Tietoa mainostajalle ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Tag: alkupala

Burrataa ja Camparia Industry Standardin tapaan

Kermaisen pehmeä burrata ja Campari ovat ehkä hieman yllättävä, mutta erinomainen makupari!

peaches

Kävimme lomareissulla Berliinissä ja odotin kuin kuuta nousevaa illallistamme Industry Standard -ravintolassa. Olimme siellä jo kerran aiemmin käyneet ja niinpä osasin odottaa herkullista iltaa. Emme pettyneet tälläkään kertaa. Ihan uskomatonta makujen ilotulitusta ja tasaisen varmaa laatua joka ikisessa annoksessa.  Yksi yllätyksellisemmistä annoksista oli tämä burrata, joka oli valeltu Camparivinegretillä.  Olihan sitä kokeiltava!

Industryn annoksessa oli burratan lisäksi vesimelonia, cantaloupemelonia, kurkkua sekä punaherukoita. Oman versioni valmistin vesimelonista, persikasta ja herukoista. Lisäsin myös vähän minttua. Camparivinegretti on tuossa annoksessa kerrassaan nerokas lisäys . Camparin karvas maku sopii kermaisen burratan ja makeiden hedelmien kanssa järkyttävän hyvin. Alkoholittoman version voi valmistaa vaikkapa verigreipistä.

Burratan kohdalla kannattaa nähdä vähän vaivaa. Mitä tuoreempa burrata on, sitä ohuempikuorista ja kermaisempaa se on. Helsingissä hyvää burrataa myyvät Casa Italia Bulevardilla ja La Tartufata Tehtaankadulla. Kannattaa kysellä tuotteen saatavuutta myös juustokaupoista sekä hyvien ruokakauppojen juustotiskeiltä. Burrata on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä.

Burrata w/ Campari

 

Burrata Camparikastikkeella
2 annosta

2 (á n. 125 g) burrataa
1 kypsä persikka
pieni lohko vesimelonia
4-5 punaherukan oksaa maun mukaan
tuoretta minttua
sormisuolaa
mustapippuria myllystä

Camparikastike

1 – 1 1/2 dl mietoa oliiviöljyä
1/2 dl Camparia
1 rkl valkoviinietikkaa
2 tl sokeria
ripaus suolaa

Valuta burratapakkauksista neste pois ja siirrä burratat kulhoon. Anna juuston tekeytyä huoneenlämpöiseksi. Valuta kulhoon kertynyt neste pois ja vatkaa juustojen rakenne rikki haarukalla. Koostumus saa olla hieman rouhea, tarkoitus ei ole vatkata burrataa rahkamaisen sileäksi.

Pese persikka ja revi persikan kuori pois. Tämä onnistuu ihan käsin, kun persikka on kypsä. Jos hedelmä ei ole kypsä, niin älä käytä sitä. Lisää mielummin enemmän vesimelonia tai korvaa persikka kurkulla. Kuutoi persikan liha. Kuutioi myös vesimeloni. Huuhtele herukat ja riivi ne oksista.

Vatkaa kulhossa kierrevatkaimella kastikkeen aineet keskenään. Tarkista maku ja lisää sokeria tarvittaessa.

Levitä burrata kahdelle lautaselle. Ripottele päälle hedelmäkuutioita, herukoita ja mintunlehtiä. Valuta päälle reilusti kastiketta ja viimeistele sormisuolalla sekä mustapippurilla.

 

Talvisemman burrataohjeen löydät täältä.

Parsasalaatti tomaatti-kananmunavinegretillä

Sain käsiini ensimmäiset kotimaiset parsat. Nämä hauskat honkkelot olivat kotoisin Nurmijärveltä. Lähiruokaa siis!

Parsasalaatti

Ostin viikonloppuna ensimmäiset kotimaiset parsat. Niitä myytiin Anton&Antonissa irtomyynnissä ja olo oli suorastaan keskieurooppalainen, kun poimin yksittäisiä parsoja koriini. Toivoisin, että parsaa pääsisi useimmin valikoimaan näin. Muoviin käärittyjen parsojen osto on vähän kuin ostaisi sikaa säkissä. Toki parsan nupun kunnosta voi jotain päätellä, mutta varren kunto selviää vasta kotona ellei sitten kaupassa lähde availemaan pakkauksia.

Vähän epäilytti, kun parsat olivat todella pitkiä, että kuinkahan paljon niistä joudun katkomaan pois kovaa vartta. Valitsin joukkoon sekä pidempiä että lyhyempiä tapauksia, mutta en normaalia enempää katkonut kuivaa vartta pois. Nämä parsat olivat myös niin ohuita ja tuoreita, että niitä ei tarvinnut edes kuoria. Tässä siis kerrassaan mainio ja helppo salaatti kesäiseen päivään alkupalaksi tai kalan lisäkkeeksi.

