukat pieniksi kuutioiksi ja siirrä kulhoon. Purista  päälle verigreipin ja limetin mehu, lisää veriappelsiinin kuoriraaste ja mausta suolalla. Anna maustua kylmässä noin tunti.

Leikkaa veriappelsiinit kalvottomiksi lohkoiksi ja paloittele lohkot. Kaada leikkuulaudelle kertynyt appelsiinimehu kampasimpukoiden joukkoon. Voit myös puristaa lohkotuista kalvoista pois niihin mahdollisesti jääneen hedelmämehun. Poista chilistä siemet ja hienonna tai suikaloi hedelmäliha. Suikaloi kevätsipuli. Sekoita appelsiinipalat, chili ja kevätsipuli kampasimpukoiden joukkoon. Mausta kalakastikkeella.

Nosta ceviche vielä maustumaan jääkaappiin noin tunniksi. Lisää lopuksi seesamiöljy, seesaminsiemenet ja hienonnettu korianteri. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa.

Veriappelsiinipaistos

Kauden parhaasta sitruksesta, veriappelsiinista, syntyy lämmin ja pilvenpehmoinen jälkiruoka.

Parhaimmat jälkiruoat ovat mielestäni helppoja valmistaa ja syntyvät kuin itsekseen. Erityisen ihania ne ovat silloin, kun pienellä vaivalla saa aikaiseksi jotain ekstraa, kuten tässä veriappelsiinipaistoksessa. Olen aiemminkin tunnustanut rakkauteni brittijälkiruokia kohtaan ja tämä paistos on yksi suosikeistani. Britit kutsuvat tätä nimellä ”self saucing pudding” ja se antaa jo osviittaa mitä tuleman pitää. Voisinpa melkein sanoa jälkiruokaa taikapaistokseksi, sillä uunissa löysän nestemäinen taikina muuttuu ihanan kuohkeaksi kakkumaiseksi kanneksi, joka piilottelee allaan curdin tapaista silkkistä tahnaa. Voisiko parempaa olla!

self saucing blood orange pudding

Olen tehnyt tätä paistosta yleensä sitruunasta ja tykkään, että sitruunan happamuus saa olla melkein sellainen veden suussa herauttava. Veriappelsiinit ovat toki makeampia, mutta lopputulos oli kerrassaan mainio ja jollakin tavalla hyvin lohdullinen, todellinen comfort food jälkiruoka.

 

Veriappelsiinipaistos eli self saucing blood orange pudding

50 g huoneenlämpöistä voita
1 ¾ dl ruokosokeria
2  veriappelsiiinin kuorta raastettuna
1 pienen veriappelsiinin mehu + 1/2 sitruunan mehu (nestettä yhteensä 1 dl)
3 kananmunaa
¾ dl vehnäjauhoja
1/2 tl vaniljajauhetta
250 ml maitoa

Päälle: tomusokeria

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Voitele syvä uunivuoka huolellisesti. Laita vesi kiehumaan vedenkeittimeen, tarvitset kuumaa vettä paistamisvaiheessa.

Pese veriappelsiinit hyvin ja raasta niiden kuori. Purista veriappelsiineista ja sitruunan puolikkaasta mehu. Nestettä tulisi olla yhteensä 1 dl.

Vatkaa kulhossa sähkövatkaimella keskenään pehmeä voi, sokeri ja kuoriraaste, kunnes seos on tasaista ja väri on vaalentunut (tähän menee noin 8 minuuttia).

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Lisää voiseokseen ensin keltuaiset hyvin vatkaten. Mittaa sitten joukkoon jauhot ja lopuksi maito sekä mehu. Sekoita, kunnes saat tasaisen taikinan. Vaahdota valkuaiset napakaksi vaahdoksi ja nostele vaahto varovasti taikinan joukkoon.

Kaada taikina voideltuun vuokaan. Siirrä vuoka uunipannulle ja nosta pannu uuniin. Lisää uunipannulle kiehuvaa vettä niin, että se yltää puoleen väliin paistosvuokaa.

Paista uunissa 30-35 minuuttia. Tarkoitus on, että paistos olisi pohjasta kosteaa ja curdimaista, joten tarkkaile kypsymistä. (Kuvissa näkyvälle paistokselle olisi 5 minuuttia vähemmänkin paistoaikaa riittänyt. )

Nosta uunipannu varovasti pois uunista ja siirrä vuoka jäähtymään hetkeksi. Tarjoa paistos kuumana vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Veriappelsiineista ja vähän muustakin

Hello world!

blood oranges

En ole tipahtanut blogipallon reunalta tai heittänyt hanskoja tiskiin. Olen tehnyt töitä. Joo, tiedän, aika moni bloggaaja tekee täyspäiväisesti töitä blogin ja perherumban ohella – virtuaalinen hatun nosto heille!

