Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Talviruokaa (page 4 of 5)

Maalaisterriini

30.12.2016 / / 0 Comments

Tuhti maalaisterriini sopii uuden vuoden brunssille tai lounaalle. Tarjoa se briossin ja pikkelöityjen kasvisten kanssa.

maalaisterriini

Tämä joulukuu ei aivan ole mennyt kuten etukäteen suunnittelin. Mitkä lie tuulet puhaltaneet, mutta vuoden viimeinen kuukausi toi mukanaan poikkeuksellisen, tulevaisuuden työkuvioihin liittyvän ja päätöksiä sisältävän tunnemyräkän. Se yhdessä blogiini liittyvien pohdintojen kanssa saivat aikaan totaalisen luovuuskatkon. Minulla on kyllä tuolla luonnosten puolella useampikin idea, jotka oli tarkoitus kokeilla ja jakaa kanssanne täällä. Kun tähän kaikkeen angstiin lisätään melko tiukkoja työpäiviä vuoden pimeimpänä aikana, niin joulukuu ei ole näyttänyt blogissani aivan siltä miltä piti. Amatöörin virheitä toki, myönnän. Muistan lukeneeni useammankin kokeneemman bloggaajan vinkin, että kannattaa valmistella juttuja etukäteen. Sitten kun tulee se kiire tai kriisi, niin on jotain mitä jakaa. Joulu on onneksi ensikin vuonna ja lupaan petrata tämän vuotiseen esitykseeni!

Siispä kiireestä aikataulusta johtuen poikkesi myös joulupöytämme tavanomaisesta. Olen sieluani myöten joulukinkku-ihminen ja lanttu- sekä porkkanalaatikko ovat suurinta herkkuani. Tänä vuonna kuitenkin joulumme ei nähnyt kinkkua, vaan hanhen! Tosin siinä hanhea paistellessamme ja myöhemmin kylmänä maistellessamme, olimme havaitsevinamme vienon kinkkumaisen aromin…Mitä lie toiveajattelua! Hanhen kanssa paistoimme parmesan-palsternakkoja sekä ruusukaalia pekonin ja kastanjojen kanssa. Alkuruoaksi oli mädin ja kaupasta ostetun graavikalan lisäksi ostereita, jotka suorittivat keittiössämme ensi esiintymisensä! Puolet ostereista nautimme sellaisinaan salottisipuli-siiderietikan kanssa ja loput paistoin uunissa parmankinkkumuruilla kuorrutettuina. Ai niin, juomaksi oli shampanjaa.

maalaisterriini

Yksi melko uusi tulokas joulupöydässämme on ollut tämä alun perin Good Food -lehdestä löytämämme maalaisterriini. Tänä vuonna valmistin terriinin vasta Tapaninpäivänä ja hyvä niin, sillä terriini toimii erinomaisesti väliviikon alkupalana tai lounaana juustojen kanssa, mutta ennen kaikkea se on mainio uuden vuoden brunssilla tarjottava herkku! Yhdestä terriinistä saa helposti 20 viipaletta ja valmistus itsessään on vaivatonta. Oma lisäyksemme terriiniin on raastettu appelsiinin kuori. Se tuo mukavaa raikkautta ja aromia muutoin sangen lihaiseen ruokaan.

Maalaisterriini

300 g broilerin maksaa
300 g pekonia tai pancettaa
500 g possun jauhelihaa
4 valkosipulinkynttä
2 salottisipulia
1 appelsiinin raastettu kuori
1/2 ruukkua lehtipersiljaa hienonnettuna
1 tl kuivattua timjamia
2 laakerinlehteä murskattuna
1 dl suolaamattomia pistaaseja
1/2 dl konjakkia, brandyä tai calvadosta
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1/4 tl jauhettua muskottipähkinää
1/4 tl jauhettua inkivääriä
mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
12-14 viipaletta serrano-tai parmankinkkua

Poista broilerin maksoista jänteet tai verihyytymät. Jätä 6-7 palaa kokonaiseksi, jotta voit asetella ne terriiniin myöhemmin. Kuutioi loput maksoista. Kuutoi myös pekoni. Hienonna valkosipulit ja salottisipulit. Mittaa kaikki aineet serranokinkkua lukuunottamatta kulhoon ja vaivaa huolellisesti puhtain käsin tasaiseksi massaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja nosta jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi.

Vuoraa suorakaiteen muotoinen (leipä)vuoka leivinpaperilla. Asettele kinkkuviipaleet limittäin vuokaan niin, että viipaleet muodostavat yhtenäisen maton vuoan pohjalle, reunoille sekä päätyyn. Tarkoitus on, että kinkkuviipaleet jäävät vuoan ulkopuolelle roikkumaan, ne käännetään lopuksi terriinin päälle kanneksi.

Painele tiiviisti puolet terriinimassasta vuoan pohjalle. Asettele säästämäsi kokonaiset maksapalat jonoon vuoan keskelle. Painele loput massasta vuokaan ja kääntele kinkkuviipaleiden päät terriinin päälle peitoksi. Peitä vuoka tiiviisti foliolla ja nosta terriinivuoka uuniastiaan, joka on hieman terriinivuokaa suurempi. Tarkoitus on kypsentää terriini vesihauteessa, joten kaada vuokaan vettä noin puoleen väliin terriinivuokaa. Nosta terriini uunivuoassa uuniin ja paista 180 asteessa noin 60 – 75 minuuttia, kunnes terriini on kypsää. Anna jäähtyä vuoassa ja kumoa terriini lautasella. Peitä terriini foliolla ja laaita painoksi päälle leikkuulauta sekä säilyketölkkejä ja nosta jääkaappiin.