Kotimainen parsa

Parsasalaatti tomaatti-kananmunavinegretillä
2-4 annnosta

500 g vihreää parsaa
suolaa, mustapippuria

Pese parsat hyvin ja napsauta kova kanta pois. Lyhyemmät parsat voi kypsentää kokonaisina, leikkaa pidemmät puoliksi. Paahda parsat parilapannulla tai grillaa ne. Levitä parsat tarjoiluvadille ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Vinegretti

2 (200 g) napakkaa tomaattia
1 kovaksi keitetty kananmuna
1 dl hyvää oliiviöljyä
1/2 sitruunanmehu tai 2 tl valkoviinietikkaa
suolaa ja pippuria
3 rkl hienonnettuja yrttejä (esim. lehtipersiljaa, käytin basilikaa, minttua ja oreganoa)
2 rkl kapriksia

Pese tomaatit ja poista sisus. Kuutio tomaatin liha pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös kananmuna. Mittaa kulhoon öljy ja sitruunamehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää hienonnetut yrtit ja kaprikset. Sekoita varovasti joukkoon tomaatti- ja kananmunakuutiot. Tarkista maku. Valuta kastike vielä lämpimien parsojen päälle. Tarjoa lisäksi rapeakuorista leipää.

Cecina eli kikhernejauholettu

Cecina, farinata, socca… Tällä kikhernejauhoista valmistetulla lettua muistuttavalla suolaisella välipalalla on monta nimeä.

Cecina

Toukokuinen lounas kuumalla parvekkeellamme.

Söimme cecinaa ensimmäisen kerran Luccassa, Toscanassa. Sitä myytiin pienestä katubaarista ja jono oli kadulle saakka. Toinen kohtaaminen tapahtuikin viikkoa myöhemmin Genovassa, Liguariassa, josta tämä kikhernelettu on alunperin kotoisin. Liguarian puolella tosin puhutaan farinatasta. Ranskassa ruoka tunnetaan nimellä socca.

Cecina valmistetaan kikhernejauhoista, vedestä ja oliiviöljystä.  Taikina paistetaan valtavissa, paellapannun tapaisissa matalissa pannuissa puu-uunissa korkeassa lämpötilassa. Valmis lettu kääritään voipaperiin ja syödään tulikuumana. Niistä itseasissa tuli vähän mieleen omat muurinpohjalettumme – ohutta taikinaa valutetaan ohuelti kuumalle, isolle pannulle ja paistetaan nopeasti. Cecina on italialaista katuruokaa parhaimillaan ja tarjoilutavoissakin on eroja. Osassa maata se syödään focaccian välissä, Genovan puolella se saatetaan täyttää pizzan tapaan ja Toscanassa lisätään usein rosmariinia taikinaan.

Cecinaohjeissa on myös melko paljon variaatiota veden ja kikhernejauhojen määrän suhteen. Tämän ohjeen nappasin Nopi-kirjasta ja taikinasta tulee noin lettutaikinan paksuista. Esimerkiksi River Cafén leidit valmistavat taikinansa huomattavasti ohuemmaksi. Oma versioni oli muuten hyvä, mutta taikinasta olisi pitänyt tehdä useampi kuin kaksi lettusta, sillä ne jäivät melko paksuiksi ja raskaiksi. Kikhernejauho on melko tuhtia tavaraa, joten tästä annoksesta tulee helposti alkupala neljälle hengelle. Kikhernejauho on gluteenitonta, joten se sopii myös keliaakikoille.

Minulla oli jääkaapissa edelliseltä päivältä ylijääneitä portobellosieniä ja muutama parsa, joten paistoimme ne lisäkkeeksi. Kastikkeen tein vuohenmaito-jogurtista, johon raastoin sitruunan kuorta ja hienonsin korianteria. Kikhernejauhoja myyvät mm. etniset kaupat ja Ruohonjuuri.

Cecina lisäkkeineen

Sienet ja parsa sopivat hyvin lisäkkeeksi kikhernelettujen kanssa.

Cecina / Farinata

3 1/2 dl (200 g) kikhernejauhoja
4 1/2  dl vettä
3/4 dl hyvää ekstra-neitsytoliiviöljyä
pari kunnon hyppysellistä sormisuolaa
(mustapippuria myllystä)

Mittaa kulhoon jauhot ja lisää vesi koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes taikina on tasaista. Anna vetäytyä 30-45 minuuttia.