Aina välillä eteen tulee kuitenkin työprojekti, joka vie niin kokonaisvaltaisesti mukanaan, ettei elämään mahdu mitään muuta. Tässä tapauksessa kokonaisvaltaisesti senkin vuoksi, että tuo projekti valtasi kotimme – oli kuvaustarvikkeita, kameratarvikkeita, taustalevyjä ja jääkaappi sekä pakastin niin täynnä tavaraa, että hyvä kun ovet sai kiinni.

Herra Koira sai myös tuta, että jotain outoa oli meneillään, kun kulku parvekkeelle (ja takaisin) oli vähän väliä blokattu ties millä kuvaussetillä. Kyllä, olen tehnyt ohjeita ja kuvannut ruokia kuin viimeistä päivää viimeiset kolme viikkoa. Ihana, haastava ja vähän rankkakin setti, jossa olen saanut laittaa kaiken luovuuteni peliin. Haastava siksikin, että kyseessä oli ensimmäinen oikea työprojekti, jonka teen itse asiakkaalle. Nyt vähän jänskättää, että miten meni! Mutta tämän päivän vielä huilaan ja sitten on taas blogin vuoro.

Sitä odotellessa voit vaikka vilkaista millaisia herkkuja olen tänne blogiin saanut kauden parhaasta hedelmästä eli veriappelsiinista.

Burrataa ja veriappelsiinia korianteri-laventelikastikkeella

Veriappelsiinimacarons

Veriappelsiini-marenkipiirakka

Puoliveri(nen)appelsiini kohtaa broilerin

Mantelimannapuuro ja vaniljalla maustetut sitrukset

Klementiiniposset

“It’s a new dawn
It’s a new day
It’s a new life for me
And I’m feeling good”

clementine posset

Niin on taas yksi vuosi jäänyt taakse ja uusi edessä. Viime vuosi toi mukanaan paljon mukavia juttuja, uusia ihmisiä ja tapahtumia. Toivottavasti tämä tuleva vuosi jatkaa niiltä osin samaa rataa. Ennen kaikkea tuokoon se mukanaan paljon yhteisiä ruokahetkiä ystävien ja uusien tuttavuuksien kanssa sekä mielenkiintoisia ruokaelämyksiä!

Vuoden aloittaa vanha ohje uudella virityksellä, nimittäin klementiiniposset. Tein possetia pääsiäisen aikaan passionhedelmästä ja tykästyin kovasti. En ole monimutkaisten jälkkäreiden ystävä ja tätä helpommalla ei voi päästä! Sitä paitsi veikkaisin, että aika monesta kodista löytyy tällä hetkellä klementiinejä, joten mitään erityistä kauppareissua ei tämän vuoksi tarvitse tehdä.

klementiiiniposset

Klementiinin raastettu kuori antaa possetille mukavasti makua ja granaattiomenan siemenet tuovat rapsakkuutta kerman pehmeään jälkiruokaan. Koristeeksi kuivatin uunissa ohuita klementiiniviipaleita, joita voi käyttää  myös maustamaan teetä taikka omenasiideripohjaista lämmintä talvijuomaa.

Klementiiniposset
6 annosta

3-4 (luomu)klementiiniä  (tarvitset siivilöityä mehua 2 1/2 rkl)
1 1/2 dl sokeria
1/4 tl jauhettua vaniljaa (esim. Urtekram) tai 1/2 vaniljatangon siemenet kaavittuna
1/2 l kuohukermaa
4 rkl (60 ml) sitruunamehua

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä

Pese klementiinit huolellisesti ja raasta niiden kuori. Purista klementiineistä mehu. Tarvitset sitä 2 1/2 rkl.

Mittaa pinnoitettuun kattilaan kuoriraaste,  sokeri, vanilja ja kerma. Kuumenna seos hiljalleen kiehuvaksi, kunnes sokeri on sulanut, ja jatka kuumentamista vielä 3 minuuttia. Siirrä kattila pois liedeltä ja vatkaa joukkoon sitruunamehu sekä klementiinien mehu. Siivilöi seos kannuun tai metalliseen litranmittaan.

Jaa kermaseos tasaisesti jälkiruokakulhoihin. Anna jälkiruokien jäähtyä huoneenlämmössä 30 minuuttia ja siirrä ne sitten peitettyinä jääkaappiin yön yli. Koristele ennen tarjoamista granaattiomenien siemenillä.

