Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Helppo (page 2 of 20)

4. adventin tahmea piparkakku

Neljännen adventin kunniaksi leivoin tahmean piparkakkumausteilla maustetun kakun, joka on niin helppo, että sen voi valmistaa vaikka iltayön pikkutunneilla!

Meillä kotona leivottiin aika usein jouluksi pehmeä piparkakku -nimellä kulkevaa kuivakakkua. Liekö tuo mausteilla silatun kakun muisto ollut mielessä, kun tartuin tähän Nigella Lawsonin ohjeeseen. Ohje löytyy Nigellan kirjasta Nigella Christmas. Kuten sanoin, on valmistus todella helppoa, sillä piparkakkutaikinan tapaan sulatetaan voi, siirapit ja sokeri kattilassa yhdessä mausteiden kanssa. Tämän jälkeen vatkataan munat joukkoon ja lisätään jauhot. Koko komeus kaadetaan vuokaan ja paistetaan.

Sticky gingerbread

Tavalliseen tapaani en tietenkään tehnyt aivan täysin ohjeen mukaan, sillä lisäsin joukkoon kuutioitua taatelia ja koska halusin töstä tosi mehevän, nappasin toisesta Nigella ohjeesta mukaan toffeisen kastikkeen. Osan kastikkeesta voi valuttaa heti paistamisen jälkeen vielä kuuman kakun päälle ja antaa kakun oikein kunnolla mehevöityä tai sitten tarjota kastikkeen erikseen. Kummin päin vaan ja lupaan ettet pety!

Tätä pidempään en aio jaaritella, sillä meillä olisi edessä kuusen koristelu. Metsäylioppilaat eivät pettäneet tänäkään vuonna ja meillä on todella upean tuuhea joulukuusi! Tänä vuonna eivät myöskään valot lopu kesken, sillä edellisvuosista oppineena, olen varautunut kahdella valosarjalla. Yritän muistaa napata kuusesta kuvan ja jakaa sen Instassa kanssanne.

Nigella's sticky gingerbread

Nyt on aika toivottaa teille kaikille suloista joulun aikaa ja muistakaa syödä hyvin!

Tahmea piparkakku
noin 20 palaa

200 g tuoreita taateleita
150 voita
200 g vaaleaa siirappia
200 g tummaa siirappia tai ruokosokerisiirappia
125 g tummaa muscovadosokeria
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua kanelia
1/4 tl jauhettua neilikkaa
1 tl ruokasoodaa liotettuna 2 rkl lämmintä vettä
2 1/2 dl täysmaitoa
2 kananmunaa
300 g vehnäjauhoja

1. Vuoraa suorakaiteeen muotoinen vuoka (n. 30×20 cm) leivinpaperilla. Poista taateleista kivet ja kuutioi ne.
2. Sulata kattilassa matalalla lämmöllä voi, siirapit, sokeri ja mausteet. Sekoita tasaiseksi seokseksi.
3. Ota kattila liedeltä ja vatkaa joukkoon maito, munat ja veteen liuotettu ruokasooda.
4. Mittaa jauhot kulhoon ja sekoita joukkoon voi-siirappiseos. Vatkaa taikina tasaiseksi ja lisää taatelit.
5. Kaada taikina vuokaan. Taikina on löysää, tässä piilee kakun tahmaisuuden salaisuus.
6. Paista uunissa 170 asteessa noin 40-50 minuuuttia, kunnes kakku on kohonnut keskeltä ja tuntuu napakalta. Kakku saa olla kostean mehevä.
7. Voit tässä vaiheessa pistellä kakkuun bambutikulla reikiä ja valuttaa päälle osan toffeekastikeesta tai anna kakun jäähtyä vuoassaan ja tarjoa kastike erikseen.

Toffeekastike

150 g huoneenlämpöistä voita kuutioituna
300 g tummaa muscovadosokeria
1 rkl tummaa siirappia
2 dl kuohukermaa

1. Lämmitä paksupohjaisessa kattilassa matalalla lämmöllä voi, sokeri ja siirappi. Kun voi on sulanut, sekoita kunnes sokeri on sulanut seokseen.
2. Lisää kerma ja kuumenna, kunnes kastike kuplii. Siirrä kattila pois levyltä. Voit tehdä kastikkeen etuköteen ja kuumentaa sen uudelleen, kun kakku on valmis tai olet tarjoamassa kakkua.

Vinkki! Tahmea piparkakku säilyy usean päivän ajan mehevänä, kun käärit sen ensin leivinpaperiin ja sitten folioon. Se myös pakastuu hyvin. Jos kakku jää yli, valmista siitä englantilaistyylinen trifle vaniljakastikkeesta, haluamastasi hillosta ja kermavaahdosta.

Nigella's sticky gingerbread

 

Klementiinijäätelö

Kirjoitin tämän klementiinijäätelön ohjeen viime vuonna Ku ite tekee -Minnan joulukalenteriin. Tykkäsin tästä kokonaisena keitettyjen klementiinien ideasta sen verran, että jaanpa tämän nyt tänne oman bloginikin puolelle.

clementine ice cream

Meillä kotona oli aika usein joulun jälkiruokana jonkinlaista jäädykettä. Kukaan meistä ei ollut erityisen makeiden ystävä ja viilentävä jäätelömäinen jälkiruoka teki kauppansa. Muistan, että ainakin sellaista portviinillä terästettyä luumujäädykettä äiti teki melko usein ja karpalot sekä piparitkin ovat jäädykkeisiin päätyneet.

 Eipä siis yllätys, että kun ajattelin jouluksi sopivaa jälkkäriä oli ajatukset heti jossain kylmässä ja raikkaassa. Jostain syystä tänä vuonna värimaailma joulun ajan ruoissa ja jälkkäreissä on ollut keltainen. Olen rohmunnut kotiin klementiineja pussikaupalla ja tunkenut sahramia vähän joka ruokaan. Klementiinit ovat tämänkin jälkiruoan ydin.