Piparkakkutoffee

20.12.2016 / / 0 Comments

Vielä ehtii joulukarkkipajan avaamaan!

Gingerbread toffee

Piparkakkutoffee eli paikan poistaja -toffee on varmasti yksi useimmin valmistamistani joulukarkeista. Rakastan tämän toffeen sitkoisuutta ja lämpimiä joulumausteita. Tästä tulee vähän mieleen Englannista Thorntons’in toffeet, jotka oli pakattu pahvirasiaan. Kaikki toffeet olivat vähän erikokoisia ja erimuotoisia lohkareita. Tästä innoittuneena päädyn usein vain kolauttamaan valmista toffeelevyä pöytää vasten ja leikkaan veitsellä sitten isoimmat palat suuhun sopiviksi.

Vaikka ohje onkin varsin simppeli, on tässäkin muutama ns. kriittinen kohta. Jos sinulla ei ole elektronista lämpömittaria, sokerimittaria tai Thermapen’iä, valitse jokin muu joulukarkkiohje. Voin taata, että arvailemalla sokerin oikeaa lämpötilaa, et onnistu. Toinen huomioitava asia on fariinisokeri. Aluksi fariinisokeri ja kondensoitu maito sekoitetaan keskenään ja seosta kuumennetaan, kunnes sokeri on sulanut. Jos fariinisokeri on vanhaa ja jo vähän kuivahtanut, ei tämä vaihe tule onnistumaan. Kokemusta on! Kattilan pohjalle nestemäisen paksun tahnan sijaan muodostuu kuiva, hiekkamainen muodostelma!

Gingerbread toffee

Piparkakkutoffee

noin 40 palaa

450 g fariinisokeria
1 ½ dl kondensoitua maitoa
75 g voita
1 rkl etikkaa
¾ dl tummaa siirappia
¾ dl vaaleaa siirappia
½ tl kanelia
½ tl jauhettua inkivääriä
½ tl jauhettua neilikkaa
½ tl jauhettua kardemummaa

Voitele laakea astia (20 x 30 cm). Jos käytät uunivuokaa tai muuta syvempää astiaa, suosittelen peittämään pohjan ensin leivinpaperilla. Jos toffee jää kiinni astiaan, siirrä se pakastimeen vartiksi.

Sekoita paksupohjaisessa melko laakeassa kattilassa keskenään fariinisokeri ja kondensoitu maito. Kuumenna matalalla lämmöllä sekoittaen, kunnes sokeri on sulanut. Lisää loput aineet ja kuumenna seosta välillä sekoittaen niin, että lämpötila nousee 132 asteeseen. Poista tarvittaessa märällä leivinsiveltimellä reunoille kertynyt sokeri.

Kaada seos vuokaan. Kun toffee on hieman jäähtynyt, vedä veitsellä ruudukko toffeeseen.
Anna jäähtyä kunnolla ja murra levy paloiksi. Kääri toffeet sellofaaniin tai voipaperiin. Säilytä valmiit toffeet viileässä ja anna lahjaksi hyvähampaisille ystäville.

Flammkuchen mädillä ja kylmäsavulohella

6.12.2016 / / 2 Comments

Tänään juhlistetaan itsenäisen Suomen 99-vuotispäivää. Sen kunniaksi tarjotaan vähän parempaa piirakkaa, kylmäsavulohella ja mädillä ryyditettynä.

Flammkuchen with cold smoked salmon and salmon roe

Olen todella laiska leipomaan piirakkataikinoita, joten olen tämän flamkuchenin (tai tarte flambeen) tehnyt aina valmiista voitaikinasta. Se toimii mielestäni jopa paremmin kuin hiivataikinasta valmistettu pohja. Käytin tähän Pirkan esikaulittua ja laskotettua voitaikinaa, josta saa hauskasti kolme reilumpaa annospalaa tai voi hyvin kaulia koko taikinan uunipellille paistettavaksi. Valmiit lehtitaikinalevyt sopivat ihan yhtä hyvin tähän tarkoitukseen. Hyvän hiivataikinapohjaan valmistetun flamkuchnenin ohjeen löydät 52 weeks of deliciousness -blogista.

Yksi suosikkitäytteistäni flammkuchenissä on Schwarzwaldin kinkku yhdistettynä purjoon, mutta näin itsenäisyyspäivän kunniaksi halusin mukaan jotain suomalaisempaa. Ja mikäpä olisi sen tunnusomaisempaa meille kuin kylmäsavustettu kala. Juhlan ja talvisesongin kunniaksi lisäsin mukaan myös kirjolohen mätiä.

independence day in Finland

Flamkuchenin pohja mehevöitetään ranskankermalla, jonka maustoin tällä kertaa sinapilla. Purjot paahdoin pannulla ensin ja ripottelin ne ranskankerman päälle. Kylmäsavulohen ja mädin lisäsin vasta kypsään piirakkapohjaan. Kirpakkuutta ja lisää sinappista makua piirakkaan tuovat kaprikset ja vuonankaali. Tillin ystävä voi korvata vuonankaalin tillillä ja hienontaa sitä vaikka jo ranskankerman joukkoon. Lasiin tilaisuuteen sopivaa kuplajuomaaa ja juhlat voivat alkaa!

