Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: kulhoruoka (page 1 of 2)

Kesän viilein pastasalaatti

Kesän paras pastasalaatti syntyy jogurtista, fetasta ja avomaan kasviksista.

Pastasalaatissa on hieman retrokaiku, olihan se kaikkien illanistujaisten ja bileiden vakiosettiä silloin joskus. Mutta hyvää ideaa on turha kuopata, sillä pastasalaatti jos mikä on muunneltavissa vuoden ajan ja tilaisuuden mukaan.

Aiemmin kevättalvella selailin ruokalehtipinojani inspiraatiota hakien ja tämä Donna Hay magazinessa ollut pastasalaatti jäi mieleen, koska siinä yhdisteltiin kesän lempiraaka-aineitani: jogurttia, fetaa, retiisejä ja kurkkua. Oma lisäykseni ohjeeseen olivat herneet, jotka ovatkin olleet ihanan makeita tänä kesänä. Tämä salaatti on varsinainen kesä lautasella -pläjäys!

Jogurtti-pastasalaatti sopii kesäretkelle tai raikkaaksi lounaaksi

Tähän salaattiin käytin avomaankurkkuja. On täysin makuasia kuoriiko ne vai ei. Tällä kertaa päätin kuoria, sillä kurkut olivat röpöläisen piikikkäitä. Avomaankurkuissa on myös se kiva puoli, että ne ovat napakampia kuin tavallinen kurkku ja kestävät salaatissa paremmin seuraavaan päiväänkin saakka. Kokeile myös kukkakaalia pieninä nuppuina!

Pastana voit käyttää myös täysjyväpastaa tai gluteenitonta pastaa. Valitse kuitenkin pastamuoto, joka parhaiten imee itseensä kastiketta. Fusillit tai muut kierteisen vinkurat pastat istuvat tähän mielestäni paremmin kuin esimerkiksi penne. Pasta kuten perunakin imee itseensä hurjasti makua, joten salaatin onnistumisen salaisuutena on oikeasti keittää se pasta suolalla maustetussa vedessä. Toki suolaista makua tulee fetasta ja kastikkeeseen olen lisännyt suolaa, mutta suolaton pasta ei maistu millekään, vaikka siihen kuinka upottaisi kastiketta.

Kesäinen pastasalaatti valmistetaan jogurtista, avomaankurkuista, retiiseistä ja herneistä

Salaatin juju piilee fetalla maustetussa jogurttikastikkeessa. Donna Hayn versiossa jogurttia ei fetan lisäksi suuremmin maustettu, mutta minä surautin joukkoon tuoretta korianteria sekä minttua. Lisäsin myös sitruunan kuoren ja vähän mehua. Oliiviöljynä käytin savustetuista oliiveista valmistettua öljyä, johon olen ihan koukussa, mutta mikä tahansa hyvälaatuinen oliiviöljy käy.

Jogurttinen pastasalaatti sopii kesäpäivän lounaaksi, nautit sen sitten pihalla, rannalla tai työpaikalla.

Kaipaatko lisää salaatti-inspiraatiota? Salaatit-kategoriasta löydät mm. iki-ihanan vadelma-belugalinssisalaatin tai suosikiksi nousseen Kesän parhaan salaaatin. Myös muulla on salaatti-innostus iskenyt sillä, Hanna Soppa -blogissa on versioitu kurkku-fetasalaatti vegaanisena. Kokit ja potit -blogissa puolestaan on kokeiltu hauskaa uunifeta-vesimelonisalaattia! Tai miten olisi Jotain maukasta -blogin caesarsalaatti grillatuilla jättikatkaravuilla?

Kesän viilein pastasalaatti

400 g kuviopastaa (käytin Rummon fusillia)

6 retiisiä
2 keskikokoista avomaankurkkua
1/2 l herneenpalkoja

200 g turkkilaista jogurttia (käytin Arlan 10%)
1 pkt (200 g) fetajuustoa
1 pieni ruukku korianteria
1/2 ruukku minttua
1 valkosipulinkynsi raastettuna
1 sitruunan raastettu kuori
2 rkl hyvää oliiviöljyä
1 rkl sitruunan mehua
1/4 tl suolaa
ripaus mustapippuria

lisäksi
versoja tai minttua/korianteria

Keitä pasta reilusti suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan, valuta ja jäähdytä kylmällä vedellä.

Pastan keittyessä huuhtele retiisit ja kurkut. Viipaloi retiisit ja paloittele kurkut. Riivi herneet paloistaan.

Mittaa sauvasekoittimen kulhoon tai muuhun vastaavaan korkeareunaiseen kulhoon jogurtti. Murenna joukkoon feta. Lisää loput ainekset ja soseuta kastike sileäksi.

Sekoita kastike jäähtyneen pastan joukkoon ja kääntele mukaan kasvikset. Viimeistele salaatti versoilla tai yrteillä.

Mangoldi-salsicciapasta

Pastaruoat ovat arjen pelastajia ja tämä raakamakkarapasta sopii mitä parhaiten arkiviikon lopettajaksi.