 Jäätelöön keitetään kokonaisia klementiinejä, jotka soseutetaan kuorineen. Riippuu täysin klementiineistä kuinka karvasta tai makeaa soseesta tulee. Jos tykkäät makeammasta, niin lisää suosiolla glukoosisiirappia, kunnes saat omaan suuhusi sopivan makeuden.

clementine ice cream pots

 

Klementiinijäätelö

klementiinisose

6 keskikokoista luomuklementiiniä (sosetta pitäisi tulla noin 5 dl)

¾ – 1 ½ dl glukoosisiirappia (Dan Sukker)

 jäätelömassa

1 tlk kondensoitua maitoa

5 dl kuohukermaa

1 tl kanelia

 Pese klementiinit huolellisesti. Asettele ne kattilaan ja peitä vedellä. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla noin 2 tuntia, kunnes klementiinit ovat täysin pehmeitä. Jäähdytä hetki, halkaise hedelmät ja poista mahdolliset kivet. Soseuta monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa sileäksi soseeksi. Lisää glukoosisiirappia, kunnes saat sopivan makeuden soseeseen. Jäähdytä. Soseen voit tehdä jääkaappiin edellisenä päivänä.

 Ota 2 dl sosetta erikseen ja yhdistä loput kondensoidun maidon kanssa. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta kanelilla ja sekoita kondensoidun maitoseoksen joukkoon. Vuoraa tarvittaessa 2 l leipävuoka tai pyöreä kakkuvuoka leivinpaperilla. Kaada vuoan pohjalle ensin kerros jäätelömassaa, lisää sitten lusikalla n. ½ dl klementiinisosetta pisaroiksi pinnalle. Toista tämä, kunnes kaikki sose ja jäätelömassa on käytetty. (Sosetta tulee 4 kerrokseen.)

 Peitä vuoka muovikelmulla ja sitten vielä foliolla. Pakasta yön yli. Nosta jäätelö jääkaappiin noin 20 minuuttia ennen tarjoamista ja ota siitä jäätelökauhalla palloja. Voit tarjota jäätelön esim. pipareiden kanssa.

Vinkki! Jäätelö kestää hyvin pakastimessa useamman päivän, joten voit tehdä sen hyvissä ajoin valmiiksi.

clementine ice cream with apple cider

Helpoista helpoin mac’n’cheese punajuuresta

Veikkaan, että tällä viikolla saattaa tällaiselle superhelpolle ja nopealle ruoalle olla kysyntää! Punajuurisoseesta valmistettu mac’n’cheese sopii sesonkiin myös värinsä puolesta.
Beetroot mac'n'cheese

Joko siellä alkavat olla jouluvalmistelut kovassa vauhdissa? Nämä viimeiset päivät ennen joulua ovat varmasti kiireisiä kaikilla, mutta erityisen lämpimät tsemppiterveiset lähetän kaikille, jotka jaksavat vielä viime hetkille saakka palvella asiakkaita kaupassa kuin kaupassa. Been there!

Aina välillä kauppoihin ilmestyy tuotteita, joiden kohdalla vaan ihmettelee, että miksi kukaan ei tätä ole aiemmin keksinyt.  Hedelmä- ja vihannesosastolla myytävät upeat erilaiset juuressoseet ovat minusta mainio esimerkki tästä! Alun perin soseet olivat hyvinkin jouluaikaan sopivia ja ne oli valmistettu porkkanasta, lantusta ja punajuuresta, mutta viime vuosina on tuoteryhmä kasvanut raparperisoseella (uuh!), bataattisoseella ja uusimpia tulokkaita ovat maa-artisokka-, peruna- sekä palsternakkasose.

Nämä ovat kyllä sellaisia arjen sosekeittopelastajia ja erityisen iloinen olen palsternakkasoseen saapumisesta! Toki ne taipuvat monenlaiseen muuhunkin ruoanlaittoon ja tämä punajuurisoseella maustettu mac’n’cheese on mielestäni ihan loistava neronleimaus, vaikka sen itse sanonkin.

Easy beetroot mac'n'cheese

Mac’n’cheeseä varten yleensä valmistetaan paksu juustolla kyllästetty maitokastike, mutta tässä ohjeessa kastikkeen korvasivat punajuurisose sekä Porlammin juustolan mustaleimasulatejuusto. Myös Kuusamon juustolan Savupaimen sulatejuusto sopii tähän.

Sulatejuusto kuumennetaan kattilassa nopeasti ja lisätään keitetyn pastan ja punajuurisoseen joukkoon. Sitten vaan juustoraastetta päälle ja koko komeus uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi. Helppoa, eikö vain?

Sen pidemmittä puheitta – voimia viime rutistukseen ennen joulua ja muistakaa HENGITTÄÄ! (Ja syödä hyvin myös ennen joulua!)

Punajuurimac’n’cheese

400 g kuviopastaa
1 pkt (500g) valmista punajuurisosetta
2 rs (à 200 g) Porlammin mustaleimasulatejuustoa
2 tl fenkolinsiemeniä
1 tl mustapippuria myllystä
ripaus suolaa
150 g juustoraastetta

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä 2 minuuttia vähemmän kuin pakkauksessa ohjeistetaan. Valuta pasta ja siirrä takaisin kattilaan.

Purista kattilaan punajuurisose ja lisää mausteet. Lämmitä sulatejuusto juoksevaksi pinnoitetussa kattilassa ja sekoita pasta-punajuuriseoksen joukkoon.

Levitä seos voideltuun uunivuokaan ja ripottele pinnalle juustoraaste.

Paista uunissa 200 asteessa 20-25 minuuttia. Anna vetäytyä hetki ennen tarjoamista.

Vinkki! Ohjeen perinteisempään versioon tästä juustoisesta herkusta löydät tästä.

3. adventin klementiinikeikaus

Kolmas adventti tuo tullessaan ihanan tahmean klementiinikeikauskakun.

Three candles for Advent

Pikkusitrusten sesongin alkaminen on yksi niistä asioista, jotka saavat ajatukseni kulkemaan kohti joulua. Luulen, että aika monelle ikäluokkani edustajalle nuo oranssit tuoksuvat mandariinit, satsumat ja klementiinit tuovat samanlaisia tuntumuksia. Taisi olla Pienen punaisen keittiön Peggy, joka hiljattain muisteli kuinka koulusta saatiin joulujuhlassa tai todistusten jaon yhteydessä mukaan pieni ruskea paperipussi, jossa oli sitten yksi mandariini ja joulupipari, suurta herkkua molemmat. Toinen  hedelmä, joka ehdottomasti kuuluu tuon ajan jouluihin, on kiiltävän punainen Red Delicious -omena. Voisin vaikka veikata, että tuo omena on ollut innoittamassa Disneyn Lumikkia!

