Haarukkavatkain

Ruokablogi

Tag: fredagsmys

Paistetut kampasimpukat veriappelsiinivinegretillä

scallops with blood orange

Huh, mitä haipakkaa on pitänyt. Sen verran on ollut kiirusta, että en ole oikein ehtinyt ajatuksiani tänne blogiinkaan koostaa. Tässä kuitenkin pieni herkkupala parin viikonlopun takaa. Vielä tätä ehtii tekemään, vaikka veriappelsiinien kausi alkaakin pikku hiljaa hiipua.

Sitrusten ja merenelävien yhdistelmää ei paljon tarvitse perustella, koska kombo vaan toimii niin upeasti. Jos kirpakat greipit ja sitruunat eivät maistu, tarjoaa veriappelsiini hieman pehmeämmän vaihtoehdon.

Kampasimpukat ovat meillä harvinaista herkkua. Tosin joka kerta kun kampasimpukoita ostamme, mietin, että pitäisi kyllä useammin muistaa niiden olemassaolo. Nämä ostin Tukkutorin kalasta valmiiksi käsiteltyinä, mutta vakaa aikomukseni on joku päivä ostaa niitä kuoressa olevia. Joten Tukkotorin kalaan varoitus – saatte opettaa miten tämä tapahtuu! Ehkäpä blogin puolelle siitä saisin jonkun videonkin. (Niin, videon. Kuvitelkaa, miun blogissa!)

Koska oli kiire, ehdin ottaa vain yhden kuvan, mutta ehkä se kertoo kaiken tarpeellisen. Hyvää oli ja tehdään toistekin. Ja jos nyt käy niin, ettei veriappelsiineja enää löydy, niin käytä appelsiinia ja verigreippiä. Same same but different.

Tekeekö mieli jotain muuta kampasimpukasta? Kokeile kampasimpukan ja chorizon yhdistelmää tai cevicheä.

Lisää veriappelsiinia?  Kävisikö veriappelsiini ja burrata? Tai madetta veriappelsiinikastikkeella?

scallops goes well with blood orange

 

Kampasimpukat ja veriappelsiinivinegretti

alkuruoka kahdelle

6 kampasimpukkaa
sormisuolaa ja mustapippuria
2 rkl voita
1/2 pieni fenkoli
vesikrassia

veriappelsiinivinegretti
2 veriappelsiinia
1/2 veriappelsiinimehu
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl hyvää oliiviöljyä
1 rkl vaahterasiirappia
suolaa, mustapippuria

Ota kampasimpukat valumaan talouspaperin päälle lautaselle ja taputtele simpukoiden pinta kuivaksi.

Valmista vinegretti. Leikkaa appelsiinit kuorettomiksi ja irrota hedelmälohkot kalvoista. Kuutioi hedelmäliha ja siirrä kulhoon. Valuta kulhoon myös leikkuulaudalle kertynyt appelsiinien mehu. Purista lisäksi puolikkaasta appelsiinista mehu ja vatkaa joukkoon etikka, öljy sekä mausteet.

Huuhtele fenkoli ja ota talteen vihreät lehdet, jos ne ovat hyvässä kunnossa. Leikkaa fenkolista sormimaiset tupsut pois ja höylää puolikkaasta fenkolista mandoliinilla ohuita kiekkoja. Jaa fenkolit kahdelle lautaselle ja lusikoi päälle vinegrettia.

Lisää voi pannulle ja anna ruskistua. Paista kampasimpukat voissa 1 1/2-2 minuuuttia per puoli. Nosta lautaselle odottamaan hetkeksi. Mausta simpukat suolalla ja pippurilla ja siirrä lautasille.

Valuta lautasille lisää vinegrettiä ja nosta kastikkeesta myös paloiteltua veriappelsiinia. Viimeistele vesikrassilla ja fenkolin lehdillä. Tarjoa hyvän valkoviinin kanssa. Myös pala leipää lautasen moppausta varten on hyvä idea.

Osterit ja tomaattigranita

Tomaattigranita valmistetaan tomaateista valutetusta vedestä ja maustetaan kevyesti Tabascolla. Tomaattigranitasta saat raikkaan lisäkkeen ostereille.

Oysters with tomato water granita

Muistatko, kun kesäkuussa kirjoitin Tabascon kastikkeista? Saatoin vähän inspiroitua, ihan pikkuisen vaan! Kun tästä kampanjasta alunperin sovittiin, aloin tutkia Louisianan ruokakulttuuria vähän tarkemmalla silmällä ja selkeästi isoja juttuja ovat kaikki äyriäiset ja nilviäiset. Niiden lisäksi esille nousivat erilaiset toinen toistaan houkuttelevammat cocktailit.  Mietin pää savuten, että mitä kaikkea hauskaa tästä kombosta saisikaan aikaan!

