Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Ruokakuvaus

Porkkana-ricottapiirakka

Juhlista parasta satokautta vaikka tällä porkkana-ricottapiirakalla!

Roasted carrot and ricotta pie

 

Voi vitsit miten ihanaa aikaa just nyt elämme! Kaupat ja torit ovat pullollaan toinen toistaan houkuttelevimpia kasviksia, marjoja ja sieniä. Tässä meinaa pieneltä ruokaihmiseltä mennä ihan kontrolli ! Ja miksei menisi, erityisesti kun kohdalle osuu näinkin inspiroivia raaka-aineita kuin nämä upean väriset porkkanat, jotka sain mukaani valokuvausworkshopista. Porkkanat ovat Orastavan Auringon Irmeliltä peräisin ja hänen tiluksiltaan workshopiin saimme myös hauskoja värillisiä perunoita! Toivotaan, että näitä tuotteita näemme kaupoissa jatkossa enemmänkin.

Clourful carrots <3

Sen lisäksi, että porkkanat olivat hauskan värisiä, oli niissä myös makua ja porkkanoiden väri kesti yllättävän hyvin uunissa paahtamista. Workshopiin paahdoin porkkanat kvinoasalaattiin ja maustoin ne za’atar-mausteseoksella, kastikkeeksi tarjosin tahinikastiketta ja kokonaisuus toimi tosi hyvin.  Tällä kertaa halusin tehdä porkkanoista jotain ihan muuta. Minulla on ollut koko kesän aikeissa tehdä tällainen ricottapiirakka, josta paistetaan vain pohja. Alunperin piirakka piti tehdä uunissa paahdetuista pikkutomaateista, mutta porkkanat saatuani keksin käyttää niitä ja eipä huono idea lainkaan, vaikka itse sanonkin.

Tämä piirakka on tosi simppeli valmistaa ja pohjan voi paistaa  edellisenä päivänä valmiiksi. Jos et ole vielä rapujuhlia ehtinyt pitämään, niin tässä voisi olla kiva piirakka alku- tai pääruoaksi, riippuen miten tykkää ravut syödä.  Za’atar-mausteen voi hyvin jättää pois ja maustaa porkkanat ihan suolalla, pippurilla ja timjamilla. Ripottele pinnalle kuitenkin seesaminsiemeniä, niistä tulee kivaa paahteista makua ja suutuntumaa. Avokadohunajan sijaan tavallinen hunaja tai vaahterasiirappi käy.

Irmelin porkkanoista ehti Mari (Jotain maukasta) jo tekemään linssisalaattia, käypä kurkkaamassa. Jutussa on myös aivan upea kuva porkkanoista ennen käsittelyä! Vaude, sanon minä!

 

roasted carrot and ricotta pie

 

Porkkana-ricottapiirakka

pohja
3 dl täysjyväspelttijauhoja
125 g kylmää voita kuutioituna
1-2 rkl kylmää vettä
ripaus suolaa

porkkanat
3-4 porkkanaa
öljyä
suolaa
za’ataria

täyte
2 prk (à 250 g) ricottajuustoa
3/4 dl raastettua parmeesaanijuustoa
1/2 dl hienonnettua minttua
mustapippuria, ripaus sormisuolaa

päälle
avokadohunajaa
kuorellisia seesaminsiemeniä
minttua

Valmista pohja. Nypi kulhossa keskenään jauhot ja voi. Lisää vesi ja suola, sekoita taikinaksi. Painele taikina voidellun irtopohjapiirakkavuoan (halkaisija 23 cm) pohjalle ja reunoille. Pistele pohja haarukalla ja nosta vuoka pakastimeen noin puoleksi tunniksi tai jääakaappiin tunniksi.

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Paista pohjaa uunin keskitasolla 10-14 minuuttia, kunnes pohja on saanut väriä ja on kypsä. Anna pohjan jäähtyä.

Pese porkkanat ja leikkaa ne pituussuunnassa veneiksi. Levitä porkkanat uunipellille, valuta päälle öljyä ja mausta. Paahda 225 asteessa 15-20 minuuttia, riippuen porkkanoiden koosta.

Täytettä varten kumoa ricotat tiheäsilmäiseen siivilään ja painele lusikalla ricotta siivilän läpi. Tämä tekee ricotan suutuntumasta sileämmän. Voit myös vatkata rakenteen rikki, silloin ricotta jää karkeammaksi.

Lisää ricotan joukkoon raastettu parmesaanijuusto sekä minttu ja mausteet. Levitä ricotta jäähtyneelle piirakkapohjalle. Nosta päälle huoneenlämpöiset porkkanat ja valuta päälle hunajaa. Viimeistele piirakka seesaminsiemenillä ja mintunlehdillä.