Moist clementine cake suits well for Christmas

Klementiinit ovat juuri nyt parhaimmillaan ja ihania ne ovat toki sellaisinaan – erityisen ihania, jos koiraltamme kysytään! Herra Hurvelsson on klementeihin niin ihastunut, että jo pelkkä kuoren avaaminen saa kuolan suusta valumaan… Sopivat nämä pikkusitrukset toki moneen muuhunkin, kuten salaatteihin ja leivontaan. Kokeilin klementiinejä viime vuonna myös possettiin, ohjeen löydät tästä.

Tämä kakku on saanut innoituksensa minulle kuluneen vuoden aikana rakkaaksi tulleesta Nigel Slaterin Christmas Chronicles -kirjasta. Nigelin versiossa käytetään appelsiinia ja kakun päälle tulee appelsiinin kuorisiivuja ja kakku valellaan appelsiinisiirapilla. Oma versioni muotoutui tästä Nigelin ja Elina Jyväksen (Baking Instinct) klementiini-chilikakun yhdistelmästä. Kakkutaikina on Nigelin ohjeesta ja idea klementiineistä siirappeineen Elinan. Ja näin syntyi kaunis jouluinen klementiinikeikaus!

Kauppoihin oli muuten jo saapuneet ensimmäiset veriappelsiinit! Pyörittelin kotona niitä käsissäni ja olin kahden vaiheilla tekisinkö kakun niistä vai klementiineistä. Asia ratkesi sillä, kun leikkasin veriappelsiini halki ja se oli 90% keltainen (punainen on se juttu). Ja hyvä, että päädyin tähän klementiiniversioon, sillä näitä varmasti löytyy jokaiselta joulun aikaan kotoa. Kovin paljon muuta ihmeellistä ei kakkuun tule ja valmistuskin on helppoa, joten tämän voi tehdä vaikka Tapaninpäivänä sukulaisia ilahduttamaan.

Enää viikko jouluun! Uskon, että ensi viikko on yhdellä jos toisellakin kiireinen, mutta itse ainakin yritän ottaa jokaiselle päivälle pienen hengähdystauon joulufiilistelyä ja rauhoittumista varten. Kokeile sinäkin!

Clementine upside down cake

Klementiinikeikauskakku

Klementiinit

6 (luomu)klementiiniä viipaloituna
Siirappi:
2 dl (luomu)klementiini vastapuristettua mehua (tarvitset tähän 4-5 klementiiniä)
1 1/2 dl sokeria

Pese klementiinit hyvin kuumalla vedellä. Leikkaa ne kuorineen terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi ja poista siemenet. Siirrä kattilaan.

Raasta 4 klementiinin kuori ja siirrä sivuun kakkutaikinaa varten. Purista raastetuista klementiineistä mehu, mehua tarvitset 2 dl, joten voi olla että joudut puristamaan mehua yhteensä 5 klementiinistä. Siivilöi mehu.

Lisää kattilaan klementiinin mehu ja sokeri. Keitä kannen alla 5 minuuttia. Nosta klementiiniviipaleet reikäkauhalla lautaselle odottamaan.

Keitä lientä kovalla lämmöllä ilman kantta 5-10 minuuttia, tai kunnes seos sakenee siirappimaiseksi.

Voitele korkeareunainen kakkuvuoka (pyöreä 24 cm halkaisijaltaan). Älä käytä irtopohjavuokaa, sillä sokerisiirappi saattaa kiehuessaan valua pohjan ja reunan välistä.

Levitä klementiiniviipaleet vuoan pohjalle tiiviisti limittäin ja kaada päälle siirappiseos.

Kakkutaikina

225 g huoneenlämpöistä voita
225 g ruokosokeria
4 kananmunaa
110 g vehnäjauhoja
120 g mantelijauhoja (käytin Pirkan kuorellisista manteleista valmistettua)
1 tl aitoa vaniljaa jauhettuna
1/2 tl leivinjauhetta
4 klementiinin raastettu kuori

Vatkaa huoneenlämpöinen, pehmeä voi sokerin kanssa vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten.

Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja klementiinin kuoriraaste. Sekoita tasaiseksi ja kaavi taikina kakkuvuokaan. Tasoita pinta.

Paista uunin keskitasolla 175 asteessa 40-50 minuuttia, kunnes kakku on kypsä. Peitä pinta paistamisen loppuvaiheessa leivinpaperilla, jos pinta tummuu.

Anna kakun jäähtyä hetki ja kumoa se tarjoilulautaselle. Tämä kakku säilyy kosteana useita päiviä.

1. adventin sitruskakku

1.adventti aloitetaan raikkaalla ja helpolla sitruskakulla.

First Advent is here

Kuten tuossa edellisessä postauksessa kerroin, syntyi tämä adventtikakku-kalenteri tarpeesta saada joulukirjojojeni herkullisia kakkuohjeita kokeiluun ja tietysti myös tänne blogiin.

Kakkukvartetin aloittaa sitruskakku, joka on itseasiassa vähän oma muunnelmani kahdesta kakusta: Delia Smithin kookos-limekakusta ja Jamie Oliverin Amalfin kakusta. Se on myös saanut erittäin paljon vaikutteita amerikkalaisesta key lime -piirakasta.

Citrus cake with sweetie and red grapefruit

Pohja valmistetaan digestivekekseistä ja täytteeseen tulee key lime -piirakan tapaan kondesoitua maitoa, mutta myös jogurttia. Sitruksina tässä kakussa toimivat verigreippi ja sweetie. Täytteeseen meni myös loraus sitruunamehua. Kun maistoin tuota täytettä, tuli mieleeni todella vahva makumuisto lapsuudestani.  Äitini teki aina välillä viikonloppuaamuisin meille appelsiinijuomaa, johon tuli maitoa, tuorepuristettua appelsiinimehua ja kananmunaa. Jonkin sortin 70-80 -luvun smoothien esi-isä siis. Myöhemmin törmäsin vanhaan Valion lehtiseen, jossa tuo sama juoma oli. Nimeen muistaakseni liittyi joku voimajuoma tai tiikeri. No, oli miten oli, tuo verigreippimehun, kondesoidun maidon, jogurtin ja kananmunan yhdistelmä oli just saman makuista!