Mäti-kylmäsavulohiflammkuchen

1 pkt Pirkka esikaulittu ja laskostettu voitaikinaa
2 isoa purjoa
öljyä
1 tlk (150 g) ranskankermaa tai smetanaa
1 tl Dijon-sinappia
200 g kylmäsavulohta viipaloituna
1 tlk (35 g) kapriksia
100 g kirjolohen mätiä
vuonankaalia
mustapippuria

Ota taikina sulamaan pakkauksen ohjeen mukaan. Leikkaa purjoista vihreä latva pois, irrota uloin lehtikerros ja pese purjot huolellisesti. Leikkaa purjon kanta pois ja viipaloi purjo n. 1/2 cm renkaiksi. Paista purjorenkaita molemmin puolin pannulla, kunnes niihin tulee väriä.

Leikkaa sulanut taikina laskostetuista kohdista kolmeen palaan tai kauli se isoksi levyksi. Sekoita ranskankerman joukkoon sinappi ja levitä seos taikinapohjille. Ripottele päälle purjot ja paista 220 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja kauniin ruskea. Isommalle taikinalevylle tarvitset pidemmän paistoajan.

Revi kylmäsavulohiviipaleet pienemmiksi paloiksi ja asettele kypsien pohjien päälle. Ripottele joukkoon kaprikset ja annostele mäti lusikalla pieniksi keoiksi. Lisää lopuksi huuhdeltu ja kuivattu vuonankaali sekä kunnon rouhaus mustapippuria. Tarjoa heti.

Hirviragu ja itsetehty pappardellepasta

2.12.2016 / / 0 Comments

Viikonloppuna ehtii hitaasti haudutella tomaattista hirviraguuta ja pyöräyttää sen kaveriksi itsetehtyä pappardellepastaa.

hirviragu ja yrttipappardelle

Pitkään haudutetut liharuoat ovat sydäntäni lähellä ja ne ovat mitä mainiointa talviruokaa. Lihan hiljaa hautuessa ehtii mietiskellä maailman menoa, siivota, ulkoilla tai vaikka tehdä itse pastaa. Italialaiset ovat taitavia luonnollisesti pastan teossa, mutta onnistuupa heiltä myös monenlaisten haudutettavien liharuokien ja kastikkeiden teko. Raguta voisi sanoa nyhtölihaksi kastikkeessa, tai niin aikakin sen itse valmistan. Kuutioidut lihapalat ruskistetaan ja haudutetaan tomaattisessa kastikkeessa, josta ne poimitaan pois, kun ne ovat haarukalla riivittäviä ja palautetaan kastikkeeseen vielä makua saamaan.

Ragun voi valmistaa hyvin monenlaisesta lihasta ja olemme onnekkaita, kun saamme äitini kautta hirvenlihaa sen verran kun pakastimeen mahtuu. Herra Hurvelsson aka Koira on tästä myös hyvin onnellinen, sillä hirvenlihan roippeita ja luita pakastetaan ihan erikseen karvakuonoja varten. Hirven metsästysaikana voi myös käydä niin onnellinen sattuma, että pääsee aivan tuoretta saalista nuuhkimaan ja ihmettelemään.  Mutta hirven sijaan voi raguun käyttää tosiaan myös naudanlihaa tai vaikkapa lammasta.

Yrttipappardellepasta

Pastan tekeminen on helppoa ja pappardellen, leveän nauhapastan, valmistus onnistuu myös ilman pastakonetta. Tarvitset vain kaulimen. Tällä kertaa maustoin pastataikinan yrteillä, mutta sen voi maustaa myös pinaatilla tai vaikkapa punajuurimehulla. Jos aika ja into ei riitä, saa kaupasta varsin kelvollista kuivattua pappardellea.

 

Hirviragu

n. 1kg hirvipaistia tai luutonta keittolihaa
3 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 lehtisellerin vartta
1 porkkana
1 kanelitanko
1 tähtianis
2 laakerinlehteä
2 rkl tomaattipyreetä
2 dl punaviiniä tai valkoviiniä (käytin desin molempia)
1 iso pihvitomaatti
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja tai kokonaisia tomaatteja
3 dl vettä
3 oksaa rosmariinia
3 oksaa timjamia
1 rkl sokeria
1 1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä

Nosta liha lämpenemään noin tunti ennen valmistusta. Kuivaa lihan pinta ja poista tarvittaessa kalvot. Leikkaa liha reiluiksi kuutioiksi ja ripottele pinnalle suolaa. Ruskista lihapalat padassa öljyssä muutamassa erässä. Siirrä lihakuutiot lautaselle odottamaan.

Kuutioi sipuli, valkosipuli, porkkana ja lehtisellerin varret pieniksi kuutioiksi. Lisää pataan vielä vähän öljyä. Kuullota kasviskuutioita padassa yhdessä kanelin, tähtianiksen ja laakerinlehtien kanssa noin 10 minuuttia.