Kuumenna uuni 250 asteeseen. Lisää taikinaan 2 rkl oliiviöljyä sekä suola.

Kuumenna iso uuninkestävä paistinpannu (pohjan halkaisija vähintään 23 cm) ja lisää siihen 1 rkl öljyä. Kun öljy alkaa savuta, kaada pannulle taikinaa ohueksi kerrokseksi (n. 4 mm). Kun taikina alkaa pannulla kuplia, siirrä pannu uuniin 8-10 minuutiksi, kunnes cecina on kypsää. Sen tulisi olla ruskistunutta ja rapeaa molemmilta puolilta, mutta hieman vielä pehmeää keskeltä. Käänsin omassa uunissani vielä grillivastuksen päälle, jotta sain yläpinnan ruskeaksi.

Nosta pannu uunista ja siirrä lettu lautaselle, pidä lämpimänä. Toista sama lopulla taikinalla valmistaen vielä 2 ohutta lettua. Tarjoa sellaisenaan mustapippurilla maustettuna tai kasvis- tai kalalisäkkeiden kanssa.

Aguachile ja avokado-omenasalsa

Hellettä pukkaa! Tässä vinkit loppuviikon viileimpiin meksikolaisiin alkupaloihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vasemmalla aguachile-keitto ja oikealla avokado-omenasalsa.

Ilmoittauduin What’s cooking Helsinki -tapahtumassa Kikkoman-näytöskeittiöön, jossa teemana olivat kansaiväliset keittiöt. Mietin, että mitähän tekisin, jotta en päätyisi valmistamaan samaa mitä kaikki muutkin. Valintani osui Meksikoon ja hyvä niin, sillä toinen vaihtoehtoni Aasia olikin päivässä hyvin jo edustettuna.

Halusin tuoda avokadoa esille hieman eri tavalla ja löysin jälleen kerran Thomasina Myersin kirjasta sopivan ohjeen. Aivan ensikuulemalta omenan ja avokadon yhdistelmä tuntuu oudolle, mutta se toimii todella hyvin. Ohjeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että omena on kirpeän hapan, muutoin maut eivät ole tasapainossa. Jos sinulla ei ole isoa morttelia, niin voit hyvin valmistaa salsan kulhossa perunasurvinta apuna käyttäen. Ja älä vaivu epätoivoon, vaikka alkuun näyttääkin etteivät kasvikset muussaannu. Etikan tai sitruunamehun lisääminen salsaan tekee ihmeitä!

chilit

Chilejä Münchenin lauantaitorilla.

Toinen valmistamani ruoka oli aguachile, käännettynä se tarkoittaa chilivettä. Aguachile on vähän kuin ceviche, mutta keittomuodossa. Se tarjoillaan usein pienenä alkupalana ja on erityisen virkistävä ruokahalun herättäjä kuumana kesäpäivänä. Keiton pohjalle kuutioidaan kampasimpukkaa, mutta voit toki käyttää mitä tahansa kalaa tai vaikkapa katkarapuja. Koska parsa-aika oli juuri alkamaisillaan, käytin kasviksena parsaa, mutta myös kurkku käy. Mikäli parsat ovat ohuita ja tuoreita, niitä ei ole tarpeen tätä varten kuoria. Ja sitten pieni varoituksen sana – keittoon tulee melko paljon jalapenoa. Suosittelen, että maistat jalapenoja ensin, ja jos tiedät jo valmiiksi, että et pidä kovin tulisesta, niin vähennä niiden määrää.  Pieni chilin potku kuuluu kuitenkin ruoan luonteeseen, joten älä jätä niitä kokonaan pois.

Avokadosalsan ja aguachilen voit tarjota totoposten kanssa. Ylijääneet tortillat saavat uuden elämän, kun ne paahdetaan tai uppopaistetaan. Kun ne tarjotaan nachojen tapaan, on kyse totopoksista, mutta täytettyinä ne ovatkin tostadoja. Ohjeen totopoksiin löydät tuosta tostada-linkistä.

