Syksyn upeat värit!

Tämä ohje syntyi jo parisen viikkoa sitten, kun mukaani tarttui hurmaava suippo punakaali. Tämä suippoversio ei maullisesti eroa tavallisesta punakaalista, mutta on toki hauskan näköinen. Olen jonkin aikaa haudutellut päässä jotain muuta lisäkettä teriyakilohelle kuin sitä meidän tavallista sobanuudelisettiä pinaatin kanssa. Ihan loistolisäke sekin, mutta vaihtelu virkistää! Halusin lisäkkeen olevan aasialaisittain raikas, hieman hapan ja ennen kaikkea kevyt. Kun kaapissa oli vielä porkkanaa ja pari alkusyksyn kotimaista omenaa, oli homma selvä. Kai tätä voisi jonkinasteiseksi coleslaw-salaatiksi kutsua, suomalaisittain kaaliraastesalaatti ei kuulosta ehkä niin houkuttelevalta…

Samalla otettiin kokeiluun Soppa 365:ssä julkaistu teriyakikastikkeen ohje (kastikeohje on osa aivan toisenlaista ruokaa, mikä sekin kyllä vaikutti houkuttelevalta). Tähän asti olen tyytynyt vain kaupan valmiisiin kastikkeisiin, joista löytyy sekä juoksevampia että tönkömpiä makeampia versioita teriyakista. Teriyakikastike itsessään oli helppo valmistaa, ainoa mitä kaipasin oli joku ohjeistus siitä, kuinka kauan kastiketta olisi tarkoitus keittää? Vaikka keittelimme kastiketta laakeapohjaisessa teräskattilassa, kesti seoksen saostuminen varmasti lähemmäs 45 minuuttia. Ei siis mitään pikaruokaa tämä. Sen verran myöhäiseksi meni ruoanlaittomme, että väsyneenä jätin kokonaan huomioimatta ohjeesta vaiheen, jossa kala kypsennettiin loppuun teriyakikastikkeessa. Meidän versiossamme lohipalat vaan valeltiin kastikkeella.

Lautasella on myös etikkamarinoitua fenkolia.

Salaattia varten kaali, porkkanat ja omenat raastettiin ja on täysin makukysymys miten karkeaa tai hienoa raastetta haluaa. Aivan kolmioraastimen hienoimmalla terällä en kuitenkaan suosittele raastamaan, sillä lopputuloksena on vaan vetinen mössö. Mandoliini tai vaikkapa monitoimikoneen raastimet toimivat tässä hyvin.

Erityisesti thairuoissa on tärkeää makujen tasapainottaminen, ruoasta pitäisi löytyä hapanta, suolaista, makeaa ja karvasta. Kastike antaa oivan mahdollisuuden toteuttaa näitä makuja ja luovuuden voi päästää valloilleen. Tekovaiheessa kastiketta useaan keraan maistelemalla löytyy itselle se juuri sopiva makuyhdistelmä. Ja kun tämä kastike on aikalailla makuasia, en kovin tarkkaan mittaillut määriä. Pohjana toimii kevyt soijakastike ja riisiviinietikka.

Aasialaishenkinen kaalisalaatti

1 suippo punakaali
2-3 porkkanaa
2 pientä omenaa
1 ruukku korianteria
1 ruukku thaibalisilikaa
1-2 chiliä
3 rkl mustia seesaminsiemeniä

1. Raasta kaali, porkkanat ja omenat. Hienonna korianteri ja revi basikan lehdet.
2. Suikaloi chili ohuiksi renkaiksi, poista siemenet halutessasi.
3. Sekoita kaikki aineet keskenään, valuta päälle kastike ja sekoita uudelleen. Voit halutessasi antaa salaatin maustua kylmässä vaikka seuraavaan päivään.

Kastike
n. 1/2 dl soijakastiketta
n. 3 rkl riisiviinietikkaa
n. 1 rkl kalakastiketta
n. 1/4 pala palmusokerikiekosta murskattuna
1 valkosipulinkynsi murskattuna
n. 2 cm pala inkivääriä raastettuna
1 limetin raastettu kuori
1 rkl limetinmehua
rypsiöljyä sekä paahdettua seesaminsiemenöljyä

1. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja anna maustua hetken. Valuta kastike raasteen joukkoon ja sekoita huolellisesti.

Kevättä on jo ilmassa. Sen huomaa piinkova talvi-ihminenkin, kun outo valoilmiö paistaa ikkunasta silmään kesken työpäivän. Auringonpaiste on mielestäni mitä parhain tekosyy mille tahansa asialle, joten päätin jakaa kanssanne toissakesäisen Provencen matkamme satoa näin blogin alkupalaksi. Tähän hetkeen soveltuisi paremmin lempijuomani shampanja, mutta kun on Provencesta kyse ja  olemme kevään kynnyksellä, niin nautitaan alkuun roseviinistä.

Sattuipa siis niin, että lähtöaamunamme kohti Ranskaa huomasimme, että matkasuunnitelmistamme uupui yksi majapaikka. Nopean surffauksen jälkeen päätimme yöpyä Aix-en-Provencessa, joka olisi puolimatkassa kohti Marseillea. Olimme hyvin onnekkaita, sillä Aix osoittautui oikein mukavaksi paikaksi. Kaupungin mukavuutta ei lainkaan vähentänyt paikallisten viinitalojen ja oliiviöljyn tuottajien järjestämä tapahtuma tuona kuumana (+38 astetta) sunnuntaiaamuna.

5€:n pantilla saimme mukaamme upeat viinilasit, jotka kädessä haahuilimme kojulta toiselle nauttien viilentävistä viineistä. Erään viinitalon kojulla huomasimme vallan mainion demonstraation roseviinien eri värivariaatioista. Vaikka jokunen roseviini on tullut tässäkin kotitaloudessa testattua (kröhm), niin oli suorastaan valaisevaa nähdä nämä viinien värit rinnakkain. Provencen roseviineissä on usein havaittavissa herkkiä melonin ja persikan sävyjä, kun taas tummempia vadelmaisia roseita tuotetaan Italiassa ja Chilenkin suunnalla. Mutta pidemmittä puheitta – tervetuloa mukaan ja santé!