Lisää tomaattipyree ja kuumenna hetki. Hulauta joukkoon viini ja kiehauta. Kuutio pihvitomaatti ja lisää se yhdessä kirsikkatomaattien sekä veden kanssa pataan. Sido rosmariinin ja timjaminoksat yhteen, nosta nippu pataan ja mausta kastike sokerilla. Älä lisää vielä suolaa. Kuumenna kastike ensin poreilevaksi ja hauduta sitä miedolla lämmällä kannen alla hiljalleen 3-4 tuntia, kunnes haarukalla kokeiltaessa lihassyyt irtoavat toisistaan. Mausta kastike suolalla ja pippurilla, lisää mausteita ja vettä tarvittaessa.

Anna kastikkeen jäähtyä hetki ja nosta lihapalat pois padasta. Riivi liha haarukalla suikaleiksi. Siirrä suikaleet takaisin pataan ja kuumenna kastike.

Keitä pappardellea 3-4 minuuttia. Valuta pasta ja sekoita ragúkastike kuuman pastan joukkoon. Raasta päälle parmesaanijuustoa.

Yrttinen pastataikina

300 g    durumvehnäjauhoja
3        kananmuna
1 tl    suolaa
2 rkl    oliivi- tai rypsiöljyä
1/2 dl soseutettuja yrttejä (käytin basilikaa ja rosmariinia)
(1-2 rkl vettä)

Valmista kastikkeen hautuessa pasta. Kaada jauhot isoon kulhoon ja tee niiden keskelle syvennys. Riko kananmunat syvennykseen. Lisää suola, öljy ja yrtit. Mikäli hienonsit yrtit veitsellä, voit joutua lisäämään vettä, jotta taikina on riittävän kosteaa.

Sekoittele jauhoja pikkuhiljaa munaseokseen, kunnes taikina alkaa muodostua. Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, kunnes siitä tulee kiiltävää ja kimmoisaa sekä helposti kaaviloitavaa. Taikina on vaivattu kunnolla, kun se on silkkisen tuntuista. Kääri taikina kelmuun ja anna taikinan levätä vähintään 15 min huoneenlämmössä ennen kaavilointia.

Kaaviloi taikina jauhotetulla pastakoneella (tai kaulimella) esim. kolmessa tai neljässä erässä ohueksi levyksi. Aloita taikinan käsittely koneen leveimmällä välillä. Pyöräytä taikina muutaman kerran koneen läpi. Kavenna sitten välitystä ja jatka taikinan kaulintaa. Pastakoneella telojen väliä ohennetaan, kunnes haluttu paksuus on saavutettu.

Laita lopuksi välitys kapeimmalle kohdalle ja tee tasakokoisia pastalevyjä. Anna kaaviloitujen taikinalevyjen kuivahtaa jauhotetulla pöydällä noin 10 minuuttia. Rullaa sitten taikinalevy kääretorttulevyn tapaan rullaksi. Viipaloi rullasta noin 2 cm levyisiä viipaleita. Pura rullat ja annan pappardellenauhojen kuivua vielä hetki ennen keittämistä.

Keitä pasta runsaassa ja suolalla maustetussa vedessä noin 3-4 minuuttia. Valuta hyvin.

Mukulaselleri-vuohenjuustogalette

24.11.2016 / / 1 Comment

Juuriselleri, tuo ihana röpölöinen möhkö, pitää sisällään hienostuneen maun, joka sopii muuhunkin kuin keittojuureksiin.

Celeriac and goat cheese kind of galette

Juuriselleri on palsternakan ohella tällä hetkellä lempijuureksiani. Tiedän, että se herättää useimmissa lähinnä inhoa. Monelle juuriselleri eli mukulaselleri on myös tuntemattomampi juures. Sen sellerimäinen kipakkuus pehmenee uunissa paistettaessa ja siitä saa aivan taivaallista sosetta. Kokonaisenakin juuriselleriä voi valmistaa ja siihen löydät mainion ohjeen Sillä sipuli -blogista .

Galette on nimitys ranskalaiselle  matalalle piirakalle, jossa osa taikinasta käännetään täytteen päälle. Tässä ohjeessa ei taikinaa ole ja galeten sijaan tätä voisi kai kutsua paistokseksi. Ohjeen bongasin, jälleen kerran, Lantliv Mat & Vin -lehdestä. Alkuperäistä ohjetta muokkasin siten, että vaihdoin hunajan vaahterasiirappiin  ja tein galetteen toisenkin kerroksen. Vuohenjuustoksi sopii ihan perinteinen vuohenjuusto tai sitten pehmeä vuohenjuusto (Chavroux). Tarjoa galette alkupalana rucolan kanssa tai liharuoan lisäkkeenä. Me söimme tätä paistetun ankanrintafileen kanssa ja se oli aikalailla match made in heaven!

Celeriac

Mukulaselleri-vuohenjuustogalette
1 iso galette tai 2 pienempää

1 iso juuriselleri
4-5 rkl oliiviöljyä
150 g vuohenjuustoa
2 rkl vaahterasiirappia tai hunajaa
4-5 rosmariinin oksaa
suolaa ja mustapippuria

Kuori juuriselleri ja leikkaa se ohuksi viipaleiksi veitsellä tai mandoliinilla. Nosta viipaleet kylmään veteen tummumisen ehkäisemiseksi.