Vadelma-belugalinssisalaatti piknikille

Vadelma-belugalinssisalaatti saa makua sumakista ja mehevyyttä appelsiinivinegretistä.

Beluga lenti salad with raspberries

 

Viime viikonlopun vietin jo kolmatta kertaa Marin ja Timin valokuvausworkshopissa kokkaillen. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin Helsingissä ja sunnuntain lounas nauttiin piknik-henkeen Ruttopuistossa. Piknik itsessään jo rajoitti jonkin verran sitä mitä tarjottiin ja kasvis-vegaaniruoka oli toivelistalla. Kauan ei tarvinnut ideoita päässä pyöritellä, kun teema oli jo selvä – teen salaatteja ja tahnoja Lähi-idän vaikuitteilla.

Vegaaninen piknik

Kaiken kaikkiaan tarjolla oli labnehia, punajuurihummusta, lehtikaali-avokadotahnaa, pikkelöityjä raitajuuria, kokonaisena paahdettua kukkakaalia chermoula-tyyppisen kastikkeen kanssa sekä paahdetuista porkkanoista, pavuista ja kvinoasta valmistettua salaattia tahinikastikkeella ja tämä vadelma-belugalinssisalaatti,  josta tulikin kaikkein kuvatuin ruoka!

Upeat kasvikset ja yrtit suorastaan inspiroivat tekemään kaikkea kaunista ja kiitos niistä vielä Deliverdelle ja Orastavan Auringon Irmelille! Ai niin, jälkiruokana tarjosin galettea, johon upotin nektariineja, persikoita, luumuja ja aprikooseja.

Kokeile myös kirsikoita

Idean tähän salaattiin sain aiemmin kesällä, kun tein kotona salaatin vadelmista ja kirsikoista. Se toimi kivasti lisäkkeenä, mutta piknikille vadelmat kaipasivat jotain vähän tuhdimpaa kaveriksi. Belugalinssit toivat ruokaisuutta, mutta myös dramaattista ulkonäköä. Valitettavasti kirsikoiden satokausi alkoi juuri olla viimeisillään, joten piknikille niitä vielä sain, mutta maanantaina kun kävin kaupassa tätä ohjetta varten, en niitä enää löytänyt.

Beluga lentils with raspberries

 

Upeita kuvia piknikiltä ja viikonlopulta löydät instasta mm. näillä tägeillä:

#rybworkshop #timclinchworkshop #helfoodphoto2017

Ku ite tekee -blogin Minna ehti jo kirjoittaa viikonlopusta. Käyhän lukemassa!

Vadelma-belugalinssisalaatti

3 dl belugalinssejä
(3 dl kirsikoita)
1 rs (250 g) tuoreita vadelmia
Mimis versoja (mielellään värikästä versoseosta)
2 tl sumakkia

appelsiinivinegretti

3/4 dl appelsiinin mehua
2 rkl oliiviöljyä
1 tl hunajaa tai vaahterasiirappia
ripaus suolaa ja mustapippuria

Keitä linssit suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta hyvin ja jäähdytä. Vatkaa kastikkeen aineet keskenään ja mausta linssit kastikkeella. Jos käytät kirsikoita, poista niistä kivet ja paloittele kirsikan liha linssien joukkoon.

Levitä tarjoiluastian pohjalle versoja. Kokoa päälle linssejä ja vadelmia. Ripottele päälle sumakki ja lisää versoja.

Top tip! Persikka-hasselpähkinäsalaatti vadelmakastikkeella on muuten yksi lempisalaateistani – siinä yhdistyvät sesongin raaka-aineet upealla tavalla!

Paneroitu, uppopaistettu kananmuna ja parsa

Kananmunat kuuluvat pääsiäiseen monin eri tavoin valmistettuna. Mutta oletkos koskaan uppopaistanut kananmunia?

Asparagus

Split, Kroatia

Istun tässä hotellin sängyllä ja syön mansikoita. Ajatukseni eivät voisi olla kauempana pääsiäisestä ja pääsiäisruoista . Täällä Splitissä paistaa aurinko ihanasti ja tekee mieli syödä kaikkea raikasta ja kevyttä. Onneksi myös Kroatiassa pidetään parsasta, joten eiköhän sitä vielä tämän reissun aikana saada. Ehkä jo tänä iltana, kuka tietää?