Salsiccia and swiss chard pasta

Huh heijaa, arki on palannut oikein rytinällä. Jos vielä kaksi viikkoa sitten tuntui, että lomalta paluu sujui ihan leppoisissa merkeissä, on nyt fiilikset vähän erilaiset.  Tähän pariin työviikkoon on kuulunut jo vaikka mitä, muun muassa ruokakuvaukset Glorian ruoka&viini -lehdessä!

Etukäteen jännitti (eikä ihan vähän!), mutta päivä meni mukavasti ammattilaisten kanssa työskennellessä ja keittiökin alkoi jo tulla vähän tutuksi. Itse juttua pitää vielä malttaa odottaa ensi syksyyn saakka. Näin tyynestihän sen asian voi kirjoittaa, mutta tosielämässä olen täällä kuin kissa pistoksissa, että MELKEIN VUOSI pitää odottaa! Ei pysty!

Kaiken tämän työnteon ohella pitäisi sitten jaksaa laittaa ruokaakin. Meillä pastat ovat niitä arjen pelastajia ja veikkaanpa, että näin on aika monessa kodissa.  Ja miksi ei olisi, kun muunnoksille ei pastojen suhteen ole rajaa. Olipa kyse sitten ns. tyhjän jääkaapin tilanteesta tai kukaan ei ehtinyt kauppaan, syödään mitä on -tyyppisestä illasta, niin pastaan voi aina luottaa.

Swiss chard and Mallorcan semi-dried tomatoes

Tästä raakamakkarapastasta olemme tehneet lukuisia muunnelmia ja aina toimii. Tällä kertaa mukaan pääsi Reko-jaosta ostamani mangoldit, Feri’sin salsicciamakkara sekä Palmasta, Santa Catalinan kauppahallista ostamani puolikuivatut tomaatit. Nuo tomaatit ovat siis aivan älyn hyviä! Ne myytiin irtomyyntinä tiskistä ja ovat makean happamia ja sellaisenaankin syötäviä.

Mitään varsinaista kastiketta ei tähän tule, pastan keitinvesi riittää. Voit toki lisätä tomaattimurskaa tai kermaa, mutta ilmankin pärjää. Mangoldin sijaan kokeile lehtikaalia, pinaattia tai mustakaalia. Öljyyn säilytyt puolikuivatut tomaatit sopivat tähän tai tuoreet kirsikkatomaatit. Kuten sanoin, variaatioita riittää!

Swiss chard

 

Mangoldi-salsicciapasta

1 nippu (n. 200 g) mangoldia
4 valkosipulinkynttä
10 puolikuivattua tomaattia (jos käytät säilöttyjä, laita koko purkki)
500 g salsiccia-raakamakkaraa tai muuta yrttipohjaista raakamakkaraa
2 rkl oliiviöljyä
1 dl valkoviiniä tai 1 rkl valkoviiniviinietikkaa ja 3/4 dl vettä
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
400 g lyhyttä pastaa
tuoretta basilikaa maun mukaan

Huuhdo mangoldit ja leikkaa varret irti lehdistä. Suikaloi molemmat, mutta pidä erillään. Varret menevät pannulle ensin ja lehdet vasta aivan lopuksi.

Viipaloi valkosipulinkynnet ja tomaatit. Purista makkaroista nokareita leikkuulaudalle tai leivinpaperin päälle.

Kuumenna öljy pannulla ja ruskista siinä makkaranokareet kahdessa erässä. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä.

Kuullota pannulla valkosipulinkynnet ja lisää mangoldin varret. Paista muutama minuutti ja lisää sitten suikaloidut tomaatit ja valkoviini. Kiehauta ja lisää makkaranokareet takaisin pannulle. Mausta. Kypsennä 2-3 minuuttia ja kääntele joukkoon mangoldin lehdet.

Valuta pasta ja ota 2 dl keitinlientä talteen. Sekoita pasta makkaraseoksen joukoon ja lisää keitinlientä niin, että seos on sopivan kosteaa. Suikaloi joukkon vielä tuoretta basilikaa. Raasta halutessasi annosten päälle pecorinoa tai parmesaania.

Mielettömän mehevä kukkakaali-maissisalaatti on alkusyksyn paras salaatti

Kotimaiset kasvikset ovat parhaimmillaan. Just nyt. Kokeile vaikka ihanaa kotimaista maissia.

Purple cauliflower

Olen joskus aiemminkin tuskaillut tätä aikaa vuodesta, kun torit ja kaupat ovat täynnä upeita kotimaisia kasviksia.  Positiivinen ongelmahan tämä toki on, mutta meinaa mopo karata käsistä, kun kauppaan menee! Ja ihanaa, kun viljelijät ovat uskaltautuneet entistä enemmän kasvattamaan muutakin kuin porkkanaa ja lanttua. Tämä ruokaihminen ainakin kiittää ja kumartaa syvään fenkolien, värillisten kukkakaalien ja maissin edessä. Vielä kun joku kasvattaisi kauppaan saakka niitä pitkulaisia punajuuria ja retiisejä! Saa vinkata alle, jos olet niitä jossain nähnyt.