Kuumenna öljy pannulla. Asettele pannulle limittäin tasainen kerros juuriselleriviipaleita. Murenna päälle puolet vuohenjuustosta, valuta puolet vaahterasiirapista, revi joukkoon rosmariinia ja mausta suolalla sekä pippurilla. Tee toinen samanlainen kerros ja peitä se vielä juuriselleriviipaleilla. Anna galeten paistua noin 15 minuuttia, kunnes se alkaa saada reunoilta väriä. Paista galettea pienellä lämmöllä, jottei se pala pohjasta.

Kumoa galette lautaselle tarte tatinin tapaan ja liu’uta se takaisin paistinpannuun (pohjapuoli tulee nyt päälle). Paista vielä jonkin aikaa, jotta galette saa väriä myös toiselta puolelta. Valuta päälle vielä hieman vaahterasiirappia, ripottele pinnalle suolaa ja rosmariinia. Viimeistele galette mustapippurilla.

Vahinko-Omarit ja mitä niistä syntyi

18.11.2016 / / 24 Comments

lingonberry and toffee muffins

 

Yksi ruoanlaittajan tärkeimmistä ominaisuuksista on luottamus omaan arviointikykyynsä, vaikka se olisikin ristiriidassa valmistettavan ohjeen kanssa.

Tämä tuli taas todistettua, kun tein taannoin kinuskikastiketta omenapaistosta varten. Olin täysin unohtanut, että minulla oli valmiina testattuna monta hyvää kinuskiohjetta, joita olin hionut työväenopiston kursseja varten. Ihmettelin mielessäni valitsemastani Serious Eatsin kinuskikastikeohjeesta puuttuvia sokerin lämpötiloja, mutta päätin kuitenkin mennä sen ohjeen mukaan.

Aloitetaanpa alusta. Mielestäni helpoin ja paras tapa tehdä kinuskikastiketta on ensin kuumentaa kattilassa sokeri ja vesi, ja tähän kuumaan seokseen kaadetaan sitten kerma. Kuulostaa ihan selkeältä, eikö vaan! Paitsi, että sokeri-vesiseos täytyy kuumentaa riittävän kuumaksi ja riittävän kuuma on tässä tapauksessa 180 astetta. No, tässä Serious Eatsin ohjeessa käskettiin kuumentaa seos meripihkan väriseksi, mutta mitään lämpötilaa ei annettu. Olin suuressa viisaudessani keksinyt, että ruokosokeri on tällä kertaa hyvä, ja eihän siinä mitään vikaa sinänsä ollutkaan. Väriä lukuunottamatta. Valmiiksi ruskea sokeri näyttää sulaessaan ja kuumentuessaan tummemmalta huomattavasti aiemmin kuin tavallinen valkoinen kidesokeri. Vaikka epäilinkin itseäni, niin kaadoin kuitenkin kerman seokseen, joka näytti meripihkamaiselta. Virhe. Kerma ei lisättäessä edes sihahtanut, kun sen oikeassa lämpötilassa pitäisi ihan kuohua. Tuijottelin hetken lamaantuneena tuota laimean maitokahvin väristä lientä ja mietin, että mitä nyt? Sitten keksin, että jos jatkan kuumentamista riittävän pitkään, pitäisi seoksen alkaa muuttua paksummaksi ja värinkin tummentua.

lingonberry and toffee muffins

Näin tein ja näin tapahtuikin. Moniko arvaa tässä vaiheessa, että mitä oikeastaan tapahtui? Pitkä keittäminen ei tehnyt seoksesta kastiketta, vaan toffeeta! Lämpimässä kattilassa seos oli juoksevaa, mutta testattaessa se kovettui melkein heti lusikkaan. Tässä vaiheessa alkoi jo hymy hyytyä. Ei uskoisi, että minä olen joskus opiskellut ruoanvalmistuksen kemiallisia ilmiöitä! Jostain mieleeni hiipi ajatus, että voin lisääminen toisi seokseen haluttua elastisuutta. Niinpä. Elastisuus oli kaukana siitä murenevasta ja värinsä mattamaiseksi muuttaneesta massasta, mikä oli lopputuloksena! Kylmä voi muutti toffeen rakenteen täysin – omarkarkkimaiseksi nimittäin. Kun kaavin massaa kattilasta astiaan oli se todellakin kuin Omar-karkkia, sellaista hieman kuivahtanutta, lähellä parasta ennen -päiväystä olevaa Omaria. Nauroin vedet silmissä, että tätä en kyllä olisi osannut tehdä tarkoituksella. Maussa ei ollut mitään vikaa ja päätin heti, että nämä kovan onnen karamellit täytyy kyllä hyödyntää jotenkin.  Ja niin syntyivät nämä puolukka-kermakarkkimuffinit.

En uskalla luvata, että selostukseni pohjalta tämä vahinko-Omar onnistuu, joten suosittelen käyttämään kaupasta saatavia kermakaramelleja. Muffinien ohje itsessään on yksinkertainen, kun kaikki aineet vain sekoitetaan keskenään. Alkuperäisen ohjeen taikinaan olen saanut Siskot kokkaa -blogin Nelleltä, joskus aikojen alussa. Se on käytössäni vähän muokkaantunut, mutta jogurtti on ohjeessa pysynyt. Puolukan sijasta voi muffineihin laittaa karpaloita tai herukoita.