Ennen lähtöä sain kuitenkin kokattua jotain ja pitkästä aikaa myös kuvattuakin ruoat. Blogissa on ollut hiljaista, sillä minulla on menossa jonkinlainen kuvauskriisi. Kameraan tarttuminen on ollut vaikeaa ja inspiraatiota ruokien kuvaamisen on ollut tasan nolla. Olen yrittänyt ahdistumisen sijaan kuvata kaikkea muuta, kuten kukkia ja ympäröidä itseäni kauniilla sekä inspiroivilla asioilla. Ennen kaikkea, olen yrittänyt ajatella positiivisesti, että ehkä tämä on  vain osa luovaa prosessia. Tänään täällä Splitissä on kamera kuitenkin laulanut oikein urakalla. Naureskelin joskus miehelleni, että hän kuvaa matkoillamme hassuja ovia ja oven kolkuttimia sekä kissoja. Minä näköjään kuvaan pieniä varjoisia kujia, pyykkejä narulla sekä ihania, rapistuneita taloja upeine kulahtaneine väreineen! Tästä reissusta lupaan vielä erikseen juttua ja kuvia. Sillä välin voit seurata matkaamme Instagramissa.

Kaikki kananmunasta

Olen pikkaisen kananmuna-addikti. Siitä on todisteena täällä blogissakin ohje jos toinen. Kaiken lisäksi opetan myös työväenopistolla ”Kaikki kananmunasta” -kurssia. Niinpä olin erityisen ilahtunut, kun sain käsiini Sanna Mansikkamäen Muna-kirjan. Ja ajoitus ei olisi voinut olla parempi, olin nimittäin kuvaamassa tätä kananmuna-parsa -juttua, kun posti toi kirjan ovelle! Palaan vielä Sannan kirjaan ihan erilillisessä postauksessa, mutta sanonpa vaan, että sieltäkin löytyy paneroidut uppopaistetut munat, vähän erilaisena versiona kuin tämä minun.

Deep fried eggs with asparagus

Oma ohjeeni lähti heti alusta alkaen Aasian suuntaan, kun aiemmin tekemäni kimchin loput vaativat jotain ruokaa kaverikseen. Lisäsin panko-korppujauhojen joukkoon mustia seesaminsiemeniä ja maustoin parsat seesamiöljyllä. Kimchi ei ole millään lailla pakollinen lisäke – parsa ja uppomunat maistuvat mainioille ihan sellaisinaankin.  Ja jotta ei ihan tule kananmunavaje pääsiäisen ruoissa, niin jälkkäriksi voi tarjota vaikka tätä passionhedelmäpossetia.

Mikäli  olet toisenlaisia parsaohjeita vailla, niin blogiarkistosta hakusanalla parsa, löydät yhden jos toisenkin inspiroivan parsaohjeen.

Paneroidut uppopaistetut munat

4 isoa luomukananmunaa
2 litraa vettä + 2 rkl riisiviinietikkaa

3 dl vehnäjauhoja
1 tl sormisuolaa
2 kananmunaa
1 rkl paahdettua seesamiöljyä
1 pkt panko-korppujauhoja
3 rkl mustia seesaminsiemeniä
1 1/2 l rypsiöljyä

1 nippu parsaa
1 rkl paahdettua seesamiöljyä + ripaus suolaa
(kimchiä)

Valmista ensin uppomunat. Kuumenna vesi hiljalleen poreilevaksi ja lisää etikka. Riko kananmunat yksitellen pieneen kuppiin, esim. metalliseen desilitramittaan. Pyöräytä kauhalla veteen pyörre ja kumoa muna veteen. Keitä 4 minuuttia. Nosta muna reikäkauhalla jäähtymään kylmään veteen. Toista sama lopuilla munilla.

Paneointia varten mittaa vehnäjauhot yhteen kulhoon ja mausta suolalla. Lisää toiseen kulhoon pankojauhot ja mustat seesaminsiemenet. Riko kolmannessa kulhossa kananmunien rakenne rikki. Mausta rikotut kananmunat seesamiöljyllä.

Kuivaa uppomunat talouspaperilla huolellisesti. Kuumenna öljy 190 asteesen valurautapadassa tai muussa vastaavassa paksupohjaisessa kattilassa. Käytä uppomunat yksitellen ensin jauhoissa, sitten kanamunaseoksessa ja lopuksi panko-korppujauhoissa. Paista kuumassa öljyssä munia noin 30 sekuntia, kunnes ne ovat kauniin ruskeat.

Keitä parsat juuri ja juuri kypsiksi. Mausta seesamiöljyllä ja suolalla. Tarjoa parsat paneroitujen uppomunien kanssa.