Aguachile
6 annosta

250 ml limetin mehua (6-10 limettiä koosta ja mehukkuudesta riippuen)
3-4 vihreää jalapenochiliä siemenet poistettuina
2 kevätsipulinvartta paloiteltuna
1 valkosipulinkynsi paloiteltuna
5 tl Dan Sukker luomuruokokidesokeria tai palmusokeria
1 rkl kalakastiketta
1 tl merisuolaa
6 tankoa tuoretta vihreää parsaa
8-10 (180 g) kampasimpukkaa

Koristeluun: 2 oksaa korianteria

1. Valmista ensin aguachile-liemi. Purista limeteistä mehu ja kaada mehu tehosekoittimen kulhoon. Lisää jalapenot, kevätsipuli, valkosipuli, sokeri ja kalakastike. Sekoita tasaiseksi. Lisää suola.
2. Pese parsat, napsauta parsan tyvestä kuivunut osa pois, kuori parsat tarvittaessa ja paloittele ne. Ryöppää parsapalat nopeasti kiehuvassa vedessä noin minuutin ajan, jäähdytä kylmässä vedessä ja valuta hyvin.
3. Kuivaa kampasimpukat ja paloittele ne pieniksi kuutioiksi.
4. Jaa parsapalat ja kampasimpukat kuuteen pieneen lasiin. Varmista, että parsanuppuja tulee yksi/lasi. Kaada päälle aguachile-liemi ja siirrä annokset vielä jääkaappiin tekeytymään vartiksi. Koristele annokset korianterinlehdillä.

Avokado-omenasalsa
6 annosta

5 kevätsipulia hienonnettuna
1 vihreä chili hienonnettuna
1 Granny Smith -omena pieneksi kuutioituna
suolaa
2 kypsää keskikokoista avokadoa
2 rkl Rajamäen sitruuna-valkoviinietikkaa (tai ½ ison sitruunan mehu)
1 rkl korianteria hienonnettuna
mustapippuria myllystä

1. Annostele isoon mortteliin ¾ kevätsipulista, chilistä ja omenasta. Lisää ripaus suolaa ja jauha seos kevyesti rouheaksi tahnaksi.
2. Leikkaa avokadot puoliksi ja poista kivet. Kaavi lusikalla avokadon liha kuoresta ja lisää mortteliin. Voit tehdä tämän myös kulhossa, mikäli morttelisi on pieni. Muhenna avokadoa ensin haarukalla ja jauha sitten survimella jättäen joukkoon kuitenkin muutamia rouheampia paloja.
3. Lisää etikka (ja tarvittaessa vettä) ja loput sipulista, chilistä ja omenasta. Lisää lopuksi korianteri. Tarkista maku.

Latva-artisokkaa monella tapaa, osa 3

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämä latva-artisokkatarinani.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Artisokat roomalaisittain.

Kolmas ja tällä kertaa viimeinen ohje, jonka teille jaan, on latva-artisokat roomalaisittain. Kuten sarjan ensimmäisessä postauksessa kerroin, niin tässä menetelmässä artisokat valmistetaan kattilassa varsineen päivineen. Makua artisokat saavat mintusta, persiljasta, valkosipulista sekä ripauksesta chiliä. Tyypillisesti tämä herkku tarjotaan huoneenlämpöisenä, joten ei haittaa vaikka valmistat sen jonkin verran etukäteen ennen tarjoamista. Ohje on peräisin The River Cafèn The Classic Italian Cookbookista. Jos Rose Greyn ja Ruth Rodgersin upeat keittokirjat ovat vielä uusi tuttavuus, niin lämpimästi suosittelen niihin tutustumaan. Erityisesti, jos pidät kasvisruoasta ja italialaisesta ruoasta.

river cafe - 1

Carciofi Romani – artisokat roomalaisittain
neljälle

4 varrellista latva-artisokkaa
2 rkl tuoretta minttua hienonnettuna
2 rkl lehtipersiljaa hienonnettuna
1 valkosipulinkynsi
ripaus chilirouhetta
suolaa, mustapippuria
oliiviöljyä
1 dl vettä tai valkoviiniä

Napsauta artisokasta uloimpia lehtikerroksia pois, kunnes lehdet muuttuvat vaaleammiksi ja pehmeämmiksi. Siisti ulkoreuna terävällä pienellä veitsellä. Kuori varsi ja lyhennä se 4-5 cm pituiseksi. Leikkaa artisokan nuppu. Poista parta varovasti kuorimaveitsellä.

Hienonna minttu, lehtipersilja ja kuorittu valkosipulinkynsi hienoksi. Lisää chilirouhe. Ota seosta 2 tl erikseen. Mausta artisokat suolalla ja pippurilla. Mausta myös artisokan sisältä, mistä poistit parran. Täytä yrteillä artisokan keskusta ja työnnä yrttiseosta myös lehtikerrosten väliin.

Valuta oliiviöljyä paksupohjaisen kasarin tai kattilan pohjalle ja kuumenna. Aseta artisokat tiiviisti kasariin niin, että varret osoittavat ylöspäin. Ripottele päälle loppu yrttiseoksesta ja mausta suolalla sekä pippurilla. Valuta päälle lisää öljyä ja kaada joukkoon 1 dl vettä tai valkoviiniä. Revi leivinpaperista kaksi kertaa kattilan halkaisijan kokoinen pala. Rutistele paperi ja muotoile se artisokkien päälle löyhäksi katokseksi. Paperin reunojen tulisi osua kattilan reunoille saakka. Näin artisokat höyrystyvät katoksen alla kypsiksi.