Puolukka-kermatoffeemuffinit
8 kpl

3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljajauhetta
1 1/4 dl sokeria
2 dl turkkilaista jogurttia
2 kananmunaa
1/2 dl öljyä
1 1/2 dl kohmeisia puolukoita
1 dl paloiteltuja kermakaramelleja

8 isoa muffinvuokaa
päälle: 1/2 puolukoita ja saman verran kermakaramellia murennettuna

Sekoita kuivat aineet keskenään. Mittaa kulhoon jogurtti, riko joukkoon kananmunat ja lisää öljy. Vatkaa seos tasaiseksi ja lisää kuivat aineet nopeasti sekoittaen. Kääntele taikinaan puolukat sekä paloitellut kermakaramellit. Jaa taikina muffinivuokiin ja koristele puolukoilla sekä karkkimuruilla.

Paista uunin keskitasolla 175 asteessa 20-30 minuuttia, kunnes muffinit ovat kauniin ruskeita. Nämä muffinit ovat parhaimmillaan paistopäivänä. Pakasta mahdolliset ylitse jääneet herkut.

Sitruunaiset kuivatut omenat

14.11.2016 / / 0 Comments

Talvisissa tunnelmissa jatketaan sitruunalla maustettujen omenaviipaleiden muodossa.

lemon flavored dried apples

Mari tuossa viime viikolla totesi blogissaan, että tähän on tultu – yhden raaka-aineen resepti on julkaistu! Liekö ollut jotain ilmassa, sillä olin ehtinyt itse edellisenä päivänä tekemään nämä makean kirpakat omenat, lähes yhden raaka-aineen ohje tämäkin. Osan syystä saa myös Ku ite tekee -blogin Minna, joka pari viikkoa sitten kyseli innokkaita mukaan bloginsa joulukalenteri-projektiin, ja aloitti samalla tämän päässäni pyörivän ihanan jouluohjemylläkän.

Kuivatut omenaviipaleet eivät nimenä ehkä houkuttele, mutta jos kerron että viipaleet käytetään tomusokerilla makeutetussa sitruunamehussa ja kuivataan rapsahtelevan rapeiksi, niin ehkä jo kiinnostaa? Ohje on aivan älyttömän helppo. Tärkein vaihe on oikeastaan omenien viipalointi, mitä ohuemmiksi ne saa, sitä parempi lopputulos. Käytin omenana kotimaista todella punaposkista Loboa, joka on hapahko omena ja sopii hyvin kiinteän rakenteensa vuoksi kuivatettavaksi.

Kuivattuja omenaviipaleita voi käyttää koristeluun, mutta ne ovat ihania naposteltavia sellaisenaan tai vaikka juustojen ja glögin kaverina. Niistä saa myös kivan ruokalahjan.  Säilytä viipaleet tiiviissä lasipurkissa, jotta ne eivät kostu.

 

kuivatut omenaviipaleet

 

Sitruunaiset omenaviipaleet

2 punaposkista kirpakkaa omenaa
1 sitruunan mehu
2 rkl tomusokeria

Pese omenat ja poista kanta. Viipaloi ne ohuiksi mandoliinilla tai veitsellä. Poista viipaleista siemenet, mikäli ne jäävät kotaan. Pyöräytä omenaviipaleet tomusokerilla makeutetussa sitruunamehussa ja levitä pellille leivinpaperin päälle. Viipaleet saavat olla vierekkäin, mutta eivät koskea toisiinsa. Omenien koosta riippuen tulee tästä 2-3 pellillistä. Nosta pelti pakastimeen tai parvekkeelle, jos on pakkasta (peitä foliolla) 40-45 minuutiksi.

Kuumenna uuni 100 asteeseen ja kuivata omenaviipaleita noin tunnin ajan, kunnes ne ovat rapeita ja irtoavat leivinpaperista. Jäähdytä ja lado viipaleet tiiviiseen lasipurkkiin.

Mustikkaglögi vie ajatukset kesään

8.11.2016 / / 4 Comments

Raikkaassa talvi-ilmassa ulkoilun jälkeen maistuu lämmittävä mustikkaglögi.

GLÜH WINE

Instagramin puolella jo kyseltiinkin tämän mustikkaglögin perään. Kaupan glögit ovat usein omaan makuuni liian makeita, joten olen keitellyt itse glögini. Helpoiten se onnistuu valmiin glögisekoituspussin mausteilla. Itse tykkään Santa Marian versiosta, jossa mausteet ovat kokonaisina. Oma sekoituskin syntyy kätevästi kanelitangoista, neilikoista, maustepippurista, tähtianiksesta sekä muutamasta ohuesta appelsiinin kuoriviipaleesta.

Olen kokeillut glögeissäni erilaisia mehuja – omenaa, karpaloa, perinteista mustaherukkaa sekä tätä suosikkiamme, mustikkaa. Aikuisten versioon saa mustikkaglögi vielä viime silauksen mustikkalikööristä.

billberry flavoured glüh wine

Tällä kertaa käytin mehuna Biokian mustikkamehutiivistettä. Siinä on valmiiksi hieman jo sokeria, mutta laimennetussa mehussa ei sokeri enää juurikaan maistu. Nämä glögimausteet ovat itsessään melko happamia ja 15 minuutin haudutuksen jälkeen voi sokerilisäys kuitenkin olla paikallaan.