Citrus cake w/ aperol citrus

Vuoden ajan vaihtuminen on tuonut meille taas ihanat sitrukset ja tällä kertaa tartuin kestosuosikkini verigreipin lisäksi sweetieen. Totta puhuakseni, en muista olenko sweetietä syönyt milloin viimeksi. Sweetie on kuoreltaan kirkkaan vihreä ja se on pomelon sekä greipin risteytys. Maultaan se on makeampi kuin greippi, joten siitä on hyvä aloittaa greippityyppisiin hedelmiin tutustuminen. Omaan makuuni se on sellaisenaan jopa hieman liian makea, mutta yhdistettynä kirpeämpiin sitruksiin, se on oikein hyvä. Kokeilin raastaa myös sweetien kuorta, mutta siinä ei mielestäni ollut mitenkään kovin hyvä maku muihin sitruksiin verrattuna. Tässä ohjeessa sweetie pääsi kakun päälle lohkoina, Aperol-vaahterasiirappiliemessä uitettuna.

Tein viime vuonna Aperolista ja verigreipistä marmeladia. Ohjeen löydät täältä.

 

Sitruskakku Aperol-sitruksilla

pohja
250 g digestivekeksejä
1 1/2 dl juoksevaa kasvirasvavalmistetta tai sulatettua voita

täyte
1 tlk kondensoitua maitoa
1 dl paksua turkkilaista jogurttia
4 keltuaista
1 1/4 dl verigreipin ja sitruunan mehua
2 tl verigreipin raastettua kuorta

Aperol-sitrukset

1 dl Aperolia
1 dl vaahterasiirappia
2 kanelitankoa
2 tähtianista
1-2 verigreipin kuorisuikaletta
(sitruksista irronnutta mehua)

2 verigreippiä
2 sweetietä

Pingota irtopohjavuoan (halk. 22 cm) pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat.

Jauha keksit monitoimikoneessa tai kauli ne paksussa pakastuspussissa hiekkamaiseksi. Sekoita joukkoon rasva ja painele keksimuru tasaisesti vuoan pohjalle ja reunoille. Täytettä tulee vuokaan paljon, joten keksireuna saa ulottua yli vuoan puolen välin.

Paista pohjaa 175 asteisessa uunissa 8-10 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä.

Mittaa täytteen kaikki ainekset kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella 2-3 minuuttia, kunnes täyte on täysin sekoittunut. Kaada seos esipaistetun pohjan päälle.

Paista uunin alatasolla 12-15 minuuttia. Kakku saa olla keskeltä hieman höllyvää. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä ja nosta kakku sitten jääkaappiin yön yli.

Valmista Aperol-sitrukset. Mittaa kattilaan Aperol ja vaahterasiirappi. Pese verigreippi ja leikkaa siitä kuorisuikale tai kaksi kattilaan. Lisää kaneli ja tähtianis. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä 5-8 minuuttia, kunnes seos on siirappimaista. Jäähdytä.

Leikkaa verigreipit ja sweetiet kuorettomiksi lohkoiksi. Valuta halutessasi leikkuulaudalle kertynyt mehu siirapin joukkoon (siirapista tulee silloin juoksevampaa).  Kääntele sitrusohkot siirapissa ja nosta kakun pinnalle. Voit myös tarjota sitrukset erikseen kakun kanssa.

Vinkki! Saat siirapista alkoholittoman version, kun käytät Aperolin sijasta saman verran verigreipin tai greipin mehua.

Kirjoitusmusiikkina taustalla soi Sian Everyday is Christmas

Ruusukaalinachot

Ruusukaali on yksi vähiten käytetyimmistä kaaleistamme, vaikka se on vähintään yhtä monipuolinen kuin muutkin kaalit.

Brussel sprouts

 

Oma rakkauteni ruusukaaleihin roihahti liekkeihin oikeastaan vasta Lontoossa asuessani, sillä britit käyttävät ruusukaalia meitä huomattavasti enemmän ja monipuolisemmin. Ja ruusukaalia on tarjolla siellä muulloinkin kuin jouluna, vaikka tähän aikaan vuodesta brittiläisiä ruokalehtiä lukiessa ei sitä uskoisi. Ruusukaali on parhaimmillaan, kun sen jättää hieman rapsakaksi eikä paista siitä henkeä ja väriä pihalle. Ruusukaali on myös kiitollinen kokattava, sillä sen kanssa sopivat yhteen monenlaiset raaka-aineet, niin kastanjat, pähkinät, juustot, omenat kuin erilaiset pekonit kaikissa jaloissa muodoissaan.

Itse olen tykästynyt ruusukaaliin raakana – suikaloin sen ohuelti tai irrotan lehdet yksitellen kukinnosta ja käytän ne salaateissa tai lisään ruokaan vasta viime hetkellä. Ohuesti suikaloituina se paistuu pannulla nopeasti ja sopii vaikka edellä mainitun pekonin kanssa mehevään pastaan. Myös puolikkaina uunissa paahdetut ruusukaalit ovat suurta herkuani ja olipa Kokit ja potit -blogin Hannele tehnyt niistä myös kimchiä! Nam!

Idea nachoruokaan syntyi oikeastaan ensin  Old El Pason sinisestä maissilajikkeesta valmistetuista nachoista. Niiden upea väri innoitti ja mietin mitä vähän erilaista niistä voisi valmistaa. Ja niin mukaan tulivat ruusukaalit kaikessa vihreydessään. Tämähän ei siis ollut ensimmäinen kerta, kun yhdistän maissilastut ja kaalin, sillä blogiarkistosta löytyy myös punakaalia hyödyntävä, villisti Nachos Paradisoksi -nimetty ohje.  Siinä olin käyttänyt kaalin lisäksi karitsan jauhelihaa.