Alun perin tarkoituksenani oli valmistaa Bloody Mary -trio juhannukseksi, mutta en kerta kaikkiaan ehtinyt sitä viimeistellä, joten Instagramiin päätyi ainoastaan resepti Bloody Mary -sillistä. Osterit olivat jo tuossa vaiheessa listallani, ja niiden piti saada hienonnetusta tomaatista ja chipotlella maustetusta Tabascosta ripote päälleen. Tämän Bloody Mary -henkisen granitan olin ajatellut tarjota erikseen suun raikastajana. Nyt kuitenkin päätin tarjota sen ostereiden kanssa.

Tomaattivesi (tomato water) valmistetaan kypsistä tomaateista, jotka hienonnetaan ja maustetaan basilikalla sekä valkosipulilla. Vaikka Bloody Mary oli tässäkin ohjeessa innoituksena, päätin jättää varsisellerin kokonaan pois, kun pelkäsin, että sen maku jyrää tomaatin herkän maun.

Tomaattiveden hienous piilee sen valmistustavassa. Hienonnetut tomaatit ja basilikat kumotaan musliini- tai juustoliinaan, reunat kurotaan yhteen ja nyytti solmitaan roikkumaan vaikka kuivauskaapin ritilään. Alle laitetaan kulho, johon painovoiman avulla tomaateista hissukseen valuu nestettä.  Jos jääkaapissa on tilaa, voi nyytin laittaa myös sinne riippumaan. Meillä tunnetusti ei sellaista tilaa jääkaapissa ole koskaan.

Tämä ihana, tuoksuva ja lähes persikkaisen vaalea neste on ihan sellaisenaankin valmista kylmänä tarjottavaksi – siitä saa houkuttelevan kylmän liemen kesän kasviksille ja se olisi sopinut erinomaisesti myös Berliinissä Industry Standard -ravintolassa nauttimamme kylmäsavustetun makrillin kanssa. Ja siitä voi tietenkin tehdä granitaa. Tomaattiveden maustoin ihan kevyesti jalapeno-Tabascolla. Oma granitani sai olla pakastimessa useamman päivän ja otin sen jääkaappiin pari tuntia ennen ostereiden nauttimista. Sitten kaavin haarukalla kohmeisesta palasta herkän persikkaisen väristä lunta.

Tabasco and oysters are classic pair

Me olemme tänä kesänä syöneet ostereita ihan urakalla johtuen osittain siitä, että Tukkutorille avautui kevään korvilla kerrassaan mainio kalakauppa, Tukkutorin kala. Sieltä löysimme upeita Gillardeaun ostereita, Ranskasta. Nämä osterit ovat laadultaan erinomaisia ja ne merkitään väärennösten välttämiseksi kuoreen kaiverretulla G-merkillä. Todella raikkaita ja puhtaan makuisia ostereita! Suosittelen kokeilemaan!

Se, että meillä on syöty ostereita on oikeastaan mainitsemisen arvoista siksi, että vielä muutama vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan syöväni ostereita. Kuitenkin pikku hiljaa olen opetellut nauttimaan näistäkin meren herkuista, mutta vielä en pysty kolmea enempää kerralla nauttimaan! Sitä voi näköjään vanhempanakin oppia uusia juttuja, vaikka joskus ehkä vähän toiselta tuntuukin!

Oysters from Gillardeau

 

Tomaattigranita

3 isoa kypsää häränsydäntomaattia
3/4 dl basilikan lehtiä
1 pieni valkosipulinkynsi viipaloituna
2-3 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl suolaa

lisäksi
1/2 – 1 rkl Tabasco jalapeno -kastiketta
ostereita

Nosta siivilä kulhon päälle ja asettele siihen juustoliina. Liinan reunat saavat roikkua siivilän ulkopuolelle.

Huuhdo tomaatit ja halkaise ne. Poista kanta. Paloittele tomaatit ja siirrä monitoimikoneen kulhoon. Lisää basilikan lehdet, viipaloitu valkosipuli, etikka ja suola. Aja karkeaksi massaksi. Kumoa seos liinan päälle siivilään. Nosta liinan reunat ja pyöräytä liina tiukaksi nyytiksi. Sido roikkumaan kuivauskaapin ritilään ja nosta alle kulho, johon tomaattivesi valuu. Voit myös sitoa liinan päät puukauhaan ja nostaa nyytin kauhassa jääkaappiin roikkumaan. Vältä puristelemasta nyyttiä tai vedestä ei tule aivan kirkasta. Anna valua yön yli ja siirrä vesi jääkaappiin jäähtymään.