Perinteisten glögimausteiden lisäksi maustoin mustikkamehun vielä kuivatuilla mustikoilla, jotka mehussa uuttuessaan pehmenivät takaisin muotoonsa. Itse en pidä glögissäni rusinoista ja manteleista, mutta poimin pehmenneet mustikat mukaan juomaan. Kannattaa kokeilla myös pakastetuilla mustikoilla tai lisätä makeutta tuomaan lusikallinen mustikkahilloa.

Olin tätä mustikkaglögiä kuvatessani ensimmäisen kerran ulkona kuvaamassa ja sain testattua ihan todellisissa olosuhteissa kuinka kamerani kaukolaukaisin toimii ja hyvinhän se toimi, kunhan sen sain pidettyä lapasen sisällä oikein päin!

billberry glüh wine

Mustikkaglögi
neljälle

6-7 dl vettä
2 dl mustikkamehutiivistettä
1 ps kokonaisia glögimausteita
3/4 dl kuivattuja mustikoita
(2-3 rkl fariinisokeria)
loraus mustikkalikööriä

Mittaa vesi ja mustikkamehutiiviste kattilaan. Kaada joukkoon kuivat mausteet ja mustikat. Kuumenna kiehuvaksi ja ota kattila liedeltä. Peitä kannella ja anna maustua noin 15 minuuttia. Siivilöi mausteet pois ja tarkista maku. Lisää sokeria tarvittaessa. Kuumenna juoma uudelleen ja jaa mukeihin. Lisää halutessasi loraus mustikkalikööriä.

Vinkki! Kuivata glögimausteet talouspaperin päällä ja voit käyttää niitä vielä toisenkin kerran glögin maustamiseen. Kuivatut kanelitangot sopivat myös lusikan tilalle lämpimän juoman sekoittamiseen.

Maistuisiko pieni makea glögin kanssa? Kokeile portviini-karpalokakkua

Aikuisempaan makuun suosittelen Jotain maukasta -blogin jouluaperolia!

Uuniomenajäätelö

5.11.2016 / / 0 Comments

Kaneli ja uunissa paahtunut omena maustavat talvisen jäätelön, joka syntyy ilman jäätelökonetta.

Uuniomenajäätelö

Lupailin jo aiemmin tämän uuniomenajäätelön ohjeen ja tässä se lopulta on.  Kun ensimmäisen kerran kokeilin ohjetta oli ilmassa vielä vahva syksyn fiilis ja olin ajatellut kuvaavani tämän täysin erilailla. Pari päivää sitten maahan tupsahtanut lumi sai kuitenkin ajatukset toiseen suuntaan ja kuvista tuli jo vähän jouluiset. Ja sehän sopii minulle, armottomalle jouluihmiselle. En tiedä johtuuko rakkauteni talveen ja jouluun siitä, että olen syntynyt loppuvuodesta, mutta pimeät illat, kynttilän valo ja jopa raivokaskin lumisade ovat minulle sitä ominta elementtiä. Pakkanen ei tunnu lainkaan niin kylmältä kuin ytimiä myöten jäädyttävä Helsingin raastava tuuli ja vesisade. Sitä paitsi, mikäpä tuolla on nyt ulkoillessa kun lumivaippa peittää maan!

no churn ice cream

Lumiseen pyhäviikonloppuun sopiikin oikeastaan aika hyvin tämä kanelilla maustettu uuniomenajäätelö. Tällä kertaa käytin jäätelömassassa kerman lisäksi kondensoitua maitoa, joten rakenteesta tuli pehmeämpi. Ainoa haittapuoli kondensoidussa maidossa on sen makeus. Niinpä jätin omenasoseen aika happamaksi, jotta se vähän tasapainottaisi makeutta. Mikäli olet makean ystävä, lisää sokeria omenoiden joukkoon. Jäätelömassan jäädyttämiseen ei tarvitse jäätelökonetta, vaan pakastin hoitaa homman puolestasi.  Kanelin ja omenan maku voimistuu, jos maltat antaa jäätelön tekeytyä muutaman päivän, mutta hyvää se on jo seuraavanakin päivänä.

 

uuniomenajäätelö

 

Uuniomenajäätelö
n. 1 1/2 l

750 g punakuorisia happamia kotimaisia omenia
1/2 dl ruokosokeria tai fariinisokeria
1 tl kanelia
1 kanelitanko

1 (379 g) tlk kondensoitua maitoa
6 dl vispikermaa
1 tl vaniljajauhetta

Valmista ensin uuniomenasose. Paloittele omenat ja poista siemenkota. Levitä omenapalat uunivuokaan ja ripottele päälle sokeri sekä kaneli. Lisää kanelitanko halutessasi. Paahda omenia 150 asteessa noin 1 1/2 tuntia, kunnes omenat ovat hajoavan pehmeitä. Anna jäähtyä ja soseuta omenat.

Vatkaa isossa kulhossa keskenään kondensoitu maito ja vispikerma paksuksi vaahdoksi. Mausta vanijalla. Kääntele joukkoon omenasose ja kaavi massa suorakaiteen muotoiseen leipävuokaan tai vastaavaan. Peitä vuoka foliolla ja nosta pakastimeen. Anna jähmeyttyä vähintään yön yli. Jäätelön maku voimistuu, kun annat sen maustua pakastimessa 3-4 päivää.