Valmista kuivatut klementiiniviipaleet näin: Pese klementiinit huolellisesti. Viipaloi ne ohuiksi terävällä veitsellä ja asettele viipaleet leivinpaperin päälle. Viipaleet voivat olla tiiviisti vierekkäin, mutta eivät päällekkäin. Kuivata uunissa 120 asteessa noin 45-55 minuuttia välillä käännellen. Kuivumisaika riippuu viipaleiden paksuudesta ja klementiinien koosta. Voit halutessasi jättää vielä klementiiniviipaleet uuniin jälkilämmölle, mutta jätä uunin luukku raolleen. Säilytä kuivatut viipaleet tiiviissä purkissa.

Vinkki! Mikäli klementiinisit ovat hyvinkin makeaa sorttia, niin vähennä klementiinimehun määrä 2 rkl:een ja lisää sitruunamehun määrä 3/4 dl:aan (75 ml).

Ohje päivitetty 3.1.

Palsternakkakakku

Tiesitkö, että suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin YHDEN palsternakan per pää? Ihan järkyttävän vähän! Nyt on korkea aika saada muutos asiaan, ja aloittaa voi vaikka tällä mehevällä palsternakkakakulla.

parsnip coffee cake

 

Olipa viime viikko aika hektinen! Yritin siinä samalla, kaiken hässäkän keskellä, kuvata juttuja ja testata ohjeita parhaan kykyni mukaan, mutta kun kotona ehdin olla joko ennen päivän kirkastumista tai auringonlaskun jälkeen, antoi se oman haasteensa ihan kaikelle. Ruokakuvaus on kieltämättä aika haasteellista tähän aikaan vuodesta!

Palsternakka on lempijuurekseni. Siinä on pähkinäinen ja hieman makea maku, joka korostuu erityisesti uunissa paahdettaessa. Monille palsternakka on vain yksi juures keittojuuressekoituksesa, mutta siitä syntyy vaikka mitä herkkuja.  Parhaimmillaan palsternakat ovat pian maasta nostamisen jälkeen. Kevättalveen mennessä palsteri alkaa kovettua ja laatu heikkenee merkittävästi, joten niistä kannattaa nauttia juuri nyt.

 

parsnip coffee cake

 

Palsternakkakakku on saanut joitain vaikutteita tunnetummalta serkultaan, porkkanakakulta, mutta maku ei ole niin makea ja mausteitakin on vähemmän. Taikina syntyy käden käänteessä, kun kaikki aineet sekoitetaan yhteen ja sähkövatkain saa pitää vapaapäivän. Alkuperäisen ohjeen löysin yhdestä lempiruokalehdestäni, ruotsalaisesta Lantiliv Mat & Vinistä. Ohje muokkautui käsittelyssäni jonkin verran, sillä ensimmäisellä kokeilukerralla minulta loppuivat vehnäjauhot kesken. Jotain muuta oli keksittävä, kun kauppaankaan ei ollut aikaa lähteä. Myös appelsiini on oma lisäykseni ja kuorrutteeseen vaihdoin tuorejuuston mascarponeen.

Palsternakkakakku on helppo ja nopea valmistaa, joten mikään ei estä tekemästä tätä arki-iltana ja ilahduttamalla vaikka työkavereiden marraskuista päivää!

 

Palsternakkakakku

200 g palsternakkaa
2 dl vehnäjauhoja
1 dl spelttikokojyvävehnäjauhoja
1 1/4 dl mantelijauhoja
3 dl ruokosokeria
1 maustemitta suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl jauhettua vaniljaa
1 luomuappelsiinin raastettu kuori ja 4 rkl appelsiinin mehua
2 dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua)
4 kananmunaa
1 dl suolattomia pistaaseja rouhittuna

kuorrutus
1 prk mascarponea
1 dl kuohukermaa
3 rkl tomusokeria
1 luomuappelsiinin kuori raastettuna
3/4 dl suolattomia pistaaseja rouhittuna

Voitele ja jauhota kakkuvuoka (halk. 24 cm tai suorakaide 2 l). Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Kuori palsternakka ja raasta se. Siirrä raaste sivuun odottamaan. Sekoita kaikki kuivat aineet kulhossa keskenään. Sekoita joukkoon appelsiinin mehu ja kuori, öljy sekä munat. Lisää lopuksi palsternakkaraaste sekä rouhitut pähkinät.

Kaavi kakkutaikina vuokaan ja paista kakkua uunin alatasolla noin tunti, kunnes kakku on keskeltäkin kypsä. Anna kakun jäähtyä hetki vuoassaan ja kumoa kakku tarjoilulautaselle.

Kuorrutusta varten vatkaa keskenään mascarpone, kerma, tomusokeri sekä appelsiininkuoriraaste. Levitä seos jäähtyneen kakun pinnalle ja koristele pistaasipähkinöillä.

© 2017 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