Mausta jäähtynyt tomaattivesi halutessasi Tabascolla. Valuta vesi suorakaiteen muotoiseen, pakastusta kestävään vuokaan. Peitä foliolla ja anna pakastua seuraavaan päivään. Nosta vuoka jääkaappiin noin 2 tuntia ennen tarjoamista. Jos pala on liian jäinen siinä vaiheessa, siirrä se hetkeksi huoneenlämpöön. Kaavi haarukalla tomaattilunta ja tarjoa heti avattujen ostereiden kanssa.

Vinkki! Ylijääneet tomaatit voit hyödyntää tuoretomaattikastikkeena pastan kanssa tai pakastaa ja käyttää myöhemmin lihapatojen maustamiseen.

Nachos Paradiso

Höperö nimi nachoille on ihan omaa keksintöäni, kun punakaali-karitsanachot kuulosti jo liian pitkältä nimeltä. Ja sitä paitsi nyt on perjantai ja aika vähän relata!

nachos

Kuten tuossa edellisessä postauksessa chorizomakkarakeiton yhteydessä totesin, on kauppareissuilta päätynyt kotiin lähinnä kaalia ja juustoa… Laskin tuossa yhtenä päivänä, että meiltä löytyi broccoliinia, ruusukaalia, lehtikaalia sekä punakaalia. Juustolaatikko pursuaa yli äyräiden joululta jääneistä juustoista ja uusista hankinnoista. Mutta ei hätää, hukkaan eivät mene nämäkään raaka-aineet!

Teimme viime vuoden puolella aasialaisittain maustettuja nachoja, joihin maissilastujen sijaan käytettiin wonton-kuoria. Ohje ei päässyt koskaan blogiin saakka, mutta siitä jäi mieleen punakaali, joka toi ruokaan raikkautta ja kosteutta. Halusin kokeilla punakaalia uudelleen ja tällä kertaa ihan perinteisten maissilastujen kanssa. Teemme yleensä nachoihin itse papumössöä eli refried beans -tapaista paputahnaa, mutta kun aikaa oli vähän päädyin lisäämään mustapavut suoraan karitsan jauhelihan joukkoon ja sekin toimi oikein hyvin.

red cabbage nachos

Nämä nachot voi koota joko uunipellille, laakeaan uunivuokaan tai annoksiksi pienempiin uuniastioihin, kuten tällä kertaa tein. Muuten oikeastaan kaikki loput on itsestä kiinni ja makuasioita. Nachojahan voi tuunata loputtomiin. Sen vinkkaan kuitenkin, että suikaloitu punakaali kannattaa maustaa limetin mehulla ja ripauksella suolaa. Jos kaalin antaa mehustua hetken limetin mehussa, tulee siitä uunissa just sopivan pehmeää, mutta silti rapsakkaa.

Kuvia käsitellessäni huomasin, että olin unohtanut laittaa suikaloitua punakaalia tuohon päällimmäiseksi. Nythän sitä ei kuvissa näy lainkaan, mutta siellä se on, hyvin piilotettuna!

Nachot Paradiso

1/4 punakaalia
1 limetti
ripaus suolaa
1 iso punasipuli
4 valkosipulinkynttä
2 chiliä, esim. jalapenoa

400 g karitsan jauhelihaa
2 rkl öljyä
1 tl jauhettua jeeraa eli juustokuminaa
1 tl jauhettua kanelia
1 tl chipotlejauhetta tai savustettua paprikajauhetta
1/2 tl suolaa
1 dl vaaleaa olutta tai omenamehua
1 tlk mustapapuja
1 ps (450) nachoja (suolalla maustettuja)
2 prk leppäsavusulatejuustoa (esim. Pirkka) tai cheddarsulatejuustoa
150 g cheddarjuustoa tai nuorta pecorinojuustoa

koristeluun
1/2 ruukkua vahvaa minttua
1 ruukku korianteria
1-2 punaista chiliä, esim. jalapenoa

Suikaloi punakaali veitsellä tai höylää se mandoliinilla ohueksi. Siirrä kaalisuikaleet kulhoon ja valuta päälle yhden limetin mehu ja mausta suolalla. Voit myös hienontaa kaalin joukkoon tuoretta korianteria.

Kuori punasipuli ja leikkaa se puoliksi. Suikaloi puolikkaat ohuiksi puolikuiksi. Viipaloi valkosipulinkynnet ja chilit. Poista chileistä halutessasi kiinnikkeet ja siemenet.

Ruskista jauheliha öljyssä paistinpannulla. Lisää pannulle sipulit sekä chilit. Sekoita ja anna paistua hetki. Lisää jauhettu jeera, kaneli ja chipotlejauhe/savustettu paprika. Mausta vielä suolalla ja lorauta joukkoon olut. Paista seosta keskilämmöllä, kunnes sipulit ovat pehmenneet.