Harissalla maustettu lammas-kikhernepata

26.2.2016 / / 1 Comment

Tässäpä hiihtolomalaisille oiva ruoka. Pata uuniin ja pulkkamäkeen!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Taannoisella Töölön kierroksellani mukaan tarttui Anton & Antonista luullista karitsan lapaa paloiteltuna. Halusin tehdä karitsasta jotain mausteisen täyteläistä pataa ja niinpä päädyin, jälleen kerran, Lähi-idän suuntaan. Pata sai tulista makua harissatahnasta. Harissaa voi tehdä itse, mutta omani oli valmista, kaupasta ostettua. Harissaa saa etnisistä kaupoista sekä sitä on tarjolla isoimpien kauppojen valikoimissa. Tähän pataan voi laittaa mitä tahansa pitkään haudutettavaa karitsan tai lampaan lihaa. Vinkkinä, että lähikaupassamme näin Reinin lihan valmiiksi pakkaamia luomukaritsan patapaloja. Ne varmasti sopisivat tähänkin ruokaan.

Hauduttelin tätä pataa useamman tunnin ja lisäsin vasta lopussa etukäteen paahtamani paprikat sekä valutetut kikherneet. Nesteenä käytin lihalientä sekä veriappelsiininmehua, myös appelsiinin kuoret pääsivät mukaan pataan hautumaan. Lopullisen silauksen pata sai hippusesta sahramia, mutta sen voit halutessasi jättää pois. Myös säilötty sitruuna olisi hyvä lisäys.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lisäkkeeksi tein freekehistä ja bulgurista salaatin, johon lisäsin vain tuoreita yrttejä, korianteria, minttua, lehtipersiljaa, sekä pistaasia rouhittuna. Kastikkeen pyöräytin pistaasiöljystä ja veriappelsiininmehusta. Freekeh on varmasti monille vielä uusi tuttavuus. Se on vihreänä poimittua vehnää, joka savustetaan, joten siinä on miedon savuinen maku. Freekehiä on mahdollisuus hankkia K-ruokakauppojen kautta. Minulla oli vielä Englannista tilaamaani freekehiä pussin pohjallinen ja se ei oikein yksistään riittänyt, joten lisäsin vielä vähän bulguria mukaan. Salaatin lisäksi paahdoin uunissa kokonaisia munakoisoja, kunnes ne olivat aivan ruttuisia ja lytyssä. Sisus kaavittiin pois, soseutettiin ja maustettiin sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Yksinkertaista ja hyvää!

Keitettyä freekehiä
Turkoosissa kipossa tahinilla maustettua ranskankermaa

Harissalla maustettu lammas-kikhernepata

n. 700 g luullista paloiteltua karitsaa (niska, lapa)
voita ruskistamiseen

2 isoa punasipulia lohkottuna
6 kokonaista valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 rkl savustettua paprikajauhetta
3-4 rkl harissatahnaa
1 tl kanelia
1 tl jauhettua maustepippuria
1 1/2 – 2 dl lihalientä
1 veriappelsiinin mehu puristettuna ja kuori ohuina lastuina

2 isoa paprikaa paahdettuna, kuori poistettuna ja paloiteltuna (voit käyttää myös valmiita, öljyyn säilöttyjä paprikoita)
1 tlk kikherneitä huuhdottuna ja valutettuna
hyppysellinen sahramia lämpimään veteen liotettuna
suolaa maun mukaan
ripaus sokeria / granaattiomenasiirappia
1 dl granaattiomenan siemeniä
tuoretta korianteria hienonnettuna

Ota liha hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Kuiva pinta ja mausta reilusti suolalla ja pippurilla. Kuumenna voi paistinpannussa ja ruskista karitsapalat parissa erässä molemmin puolin. Kuumenna uuni 150 asteeseen.

Kuori ja lohko punasipuli. Kuori myös valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy padassa, lisää paprikajauhe, harissatahna, kaneli ja maustepippuri. Kuumenna mausteseosta hetki ja lisää sipulilohkot sekä kokonaiset valkosipulinkynnet. Paista, kunnes sipuli alkaa hieman pehmentyä. Nosta pataan ruskistetut lihapalat ja pyörittele ne kauttaaltaan sipuli-mausteseoksessa. Lisää liemi, appelsiininmehu sekä kuorimaveitsellä ohuiksi lastuiksi höylätty kuori. Lihapalat eivät saa peittyä nesteeseen, vaan nestepinnan tulisi olla noin puoleen väliin lihaa.

Kuumenna neste kiehuvaksi, peitä ruoan pinta tiiviisti leivinpaperilla ja laita kansi päälle. Nosta pata uuniin ja anna hautua hiljalleen noin 2 1/2 tuntia. Voit alentaa lämpötilaa 125 asteeseen ja antaa padan hautua vielä pidempään. Padan voi valmistaa tähän asti valmiiksi jo edellisenä päivänä ja lämmittää uudelleen ennen kasvisten lisäystä.

Lisää pataan paprikat ja kikherneet sekä sahrami. Kuumenna vielä uudelleen kiehuvaksi ja tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja voi olla, että liemi tarvitsee hieman sokeria maun pyöristämiseen. Ripottele pinnalle granaattiomenansiemenet ja hienonnettu korianteri.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Older posts Newer posts

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders Noren — Up ↑