Punaherukkacurd

Tänään alkoi Hävikkiviikko. Se käynnistetään oikein rytinällä macaronsien ja punaherukkacurdin muodossa!

punaherukkacurd

Kuten tätä blogia seuranneet jo tietävät, tykkään leipoa kaikkea marengista. Erityisesti tykkään tehdä macaroneja. Niitä leivoin myös pari viikonloppua sitten valokuvaus-workshoppiinkin. Tällä kertaa muistin jopa ottaa kuvia tekeleistäni. Mutta omat kuvani jäivät kyllä jalkoihin tälle Minnan kuvalle, jonka hän ystävällisesti antoi minulle käyttöön. Niin upea kuva ettei tästä voi olla edes kade! Lisää kauniita otoksia löydät Ku ite tekee -blogista.

macaron by Minna Ku ite tekee

Kiitos kuvan lainasta Minna!

herukkamacaronit

Yksi valokuvaus-workshopin aiheista oli kuvien käsittely. Tässä testailin rajoja Snapseedin käytössä.

Macaronit valmistetaan mantelijauhosta, tomusokerista, sokerista ja valkuaisista. Yhteen satsiin macaroneja menee 5-6 kananmunaa riippuen munien koosta ja iästä. Tästä loogisena seurauksena yli jää saman verran keltuaisia. Keltuaiset voi hyödyntää vaniljakastikkeessa ja tai tehdä hollandaisea, mutta minusta luonnollisin tapa on ollut käyttää ne curdin valmistukseen. Sillä voi sitten täyttää ne macaronit ja erillistä täytettä ei tarvitse tehdä.

Tein alkukesästä ystäviemme juhliin vadelmacurdilla täytettyjä macaroneja. Vadelma on kuitenkin marjana niin mieto, että sen maku ei oikein päässyt kunnolla esiin. Käytin kylläkin puutarhavadelmia, joiden maku on ylipäätään miedompi kuin metsävattujen. Worshopia varten tein curdin punaherukoista ja se onnistuikin jo paremmin. Herukan oma happamuus toimi keltuaisten lisäksi hyydyttävänä tekijänä ja sitruunamehua lisäsin vain ruokalusikallisen. Ja jos curdia jää, niin se maistuu erinomaisesti paahtoleivän päällä tai jogurtin joukossa! Perusteellisen ohjeistuksen macaronien valmistukseen löydät ihka ensimmäisestä postauksestani: Paljon asiaa macaroneista

punaherukkacurd

Punaherukkacurd

200 g punaherukoita
5 keltuaista
1 – 1 1/4 dl sokeria (riippuu mehun makeudesta)
75 g suolatonta voita
1 rkl sitruunamehua

Soseuta punaherukat sauvasekoittimella. Paseeraa sose siivilän läpi. Valmista herukkasosetta pitäisi siivilöinnin jälkeen olla 1 1/4 dl (1,25 dl).

Vatkaa keltuaisten rakenne rikki metalli- tai lasikulhossa (lämmönkestävä) ja mittaa joukkoon muut aineet. Kuumenna vesihauteessa kokoajan sekoittaen 10-15 minuuttia, kunnes seos paksuuntuu. Kattilassa oleva vesi ei saa koskea kulhon pohjaan. Anna curdin jäähtyä huoneenlämmössä, siirrä se puhtaaseen astiaan, peitä kelmulla ja nosta kulho jääkaappiin. Curdin koostumus jähmettyy vielä kylmässä.

Teksti päivitetty 29.8.2016 klo 15:45.

Yrttinen myskikurpitsa-kvinoasalaatti

Kvinoa voi jakaa mielipiteitä, mutta suosittelen silti kokeilemaan tätä yrttisen kvinoan ja myskikurpitsan yhdistelmää.

myskikurpitsa-kvinoasalaatti

Tämä salaatti on muunnos aiemmin tekemästäni tattarisalaatista. Kvinoaversio kohtasi päivänvalon viime viikonloppuna valokuvaus-workshopissa ja sai sellaisen suosion, että lupasin ohjeen myös tänne blogin puolelle. Siinä kaikessa tohinassa unohdin TAAS ottaa itse kuvia valmistamistani ruoista, macaroneja lukuunottamatta, joten tein tätä meille lounaaksi eilen. Lisäsin vielä omaan annokseeni murennettua fetaa, mutta hyvin tämä uppoaa ruokailijoihin ilmankin.

Suosittelen käyttämään Urtekramin tai Risentan kvinoaa, jotka kestävät paremmin keittämistä kuin kotimainen ja ovat maultaan myös miedompia. Urtekram oli yksi workshopin sponsoreista ja hauska yhdistelmä tuli, kun keitin sekä mustaa että punaista kvinoaa. Mutta nyt tarinointi saa riittää, sillä minulla olisi tässä erään Mari Moilasen kirjajulkkarit vielä iltapäivällä edessä!