Huuhdo ja valuta mustapavut. Lisää ne pannulle jauhelihan joukkoon ja kuumenna. Levitä kerros nachoja uuniastiaan ja lisää kerroksittain jauheliha-papuseosta, suikaloitua kaalia ja savusulatejuustoa. Ripottele väliin myös hieman juustoraastetta. Tee muutamia kerroksia ja jätä päällimmäiseen kerrokseen hieman jauheliha-papuseosta ja ripottele pinnalle loput juustoraasteesta.

Paista uunissa 200 asteessa 15-25 minuuttia riippuen nachoannosten koosta. Koristele vielä viipaloidulla chilillä ja hienonnetulla mintulla sekä korianterilla.

Siiderisimpukat

Viritä viikonloppu käyntiin siiderillä ja pekonilla maustetuilla sinisimpukoilla!

mussels with apple cider

Viime perjantaina mietimme illallispöydässä ystävien kanssa, että onko suomenkielessä lainkaan sanaa joka vastaisi ruotsin fredagsmys-ilmaisua? Emme keksineet mitään, perjantaimättökään ei oikein päässyt asian ytimeen. Fredagsmyshän tarkoittaa, ainakin minulle, sellaista rentoa perjantairuokaa, jolla viikonloppu käynnistetään. Se voi olla jotain lohturuokaa tai jotain arkiruokaa astetta parempaa. Pääasiana kuitenkin, että ruoka on helppo valmistaa ja siitä tulee hyvä mieli. Minulle nämä sinisimpukat ovat fredagsmysiä parhaimmillaan.

Jokunen viikonloppu sitten keksimme, että nyt ois simpukat kivat. Paitsi, että niitä ei sitten mistään löytynyt! Mieheni ravasi ympäri kaupunkia ja kaikkialla viesti oli sama – sinisimpukkakausi ei ole oikein vielä kunnolla alkanut. No nyt on, sillä simpukoita näyttäisi olevan tarjolla vähän joka kaupassa.  Kannattaa tarttua tilaisuuteen!

Perinteisin simpukkaresepti on lienee Simpukoita merimiehen vaimon tapaan, jolloin simpukat kypsennetään valkoviinissä ja sekaan lorautetaan vielä kermaa. Omenakauden ollessa parhaimmillaan päätin pysyä Ranskassa, mutta suunnata Normandiaan. Käytin simpukoiden liemeen kuivaa ranskalaista siideriä ja kuutioin joukkoon muutaman rapsakan kotimaisen omenan. Pekoni sopii kaikkeen, myös simpukoihin, joten sitäkin suikaloin pataan. Sitten ei muuta kuin hyvää leipää kaveriksi ja lasiin mieluista juomaa. Viikonloppu voi alkaa!

 

Miten teillä kutsutaan perjantai-illan parempaa ruokaa? Löytyisikö fredagsmysille vastinetta?

mussels with apple cider

 

Siiderisimpukat

1 kg sinisimpukoita
1 (130 g) pkt pekonia suikaloituna
3 valkosipulinkynttä viipaloituna
1 rkl voita
2 kotimaista omenaa kuutioituna
3 dl kuivaa ranskalaista omenasiideriä
1/2 ruukku lehtipersiljaa
mustapippuria
suolaa

Kaada simpukat tiskialtaaseen ja laske niiden päälle runsaasti vettä. Hämmennä simpukoita muutaman kerran, jotta hiekka irtoaa niistä ja heitä pois rikkoutuneet. Harjaa simpukat esimerkiksi juuresharjalla ja poista samalla terävällä veitsellä parrantupsu. Käsittelyn aikana voit käyttää juoksevaa vettä. Napauta avonaisia simpukoita pöytään ja poista ne, jotka eivät sulkeudu tai jonka kuori on rikki.

Valitse laakea kattila, jossa on tiivis kansi. Sulata voi kattilassa ja lisää siihen pekoni ja valkosipuli. Paista, kunnes valkosipuli saa hieman väriä. Lisää siideri ja anna kiehua reilun minuutin. Lisää puolet kuutioidusta omenasta sekä simpukat kiehuvaan nesteeseen ja ravistele kattilaa hieman. Sulje kansi ja höyrytä n. 5 minuuttia eli kunnes kuoret avautuvat. Ravistele kattilaa kerran tai pari keittämisen aikana.

Kaada simpukat siivilään, valuta hyvin ja poista avautumattomat simpukat. Ota liemi talteen ja kaada se takaisin kattilaan. Lisää loput omenasta sekä lehtipersilja. Kuumenna kiehuvaksi ja mausta suolalla sekä pippurilla. Siirrä simpukat lämmitettyyn tarjoiluastiaan ja kaada päälle liemi. Tarjoa heti hyvän leivän kanssa.

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