Brussel sprout nachos

Tällä kertaa uskaltauduin kokeilemaan Elovenan Muru kaurajauhista. En ole tänne tainnut laatia ainuttakaan ohjetta, jossa olisin käyttänyt mitään näistä uusista lihankorvikkeista. Syy siihen on yksinkertainen – en oikein pidä niistä. Käytän mielummin papuja ja linssejä sellaisinaan. On toki hienoa, että vastineita lihalle kehitetään koko ajan, mutta tekokiireessä on mielestäni unohtunut muutama oleellinen asia, kuten tuotteen herkullinen maku ja ulkonäkö. Hieno pakkaus ei vielä riitä. Tämä koskee toki muitakin einesvalmisteita tai mitä tahansa ruoka-ainetta, ei vain näitä vegeuutuuksia.

No mitäkö tykkäsin kauramurusta? Se oli ihan kohtalainen. Kitalakeen tarttuva hiilihydraattisuus ehkä eniten häiritsi kokemusta ja eihän tätäkään tuotetta voi ulkonäöltä kauniiksi sanoa, mutta ainakaan se ei haissut märälle koiralle! Tällainen nachotyyppinen ratkaisu on varmasti se mihin voisin tuotetta ehkä uudelleen kokeilla, ainakin jos siihen upottaa purkin chipotlekastiketta ensin.

Mutta kitinät sikseen, sillä ruusukaalinachot tulivat jäädäkseen ja yhden version ehdin jo tehdä mustapavuilla. Ne toimivat myös hyvin, mutta varoituksen sana kaikille FODMAP-tyypeille – ruusukaalin ja papujen yhdistelmä saattaa olla herkkävatsaisille liikaa!

Ruusukaalinachot

300 g ruusukaalia
2 rkl öljyä
1 ps (350 g) Elovena kaurajauhista tai 400 g jauhelihaa
1/2 – 1 prk Pirkka salsa chipotlea
1/2 dl vettä
2-3 tuoretta jalapenoa
2-3 kevätsipulin vartta
2 ps Old El Paso Mexican Blue Corn -tortillalastuja
1 prk Valio Koskenlaskija cheddarkastiketta
1 ps (n. 150 g) juustoraastetta
1 ruukku korianteria

Huuhtele ruusukaalit ja leikkaa pois kanta. Poista tarvittaessa huonokuntoiset päälilehdet ja suikaloi kaalit.

Kuumenna öljy pannulla ja paista siinä kaurajauhista sekoitellen noin 5 minuuttia. Lisää chipotlekastike ja tilkka vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä muutama minuutti.

Viipaloi jalapenot ja suikaloi kevätsipulit. Levitä vuoan pohjalle kerros maissilastuja ja annostele pinnalle kaurajauhista. Lisää suikaloituja ruusukaaleja, jalapenoja ja kevätsipulia. Valuta päälle muutama lusikallinen cheddarkastiketta. Toista näin, kunnes kaikki ainekset ovat käytetty. Ripottele pinnalle lopuksi juustoraaste.

Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia. Hienonna pinnalle korianteri ja tarjoa heti.

Vinkki! Jos cheddarkastike tuntuu jäykältä ja sitä on hankala levittää, kuumenna se nopeasti mikrossa tai liedellä kattilassa.

Ruusukaalipastan ohjeen löydät täältä.

Huevos rancheros eli meksikolainen aamupala isälle

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ FLORA JA SUOMEN BLOGIMEDIA

Viikon päästä sunnuntaina vietetään isänpäivää ja mikä olisikaan parempi tapa hemmotella isää kuin tarjoamalla isälle herkullinen aamupala!

Huevos rancheros and the trimmings

Tämä aamupala on saanut innoituksensa Meksikosta, joka on viime vuosina ollut yksi niitä lempparimakumaitani savuisine chileineen ja raikkaine kastikkeineen.  Huevos rancheros, suoraan käännettynä karjatilallisen kananmunat, on varmasti monelle tuttu jossain muodossa. Siinä pannulla haudutetaan paprikoista ja tomaateista sakea kastike, johon rikotaan kananmunia hyytymään, kuten shakshukassakin. Parasta tässä ohjeessa on ensinkin se, että sen voi maustaa oman maun mukaan, minun versiossani on aina savustettua paprikajauhetta ja hieman juustokuminaa ja chiliä. Toiseksi, paprika-tomaattikastikkeen voit tehdä valmiiksi edellisenä päivänä ja kuumentaa sen aamulla. Kuumaan kastikkeeseen rikotaan munat ja annetaan hyytyä kannen alla. Tämä on iloinen uutinen aamupalan valmistajille, kun ei tarvitse kuudelta aamulla nousta kokkaamaan,

Kokin salaisuus -rasvasekoite

Tämän cowboylle sopivan aamupalan lisäkkeeksi valmistin kahdesti paistettuja papuja (refried beans). Innokkaimmat liottavat ja keittävät itse pavut, mutta kaupan säilykepavuista syntyy ihan yhtä hyvää ja nopeammin. Papujen ja rancheros-kastikkeen kasvisten paistamiseen käytin Floran Kokin salaisuus -rasvasekoitetta. Nimensä mukaisesti tuote pitää sisällään kokkien kikkakolmosen hyvään paistotulokseen, sillä siinä on yhdistetty voiöljy rypsi- ja auringonkukkaöljyihin. Näin rasva kestää paremmin korkeita paistolämpötiloja, mutta myös antaa paistettavalle tuotteelle kauniin paistopinnan.

Kokin salaisuus -öljysekoitteessa on voiöljyä 8% ja loput rasvasta on tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa kasviöljyistä.


Olen käyttänyt tuota Kokin salaisuutta pihvien paistamiseen ja lopputulos on ollut hyvä. Paistoin sillä myös blinejä ja olin itseasiassa tosi yllättynyt miten kaunis paistopinta blineihin tuli. Makukin oli hyvä. Tämä rasva ei myöskään räisky paistettaessa, joten pisteet siitäkin.  Sitä paitsi pullosta on helppo annostella rasvaa suoraan pannulle eikä voipaketista tarvitse leikellä paloja.

Father's Day breakfast with Mexican touch

Huevos rancherosin voi tarjota sellaisenaan, mutta aamupalan saa venytettyä brunssiksi, kun tarjoat lisäksi astikkeen kanssa tortilloja, kuutioitua avokadoa, tuoreita tomaatteja ja ranskankermaa. Minä lisäsin vielä raastettua cheddarjuustoa ja tuoretta jalapenoa.  Ja tietysti niitä kahdesti paistettuja papuja. Näillä eväillä isä jaksaa taatusti juhlia koko loppupäivän!