Yrttinen kvinoa ja paahdettu myskikurpitsa

(n. 1 kg) myskikurpitsa
öljyä, suolaa, mustapippuria
4 dl kvinoaa (musta, punainen tai tavallinen)
suolaa keitinveteen

Pese kurpitsa ja leikkaa se tukevalla veitsellä pituussuunnassa halki. Koverra siemenet pois. Viipaloi kurpitsa noin 2 cm paloiksi. Levitä viipaleet leivinpaperin päälle uunipellille. Pirskota päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla sekä mustapippurilla. Paista uunissa 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Huuhtele kvinoa ja keitä se pakkauksen ohjeen mukaan. Tarkkaile kypsyyttä keittämisen aikana. Valuta vesi pois ja anna kvinoan kuivua vielä siivilässä vähintään puoli tuntia. Tällöin kvinoa kuivuu kunnolla ja lopputuloksesta ei tule vetinen.

Yrttiöljy

1 ruukku lehtipersiljaa
1 ruukku basilikaa / minttua / korianteria
1 pieni valkosipulinkynsi veitsen lappeella murskattuna
2 1/2 dl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
(½ tl hunajaa)

Sekoita monitoimikoneen kulhossa tai sauvasekoittimen myllyssä yrtit, valkosipuli ja öljy keskenään. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää hunajaa tarvittaessa. Sekoita yrttiöljy jäähtyneen kvinoan joukkoon.

Siemenmuru

1 dl auringonkukansiemeniä / kurpitsansiemeniä tai molempia sekoituksena
1 dl vaahterasiirappia
1 rkl balsamietikkakastiketta tai balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa

Paahda siemeniä paistinpannulla tai pienessä kattilassa, kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää siirappi, etikka ja suola. Anna seoksen kiehua muutama minuutti. Varo ettei siirappi pala. Kumoa seos leivinpaperin päälle jäähtymään. Murra jäähtynyt levy sormin tai leikkaa veitsellä muruiksi.

Kokoa salaatti kerroksittain lisäten vuorotellen kvinoaa ja kurpitsaviipaleita. Ripottele väliin siemenmurskaa. Koristele tuoreilla yrteillä.

* siemenmurun sijaan voit käyttää paahdettuja siemeniä tai pähkinöitä

Broccoliini-polentapiirakka

Tämän gluteenittoman polentapiirakan valmistat vaikka grillissä. Se on myös erinomainen eväs pikinikille.

broccoliini-polentapiirakka

Keep it simple!

Viikot vaan vilisevät silmissä ja kohta on jo kuukausi mennyt upeasta valokuvaus-workshopista Marin ja Timin kanssa. Ja itseasiassa elokuussahan me taas tapaamme samoissa merkeissä! Mahtavaa! Omalta osaltani kuvausviikonloppu meni lähinnä ruoanlaiton merkeissä, mutta ehdin välillä kuuntelemaan ja seuraamaan mestareiden oppeja. Ja kun siinä niin kovasti touhusin, kävi minulle aloittelijan virhe. En nimittäin ottanut kuvia valmistamistani ruoista ja sunnuntaiksi valmistamistani lakumacaroneistakin on kuvat vain Marilla! Vielä on siis opeteltavaa tässä kuvaamisen ja ruoanvalmistuksen yhdistämisessä. Onneksi elokuussa voin ottaa tämänkin opin käyttööni. Kuvia ja tunnelmia tapahtumasta löytyy ainakin Maaritin blogista.

Valokuvasviikonloppumme alkoi kokoontumisella Humppaliiteriin, Kirkkonummelle. Humppaliiteri antoikin todella monipuolisen ympäristön kuvaamiselle, ruoanvalmistukselle ja yhdessä oleilulle. Lauantaina ruokailtiin maalaisbrunssin hengessä ja illalla Chef Santeri tuli johdattamaan meidät Lähi-idän ruoan pariin. Sunnuntaina oli vuorossa salaattilounas, jonka osana oli myös tämä broccoliini-polentapiirakka. Paistoin broccoliinit grillissä etukäteen ja loppukypsennyskin onnistui grillissä mainiosti. Broccoliinit voi toki keittääkin, mutta grillaamalla tai pariloimalla tulee ruokaan mukavan savuisa maku. Workshopissa tein polentapiirakat suorakaiteen muotoisiin alumiinivuokiin, mutta kotona keksin paistaa ne blinipannuissa. Toimii! Pienet piirakat kulkevat kätevästi mukana piknikille ja maissisuurimoiden ansiosta ovat ne myös gluteenittomia.

broccoliini-polentapiirakka

Käytin ensimmäistä kertaa Urtekramin maissisuurimoita. Olin todella tyytyväinen, sillä polenta syntyi nopeasti ilman, että se muuttui liisteriksi ja se oli helppo levittää vuokiin. Broccoliinin lisäksi piirakkaan tuli kirsikkatomaatteja sekä säilöttyjä paprikoita. Paprikat voi myös paahtaa uunissa itsekin ja poistaa kuoret, mutta kun aikaa ja tarvittavia valmistusvälineitä oli rajoitetusti, toimivat nuo valmiit paprikat erinomaisesti. Älä kuitenkaan osta etikkaliemeen säilöttyä suikaloitua paprikasalaattia, se on ihan toinen juttu.