Kypsennä artisokkia miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia, koosta riippuen. Kokeile kypsyyttä tikulla, kypsä artisokka on pehmeä pohjasta. Artisokat saavat hieman ruskistua kypsennyksen lopussa. Tarjoa artisokat haaleina, kuten Roomassa tehdään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varsi on vielä kuorimatta.

Latva-artisokkaa monella tapaa, osa 2

Toisessa osiossa uppopaistetaan latva-artisokkia ja retroillaan roseepippurin kanssa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Latva-artisokat jauhokylvyssä.

Nyt kun on latva-artisokan käsittely hallussa, on syytä siirtyä itse asiaan. Tämän friteerattujen latva-artisokkien ohjeen olen muokannut jo aiemmin kehumastani Nopi-kirjasta. Lisäkkeeksi friteille kirjassa valmistettiin roseepippurimajoneesi, melko monen mutkan kautta. Oioin omassa versiossani valkosipulin käsittelyn osalta jättäen ne kokonaan pois.

Roseepippuri on vähän sellainen retromauste, jos minulta kysytään. Siitä tulee mieleen äidin tekemä salaatti säilykeananaksesta ja jäävuorisalaatista, jonka päälle ripoteltiin reilusti roseepippuria. Oi niitä aikoja! Roseepippurihan ei ole pippuri vaan sumakkikasveihin kuuluva puu, jonka hedelmiä nuo pinkinpunaiset pallot ovat. Ja kun oikein asiaa miettii, niin jotain samantapaista kirpeää makua löytyy niin sumakista kuin roseepippuristakin. Roseepippurin annostelussa kannattaa olla kuitenkin varovainen, mauste itsessään on melko hapan ja happamuus voimistuu säilytyksen aikana (testattu on!).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rapsakat latva-artisokat sopivat antipastoksi ja vaikkapa vappupöytään tarjottavaksi.

Uppopaistetut latva-artisokat ja roseepippurimajoneesi
alkupala neljälle

Roseepippurimajoneesi

1 rkl huoneenlämpöistä Dijon-sinappia
1 tl valkoviinietikkaa
suolaa, pippuria
1 huoneenlämpöinen kananmuna
2,5 dl öljyä (sekoitus rypsiöljystä ja oliiviöljystä)
1 rkl kevyesti murskattuja roseepippureita

Mittaa sauvasekoittimen korkeaan kulhoon sinappia ja etikka. Lisää suolaa ja pippuria. Riko kananmuna kulhoon ja nosta sauvasekoitin kananmunan päälle. Valuta kulhoon kaikki öljy. Käynnistä sauvasekoitin ja nosta sitä pikkuhiljaa koneen koko ajan käydessä ylöspäin. Tällöin kananmuna ja öljy emulgoituvat muodostaen majoneesin. Mausta majoneesi roseepippurilla ja lisää mausteita tarvittaessa. Siirrä jääkaappiin odottamaan artisokkien valmistumista.

Uppopaistetut artisokat

4-5 artisokkaa
6 rkl maissitärkkelystä (Maizena)
6 rkl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
ripaus maustepippuria
uppopaistamiseen 1/2 l rypsiöljyä

Napsuttele artisokista uloimmat lehtikerrokset. Leikkaa artisokista nuput pois. Siisti terävällä pienellä veitsellä ulkoreuna ja kuori varsi. Leikkaa artisokat pituussuunnassa puoliksi ja kaavi parta pois. Voit myös poistaa sisimmät lehdet, mikäli ne tuntuvat kovilta. Leikkaa jokainen puolikas vielä kahtia. Siirrä artisokat sitruunalla terästettyyn vesiastiaan.

Sekoita lautasella keskenään maissitärkkelys ja vehnäjauho. Mausta suolalla ja maustepippurilla.

Kuumenna öljy paksupohjaisessa kattilassa tai valurautapadassa. Öljyn tulisi olla 180 asteista. Öljyn kuumentuessa kuivaa artisokkapalat huolellisesti ja pyörittele jauhoissa.

Uppopaista artisokkia 3-4 kerrallaan 5-6 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja rapea. Nosta artisokat reikäkauhalla talouspaperin päälle ja mausta suolalla. Tarjoa heti roseepippurimajoneesin kanssa.

 

© 2017 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