Vinkki! Instastoryssä näet mitä herkkua leivoin isänpäivää ajatellen!

Huevos rancheros

1 punasipuli
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
2 valkosipulinkynttä
2 rkl Flora Kokin salaisuus -rasvasekoitusta
1 rkl savustettua paprikajauhetta
2 tl jauhettua juustokuminaa
1 kuivattu chili (voit jättää pois halutessasi)
2 laakerinlehteä
2 tlk kirsikkatomaatteja kastikeessa (säilyke)
1 tl sokeria
1 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria myllystä
1/2 rs kirsikkatomaatteja
1 ruukku korianteria
Lisäksi:
1 pkt maissitortilloja tai vehnätortilloja
100 g cheddarjuustoa raastettuna
2 vihreää jalapenoa viipaloituna
1 tlk ranskankermaa
1-2 avokadoa kuutioituna

Suikaloi punasipuli. Leikkaa paprikoista kanta, poista siemenkota ja suikaloi paprikat. Viipaloi valkosipulinkynnet.

Kuumenna rasva isossa kannellisessa paistinpannussa tai paistokasarissa. Mittaa pannulle savupaprika ja jeera, paista käännellen hetki ja lisää sitten kasvikset. Paista sekoitelleen 10-15 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.

Lisää laakerinlehti, säilykekirsikkatomaatit ja loput mausteet. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia. Leikkaa sillä välin kirsikkatomaatit puoliksi ja valmistele muut täytteet.

Ripottele tuoreet kirsikkatomaatit kastikkeen pinnalle ja tee lusikalla kastikkeeseen yksi kerraallaan kolo, johon rikot munat. Ripottele munien päälle hieman suolaa. Peitä kannella ja anna kypsyä pienellä lämmöllä, kunnes munat ovat sopivan kypsiä. Itse tykkään, että keltuainen on hieman juokseva, ei täysin kypsä. Hienonna pinnalle korianteri.

Levitä tortillan pohjalla paputahnaa ja ranskankermaa, nosta päälle kananmuna kastikkeineen. Lisää juustoraastetta, jalapenoja ja avokadoa.

Refried beans

1 tlk mustia papuja
yht. 3 rkl Flora Kokin salaisuus -rasvasekoitetta
1 rkl juustokuminan siemeniä
1 rkl korianterin siemeniä
1 valkosipulinkynsi
ripaus suolaa ja mustapippuria
1 – 2 mandariinin mehu

Huuhtele ja valuta pavut. Kuumenna 2 rkl rasvaa kattilassa ja paista siinä papuja, kunnes ne ovat pehmenneet ja hieman rikkoutuneet. Kaada pavut kulhoon ja survo ne tahnaksi.

Pyyhi kattila puhtaaksi ja kuumenna siinä juustokuminaa ja korianteria. Jauha mausteet morttelissa.

Lisää pannulle 1 rkl rasvaa ja raasta joukkoon valkosipuli. Lisää jauhetut mausteet ja pavut. Purista mandariineista mehu ja sekoita se papuseokseen. Paista sekoitellen noin 5 minuuttia, kunnes seos on tahnamaista. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Myös paputahnan voit valmistaa edellisenä päivänä. Lisää joukkoon vettä ruokalusikallinen tai pari, kun lämmität tahnan uudelleen.

Porkkana-karpalokakku

Porkkanakakku on varmasti yksi maailman tunnetuimmista kakuista, josta löytyy monen monta versiota.

Wintery warmly spiced carrot and cranberry cake definately makes the day.

Aivan ensimmäiseksi syvä anteeksipyyntöni. Niin reteästi lupasin blogin facebookissa, että uutta ohjetta tulee blogiin ennen lokakuun loppua. Tässä sitä kuitenkin ollaan, marraskuussa. Viimeiset aika monta viikkoa ovat olleet työntäyteisiä kaikkine arjen normaalikuvioineen. Ruuhkavuosi-termi tulee usein esille, kun puhutaan perheistä neljänkympin molemmin puolin ja sen ymmärrän – on eri-ikäisiä lapsia, on päiväkotia, koulua, harrastuksia ja vanhemmilla töitä, töitä ja töitä. Mutta miksi minusta tuntuu siltä, että tässä on jokin uusi ruuhkavuosien aalto alkanut? Meillä ei ole edes lapsia! Syvä kumarrus kaikille äideille ja isille, jotka tätä arjen jonglöörausta pyörittävät täysjärkisinä.

Tässä ruljanssissa on sitten jäänyt blogi kaiken muun jalkoihin. Tämän ohjeen olen nimittäin kuvannut jo lokakuun alussa. Toisaalta porkkanakakku sopii mihin vuoden aikaan vain ja tässä kakussa on jo hitunen jouluakin mukana, sillä syksyinen sää suorastaan vaati maustamaan kakun inkiväärillä, neilikalla ja kanelilla.

Porkkanakakku leipomotuotteena on minulle usein vähän vaikea, en juurikaan osta sitä kahviloista paristakin syystä. En oikein ole koskaan ymmärtänyt miksi porkkankakkuun pitää lisätä ananasmurskaa tai rusinoita? Tiedän toki, että ananas tuo kakkuun mehevyyttä ja on yksi pitkän säilyvyyden salaisuuksista. Sihtisuuni ei kuitenkaan anna ananakselle armoa, rusinoista puhumattakaan. Maksalaatikossa rusinat ovat ihan jees!

Pidän kuitenkin porkkanakakun lämpimästä mausteisuudesta ja porkkanoiden tuomasta maanläheisestä mausta, joten päätin tehdä siitä oman versioni. Ei tästä mitään maata mullistavaa ja vuosituhannen uutta keksintöä tullut, mutta omaan makuuni enemmän sopiva. Happamana tyyppinä korvasin ananaksen tuoreilla karpaloilla, myös kuivattu karpalot käyvät. Rusinat jätin suosiolla pois. Porkkanoiksi valitsin keltaisen ja tumman punaisen variantin. Muut värikkäät porkkanat kuivasin kasvikuivurilla rapeiksi lastuiksi kakun päälle. Muutes, nuo tuoreet karpalot ovat ihan huippuja – keräsimme ne maalta syyskuun lopussa. Ämpärillinen karpaloita on edelleen meillä parvekkeella ja ne ovat edelleen ihan hyviä! Karpalothan tykkäävät, että niitä hieman pakkanen puraisee, silloin marjan makeus korostuu.