Mozzarellan osalta suosittelen, että mikäli käytät buffalomozzarellaa kuten minä, niin ota se noin tunti aiemmin pois jääkaapista ja valuta pakkauksesta neste pois. Huoneenlämmössä mozzarellasta irtoaa vielä nestettä ja näin valutettuna se kestää paremmin paistamista. Pienet mozzarellapallot sopisivat varmasti tähän kuin nenä päähän.

Broccoliini-polentapiirakka

Täytteet
1 ps (250 g) broccoliineja
1 rkl öljyä
2 paahdettua kuoretonta punaista suippopaprikaa (esim. Royal)
100 g kirsikkatomaatteja
1 pkt (125 g) buffalomozzarellaa
mustapppuria myllystä
oliiviöljyä

Polenta
6-7 dl vettä
1/2 tl suolaa
3 dl maissisuurimoita
2 rkl oliiviöljyä

Aloita broccoliinien käsittelystä. Pese ne ja leikkaa varresta pois kuivaa kantaa. Isoimmat broccoliinit voit paloitella pituussuunnassa puoliksi. Kuumenna grilli tai parilapannu, pyöräytä broccoliinit öljyssä ja grillaa ne. Nosta sivuun odottamaan.

Suikaloi paprikat, leikkaa tomaatit puoliksi ja revi mozzarella paloiksi.

Kuumenna polentaa varten vesi kiehuvaksi, mausta se suolalla ja vatkaa maissisuurimot koko ajan sekoittaen joukkoon. Anna polentan kuplia kannen alla välillä sekoittaen, kunnes se on paksua ja suurimot ovat kypsyneet. Lisää öljy ja vatkaa vielä hetki, jotta polentasta tulee kuohkeaa. Levitä polenta voideltuun piirakkavuokaan tai blinipannuille.

Painele polentan päälle grillattuja broccoliineja, paprikat ja kirsikkatomaatit. Lisää lopuksi mozzarellapalat. Paista grillissä tai uunissa grillivastusten alla, kunnes mozzarella saa väriä. Viimeistele piirakka mustapippurilla ja oliiviöljyllä.

Latva-artisokkaa monella tapaa, osa 1

Sunnuntaina ahkeroin oikein tosissani ja valmistin latva-artisokkia kolmella eri tapaa. Mikäli latva-artisokan käsittely on vielä vierasta, niin tästä saat ohjeet miten toimia. Ensimmäisessä osassa valmistan kokonaisena keitettyä latva-artisokkaa herkullisen sitruunavoin kanssa tarjottavaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Romanesco-lajike on väriltään kauniin violetin vihreä.

Ensimmäiset italialaiset violetit Romanesco-lajikkeen latva-artisokat ovat täällä. Ne ovat yhtä lailla kevään merkki kuin parsakin, mutta monille suomalaisille latva-artisokka on vielä vähän oudohko vihannes, muutoin kuin säilöttynä ja pizzan päälle levitettynä. Käsittelin latva-artisokkaa jo viime keväänä postauksessani, mutta nyt on luvassa vähän järeämpi paketti siitä mitä tuolle kauniille, käpymäiselle kasvikselle tehdään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitkä värit! (Kuvaa ei ole käsitelty.)

Artisokkia valittaessa tulee kiinnittää huomio pariin seikkaan: tuore artisokka on painava, sen suomut ovat tiukasti vielä supussa ja varren tulee olla napakka, ei lötkö. Vältä artisokkia, joiden suomut ovat ruskettuneet ja kuivuneet. Mitä nuorempi kasvi, sitä pienempi on sisällä oleva parta, joten pienet artisokat tarjoavat suhteessa enemmän syötävää. Aivan tuoreet ja nuoret artisokan sydämet voi syödä kypsentämättä; päälle valutetaan vain sitruunaa ja oliiviöljyä. Tämä edellyttää kyllä matkaa Italiaan parhaimpaan satokauteen ajoitettuna, mutta mitäpä sitä ei hyvän ruoan eteen tekisi, vai kuinka?