Warmly spiced carrot cake with cranberries

Noiden väriporkkanoiden metsästys olikin ihan oma operaationsa, niitä ei nimittäin meinannut löytää mistään. Lopulta avasin suuni Hakaniemen torilla yhdellä vihanneskojulla ja minulle selvisi, että kyllä niitä värikkäitä porkkanoita on – tukussa. Porkkanoiden perään ei vaan kukaan ole torilla kysellyt ja siksi kauppias ei ollut ottanut niitä valikoimiinsa! Siltä seisomalta tilasin heti kolme nippua porkkanoita seuraavalle viikolle ja porkkanatuskani oli ohitse! Ensi syksynä sitten olemme kaikki reippaina kyselemässä väriporkkanoiden perään vai mitä?

Vinkki! Jos sinulla ei ole kasvikuivuria, voit vallan mainiosti kuivattaa lastut uunissa. Porkkanoista syntyy sopivan ohuita lastuja kuorimaveitsellä.

Kakun ohjeen olen muokannut Nigel Slaterin Tender-kirjasta (Volume I).

Porkkana-karpalokakku

3 (150 g) porkkanaa (keltaisia tai punaisia)
1/2 sitruunan mehu (tarvitaan 4 tl)
1 ps (150 g) saksanpähkinöitä
3 kananmunaa
2 dl rypsiöljyä
150 g ruokosokeria
100 g fariinisokeria
2 dl tuoreita karpaloita
4 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
1 1/2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1/2 tl jauhettua neilikkaa
ripaus suolaa
Kuorrutus:
1 (250 g) rs mascarponea
1 (200 g) rs tuorejuustoa
2 1/2 – 3 dl tomusokeria
1 appelsiini
Koristeluun:
kuivattuja porkkanasuikaleita
tuoretta rosmariinia
tuoreita karpaloita

1. Kuori ja raasta porkkanat. Sekoita joukkoon sitruunamehu. Rouhi saksanpähkinät veitsellä.
2. Voitele irtopohjavuoka (halkaisija 22 cm) ja pingota pohjan päälle leivinpaperi.
3. Erottele keltuaiset ja valkuaiset.
4. Vatkaa öljy ja sokeri kulhossa sähkövatkaimella tai yleiskoneessa, kunnes seoksen väri on vaalentunut. Vatkaa keltuaiset seokseen yksi kerrallaan.
5. Kääntele joukkoon saksanpähkinät, karpalot ja porkkanaraaste.
6. Lisää sen jälkeen keskenään sekoitetut kuivat aineet.
7. Vatkaa valkuaiset napakaksi vaahdoksi ja kääntele ne taikinaan metallisella lusikalla. (Puinen työväline liiskaa valkuaisen ilmakuplat.)
8. Kaavi taikina vuokaan ja tasoita pinta.
9. Paista 180 asteessa uunin keskitasoa alemmalla tasolla 30-35 minuuttia. Kakku saa olla keskeltä kostea, mutta ei taikinamaisen märkä.
10. Anna kakun jäähtyä vuoassaan 10 minuuttia ja kumoa se sitten ritilälle jäähtymään.
11. Kuorrutusta varten vatkaa kulhossa ensin keskenään mascarpone ja tuorejuusto, jotta koostumus hieman pehmenee. Lisää sitten tomusokeri ja vatkaa, kunnes seos on tasaista ja paksua. Raasta joukkoon pestyn appelsiinin kuori.
12. Leikkaa jäähtynyt kakku kahteen palaan. Levitä noin kolmannes kuorrutuksesta pohjan päälle ja nosta toinen kakkupala kanneksi.
13. Levitä loput kuorrutteesta kakun pinnalle ja koristele kuivatuilla porkkanalastuilla, rosmariinilla ja karpaloilla.

Vinkki! Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun se on saanut hieman vetäytyä jääkaapissa. Ota se kuitenkin huoneenlämpöön noin 1/2 tuntia ennen tarjoamista.

Paahdettu kurpitsakeitto paistetuilla kantarelleilla

Roasted pumpin soup wiht chanterelles

 

Toissa viikonloppu oli erittäin onnistunut sienestyksen ja marjastuksen saralla. Keräsimme nimittäin, jälleen kerran, hulppean kantarellisaaliin ja pääsimme kyykkimään karpalosuolla. Nämä kun suorittaa samana päivänä, tiesi illalla olleensa ulkona ja nukkumattia ei kauan tarvinnut odotella.

Oli jotenkin maagista olla heti aamusta metsässä  ja tuntea edellisyön pikkupakkasen rapsakoittamat lehdet jalkojen alla.  Aamuaurinko tuntui oikein valaisevan kullankeltaiset kantarellit sammalikossa. Ja ei juuri lainkaan hirvikärpäsiä. Happy days!

Viileät päivät ovat tuoneet tullessaan taas kaipuun lohtuisiin ja lämpimiin ruokiin, kuten keittoihin. Tein tämän kurpitsakeiton meille heti maanantaina ruoaksi ja paistoin päälle keräämiämme kantarelleja. Paljon ei aineksia keittoon tarvitse, kun kurpitsat paahtaa ensin uunissa. Paahtaminen tuo esiin kasviksen oman makeuden ja on ainakin minusta helpompaa, kun ei tarvitse lieden vieressä seisoa hämmentämässä kasviksia.

Kurpitsasesonki on parhaillaan hyvässä vauhdissa ja kotimaista kurpitsaa saa kiitettävästi kaupoista. Tähän käytimme Deliverden myskikurpitsaa ja hokkaidokurpitsaa. Tuo myskikurpitsan puolikas oli valtava kooltaan ja väriltään vaaleankeltainen, joten hokkaidosta tuli keittoon vähän lisää väriä. Ja onhan toki noissa makuerojakin!