Artisokka koostuu paksuista, kerroksittain kasvavista lehdistä (suomut), jotka ovat syötäviä, kun artisokka kypsennetään kokonaisena. Lehtien alta paljastuu artisokan ydin ja pohja, joka on lihaisan napakka ja maukas. Pohjan pinnalla on kuiva, kuitumainen parta, joka ei sovellu syötäväksi. Koko komeus kasvaa paksun varren päässä. Tuoreissa artisokissa on varsi myös kuorittuna syötävää. Artisokka tummuu nopeasti, joten käsitellyt artisokat on syytä laittaa sitruunalla ryyditettyyn vesikulhoon. Artisokkaa voi myös hieroa sitruunalla työvaiheiden välissä.

Latva-artisokka

Varaa artisokan käsittelyä varten myös astia roskille, sillä niitä syntyy vaikka kuinka tuore artisokka olisikin kyseessä. Harvoin on näin kaunista biojätettä tarjolla!

Helpoin tapa kohdata latva-artisokka on tarjoilla se klassiseen tapaan kokonaisena. Kokonainen artisokka on juhlava alkuruoka ja tarjoaa ruokailijoille mukavaa näperreltävää. Kun höyrystyneet lehdet vielä käyttää voikylvyssä, niin johan maistuu! Itse valmistan usein artisokkani niin, että kuorin myös varren ja halkaisen käsitellyn artisokan neljään osaan. Nämä voi paistaa pannulla, uunissa tai uppopaistaa, kuten nyt tein. Artisokan voi käsitellä myös niin, että jättää vain herkullisen kuppimaisen pohjan jäljelle. Tämä muoto suorastaan houkuttaa täyttämään artisokan herkullisilla täytteillä ja paistamaan uunissa. Roomassa, jossa tosiaan artisokkaa on keväällä tarjolla vähän joka kulmalla, tarjotaan se kuorittuna, varren kanssa kokonaisena kypsennettynä. Kokeilin tätäkin menetelmää ja hyvää tuli. Ohjeen uppopaistettuihin artisokkiin  ja rosepippurimajoneesiin sekä roomalaisittain valmistettuihin artisokkiin saatte seuraavassa postauksessa.

Kun artisokka valmistetaan kokonaisena, napsautetaan varsi poikki esim. pöydän kulmaa vasten. Tällöin pohjan sitkeät kuidut katkeavat. Tämän jälkeen uloimman kerroksen lehdistä voi poistaa (vasen kuva, ylhäällä). Jos artisokka halutaan syödä varsineen, aloitetaan käsittely napsauttamalla uloimpia lehtikerroksia pois, kunnes esiin tulevat vaaleammat ja pehmeämmät lehdet. Lehtien tyngät siistitään pienellä veitsellä ja varsi kuoritaan (kuva oikealla, ylhäällä). Lopuksi artisokan nuppu leikataan pois ja sisältä kaivetaan parta pois.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Artisokan nuppu leikattuna.

Artisokan parran poistamisessa on kuorimaveitsi ihan ehdoton apuväline, kunhan varoo puhkaisemasta artisokan pohjaa. Joissain ohjeissa neuvotaan käyttämään pientä lusikkaa, mutta omat lusikkani ovat varmaan huonoa tekoa, sillä en ole niillä saanut riittävän siistiä lopputulosta aikaiseksi.

Tässä lopuksi vielä kuvat kaikista tavoista miten käsittelin artisokat eli alhaalla vasemmalla on artisokka varsineen, josta valmistin artisokkaa roomalaisittain. Sen alapuolella, varsi poistettuna, on artisokan pohja ja oikealla artisokat varsineen neljään osaan paloiteltuna. Tästä kuvasta näkee hyvin kuinka artisokat ovat alkaneet jo tummua kuvaamisen aikana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Artisokasta on moneksi.

Jottei menisi ihan teoriaksi, niin lopuksi vielä ohje sitruunalla maustettuun voihin ja keitettyyn artisokkaan.

Kokonaisena kypsennetty artisokka ja sitruunavoi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kokonainen artisokka ja sitruunavoi

Neljälle

4 latva-artisokkaa
n. 5 l vettä
suolaa

Pese artisokat, taita varsi ja napsauta tarvittaessa uloin lehtikerros pois. Keitä artisokat runsaasti suolalla maustetussa vedessä koosta riippuen 20-40 minuuttia. Voit peittää artisokat keittämisen aikana rytistetyllä leivinpaperilla ja laittaa vielä jonkin painon päälle, jotta artisokat kypsyvät tasaisesti. Kokeile artisokan kypsyyttä tikulla pohjasta. Kypsä artisokka on pohjastaan pehmeä ja suomut irtoavat helposti. Valuta artisokat ja nosta tarjolle. Syö artisokan suomut yksi kerrallaan kastaen niitä sitruunavoihin ja vedä lehdestä hampailla sisus suuhun. Kun olet päässyt pohjaan saakka, poista pinnalta kuituinen parta ja syö pohja.

Sitruunavoi

120 g voita
1 sitruunan kuori ja mehu
suolaa

Mittaa kattilaan voi. Pese sitruuna ja raasta sen kuori. Lisää sitruunaraaste kattilaan ja sulata voi pienellä lämmöllä. Älä keitä kiehuvaksi. Nosta kattila pois liedeltä. Jos haluat tarjota voin kirkastettuna, anna heran painua kattilan pohjalle ja valuta varovasti kirkas voi kattilasta. Mausta voi sitruunamehulla ja ripauksella suolaa.

Fenkoli-verigreippisalaatti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen haaveillut tästä salaatista jo jonkin aikaa. Päivien pidentyessä ja valon pikkuhiljaa lisääntyessä alkaa jo tehdä mieli jotain muutakin kuin uunissa haudutettuja patoja ja tuhteja keittoja. Fenkoli-verigreippisalaatti on ihana sekoitus raikkaita sitruksisia makuja ja kesäistä fiilistä.

Fenkoli on raaka-aine, jonka makuun olen kypsynyt vasta aikuisiällä ja erityisesti rakastan ohuiksi siivuiksi höylättyä fenkolia, joka sopii sellaisenaan syötäväksi. Salaatin sitruksista makua korostamaan lisäsin salaatinkastikkeeseen korianteria. Kun korianterin siemenet paahtaa ja kevyesti murskaa, tulee niistä uskomattoman raikas, mutta moniulotteisen sitruksinen tuoksu ja maku. Kiitos vinkistä, Marco Pierre White!

Salaatin kaveriksi paahdoimme Benella-kirjolohta, joka tuotiin markkinoille viime vuoden lopulla. Kirjolohille syötetään erityistä rehua, jonka avulla kalojen EPA- ja DHA-rasvahappoarvot ovat kohdillaan. Kalassa oli hyvin mieto tuoksu ja maku, joten sen luulisi maistuvan myös kalaa yleensä vieroksuville immeisille. Saman tapaista tuotekehitystä on muuten aiemmin tehnyt HK, jonka rypsipossu on rasva-arvoiltaan tavanomaista porsaanlihaa parempaa. Tästä possusta myöhemmin vielä lisää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun kerroin aiemmin, että uusia juttuja on luvassa, niin jatkossa kätteni jälkeä voi myös seurata upean Jotain maukasta -blogin kautta, sillä aloitan ruokakuvaaja- ja bloggaaja Marin assarina. Aivan huippu juttu, ja jo ensimmäisen päivän jälkeen opin todella paljon ruokakuvaamisesta ja -stailauksesta. Innolla odotan mitä kaikkea tästä seuraa. Jos ruokakuvaaminen kiinnostaa, niin elokuun workshopissa on vielä muutama paikka vapaana. Minäkin olen siellä touhuamassa kauhan varressa!

Fenkoli-verigreippisalaatti

1 (n. 300 g) fenkoli
1 – 2 verigreippiä (lisäsin yhden veriappelsiinin omaani, kun greippi oli vähän pieni)
1 rs vuonankaalia
1 dl paahdettuja ja suolattuja manteleita rouhittuna (esim. Pirkka)
tuoretta minttua

Kastike

verigreipin mehua (ota talteen leikkuulaudalta)
oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
n. 1 tl kokonaisia korianterin siemeniä paahdettuna ja murskattuna

1. Poista fenkolista uloin kerros, siisti kanta ja leikkaa fenkolin vihreät varsiaihiot pois. Mikäli fenkolin tupsumaiset lehdet ovat hyväkuntoisia, ota ne talteen koristelua varten. Höylää fenkoli ohuiksi siivuiksi mandoliinilla tai veitsellä.
2. Leikkaa greipistä kuoret kalvoja myöten ja irrota hedelmäliha lohkoina. Valuta leikkulaudalle kertynyt mehu kulhoon fenkoleiden päälle. Lisää oliiviöljyä, suola, pippuri sekä korianteri. Sekoita hyvin ja anna maustua noin 15 minuuttia.
3. Huuhtele ja kuivaa vuonankaali. Nostele tarjoiluvadille vuorotellen vuonankaalia ja fenkolia. Lisää lopuksi verigreippilohkot, rouhitut pähkinät sekä minttu (+ fenkolin tupsut).

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