Viimeistelin keiton Kaslinkin maustetulla kaurakermalla. Jos kaurakerman maku ei miellytä, käytä ruokakermaa tai lorauta joukkoon vähän kuohukermaa. Sosekeiton sakeus on makukysymys, joten lisää lientä makusi mukaan. Nesteen määrä riippuu myös siitä paljonko kurpitsoista irtoaa nestettä.

Jotain muuta kurpitsasta? Kokeile vaikka tätä lempeän tulista thaicurrya tai lohtuisaa kurpitsapolentaa.

Paahdettu kurpitsakeitto

1,5 kg kurpitsaa
4 valkosipulinkynttä kuorineen
2 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
7 – 9 dl kasvislientä
1 prk maustettua kaurakermaa (Käytin Kaslinkin paahdettua sipulia)
suolaa maun mukaan

Lisäksi:
1 l kantarelleja
1 dl pinjansiemeniä
voita paistamiseen
suolaa, mustapippuria ja rakuunaa/timjamia (kuivattu tai tuore)

Huuhdo kurpitsat. Halkaise ne tarvittaessa tukevalla veitsellä ja kaavi pois siemenet. Lohko kurpitsat ja levitä uunipellille. Lisää pellille valkosipulinkynnet. Valuta päälle öljyä ja mausta. Paahda uunissa 200 asteessa 20-30 minuuttia, riippuen kurpitsapalojen koosta.

Puhdista sillä välin kantarellit ja paahda pinjansiemenet pannulla.

Anna kurpitsapalojen jäähtyä hetki ja kaavi tai leikkaa kurpitsan liha kuoresta. Purista valkosipulinkynnet kuoristaan. Siirrä molemmat kattilaan. Kaada kattilaan osa liemestä ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää loput liemestä ja kaurakerma. Kuumenna keitto kiehuvaksi. Mausta tarvittaessa suolalla ja mustapippurilla. Pidä keitto lämpimänä.

Paista sieniä pannulla, kunnes niistä alkaa neste haihtua. Lisää voi ja mausteet. Paista vielä muutama minuutti. Lisää pannulle pinjansiemenet.

Annostele keitto kulhoihin ja nosta päälle sieni-siemenseos.

Helppo arkiruoka kyljyksistä ja päärynöistä

Lokakuu alkakoon helpolla arkiruoalla, jossa pääsevät oikeuksiinsa upeat porsaan kyljykset ja kotimaiset päärynät.

Pork chops with pears

 

Moni viettää juuri nyt lihatonta lokakuuta, mutta siitä huolimatta uskaltaudun jakamaan kanssanne tämän herkullisen possuohjeen.  Se nimittäin valmistuu nopeasti ja antaa hyvän syyn kokeilla päärynöitä vähän eri tavalla. Jotenkin kokonaisuudessaan ihanan syksyinen ruoka.

En tiedä onko tämä vain minun kokemukseni, mutta porsaan kyljykset ovat tainneet jäädä hiukan unholaan viime vuosina? Hassua sinänsä, koska ne valmistuvat nopeasti ja helposti. En tiedä onko kysynnän hiipumiseen vaikuttanut  se, että kyljyksistä alettiin tehdä sellaisia rasvattomia littanoita, jotka vain kuivuivat pannulla. Hyvä kyljys on sopivan paksu ja siinä saa olla kunnon rasvareuna. Sitä rasvaa ei ole pakko syödä, mutta se antaa mehevyyttä lihalle kypsennettäessä. Olinkin tosi tohkeissani, kun ensivisiitilläni K-supermarket Redissä näin lihatiskillä Kaartilan mallaspossun muhkeitä kyljyksiä. Kaartilan tilan possut kasvatetaan Juvalla olutmäskillä ja syntyvät vapaaporsituksessa. Olutmäskin possuille toimittaa Saimaan Juomatehdas. Nämä possut eivät soijaa näekään!

Paistoin kyljykset ensin nopeasti pannulla ja sitten lisäsin joukkoon lohkottuja kotimaisia päärynöitä. Ne olivatkin tähän ruokaan ihan täydellisiä, kooltaan sen verran pieniä, että mahtuivat pannulle mainiosti. Ensimmäisellä kerralla tein pannun jäämistä kastikkeen, toisella kerralla nautimme kyljykset sellaisinaan päärynöiden kanssa. Lisäkkeeksi sopii vaikka polenta tai perunamuussi.

 

Kyljyksiä ja päärynää

4 kpl paksuja kyljyksiä rasvareunalla
3/4 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria myllystä
4 valkosipulinkynttä
2 tl öljyä
6-8 pientä kotimaista päärynää
10 salvian lehteä
(kastike
1 dl hyvää päärynäsiideriä, vermuttia tai valkoviiniä
3/4 dl lihalientä
ripaus sokeria)

Ota kyljykset huoneenlämpöön noin 1/2 tuntia ennen valmistusta. Leikkaa rasvaan viillot, jotta kyljykset eivät käyristy paistamisen aikana. Mausta ne suolalla ja pippurilla.

Murskaa valkosipulinkynnet kuorineen veitsen lappeella. Huuhdo päärynät ja leikkaa puoliksi. Poista kota. Nypi salvian lehdet valmiiksi.

Kuumenna öljy isossa paistinpannussa ja laske kyljykset pannulle varovasti. Lisää myös valkosipulinkynnet. Ruskista kauniin ruskeiksi ja paista vielä rasvareunaa pannua vasten. Voit myös paistaa kyljykset kahdessa erässä. Nosta kyljykset ja valkosipulinkynnet pois pannulta.

Paista pannulle kertyneessä rasvassa salvian lehdet ja siirrä ne talouspaperin päälle. Alenna lämpöä hieman ja lisää pannulle päärynälohkot. Paista, kunnes päärynät alkavat saada väriä. Nosta kyljykset takaisin pannulle ja paista, kunnes ne ovat kypsiä. Rouhi pinnalle mustapippuria ja lisää salvian lehdet ja kuoritut valkosipulit.

Jos haluat tehdä kastikkeen kyljyksille, lusikoi pannun sisältö lämmitetylle lautaselle. Jätä osa rasvasta pannulle. Kuumenna ja kaada pannulle vermutti tai viini sekä lihaliemi. Keitä, kunnes nestettä on noin 1 dl jäljellä. Lisää tarvittaessa ripaus sokeria tai suolaa.

Older posts Newer posts

© 2019 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