Kotimaista maissia suoraan lautaselle

Tämmöistä tabouleh-tyyppistä salaattia olen tehnyt aiemminkin blogiin, mutta nyt halusin lisätä siihen tuota juhlittua kotimaista maissia. Ruokaisuutta salaatti sai halloumista. Ja violetti kukkakaali antoi salaatille upean värin! Me söimme tämän sellaisenaan, mutta salaatti käy hyvin myös lisäkkeeksi liha- tai kalaruoalle. Tuo kotimainen maissi on kyllä uskomattoman makeaa – maistelin jyviä raakoina ja oisin voinut syödä ne sellaisenaan, mutta pieni grillaus ei tee pahaa maissillekaan. Jos sinulla ei ole grilliä, suosittelen kiehauttamaan maisseja muutaman minuutin vedessä ja sitten paistamaan ne parilapannulla tai valurautapannulla, jotta saat pintaan väriä ilman, että koko ilta menee (kokemusta on!).

Cauliflower and corn salad tabouleh style

En tiedä kuinka tämä kuiva kesä vaikuttaa satokauden pituuteen, ainakin puutarhamarjojen, kuten karviaisten osalta kausi meni jo. Eli tartu hetkeen – tässä tapauksessa kauden kasviksiin, NYT!

Lisää maissiohjeita löydät mm. Hanna Soppa -blogista ja maissiin ihanasti hurahtaneen Jellan Vaimo matskuu -blogista

Kukkakaali-maissisalaatti

n. 900 g kukkakaali
2 – 3 rkl sitruunamehua
2 – 3 rkl oliiviöljyä
1 tl sumakkia
1 tl jauhettua jeeraa
ripaus suolaa
2 kotimaista maissia
1 ruukku lehtipersiljaa
1 ruukku korianteria
2 dl kuorettomia, suolaamattomia pistaaseja
1 tlk kikherneitä
suolaa, mustapippuria
lisäksi
1 pkt halloumia

Huuhtele kukkakaali ja raasta se kolmioraastimen karkeimmalla terällä. Lisää sitruunamehu, öljy, ripaus suolaa sekä sumakki että jeera. Anna maustua noin 10 minuuttia.

Poista maissista ulkolehdet ja ohuet hiusmaiset kuidut. Voitele pinta öljyllä ja grillaa kypsäksi. Leikkaa maissinjyvät irti rangasta.

Hienonna yrtit ja sekoita kukkakaalin joukkoon. Rouhi pistaasit, valuta kikherneet ja sekoita ne maissien kanssa salaattiin. Mausta vielä ripauksella suolaa ja rouhitulla mustapippurilla.

Kuivaa halloumin pinta ja kuutioi se. Paista kuutiot kuumalla pannulla kauniin ruskeiksi ja lisää salaattiin.

Helppo herne-kinkkupasta

Nopea herne-kinkkupasta pelastaa maanantain, olit sitten töissä tai lomalla!

Summery pasta w/ peas and smoked ham

 

Heinäkuu, lomakuu! Ihan pian täälläkin päästään lomailun makuun, mutta vielä pitäisi pari viikkoa jaksaa. Tämä hernepasta sopii niin lomailijan kuin työssäkäyvänkin aikatauluun. Eniten aikaa vie herneiden silpominen, mutta sekin menee nopsaan, jos saat avuksi käsiparin. Istuin eilen tässä sohvalla ja katsoin samalla jalkapalloa ja herneiden putsaus meni vähän siinä sivussa ite eestään, kuten meillä päin sanotaan. Mökkiterassi sopinee tähän tarkoitukseen myös mitä parhaiten.

Kotimaisia herneitä on ollut jo viikon parin saatavilla kaupoissa ja toreilla. On se vaan ollut jatkuva ihmetyksen aihe tänä kesänä kuinka aikaisessa kaikki on! Ennen juhannusta oli myynnissä jo kotimaisia punajuuriakin! Kun valitse kaupassa herneitä niin tartu littanoihin palkoihin. Isoissa ja pulleissa paloissa olivat herneet jo vähän puisevia.

Easy summery pasta w/ peas and smoky ham

Kinkuksi valitsin Schwarzwaldin kinkkua, jossa on mukavan savuinen maku. Myös speck tai savustettu pekoni sopivat. Raastettu sitruunan kuori tuo raikkautta ja tuore minttu viimeistelee pastan. Kasvisversion saat isäämällä kinkun sijaan vaikka ruukun rucolaa tai pussillisen babypinaattia. Ja lasiin kylmää roséviiniä, mitä sitä muuta maanantaille kaipaa?

Helppo herne-kinkkupasta
3-4 annosta

n. 400 g herneenpalkoja (herneitä 3-3 1/2 dl)
1 pkt (100 g) Schwarzwaldin kinkkua (esim. Pirkka)
400 g tagliatellea tai linguinea
2 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
1 dl valkoviiniä
1/2 dl vettä
1 tl kasvisfondia
1 pienen sitruunan raastettu kuori
mustapippuria myllystä ja sormisuolaa
1 dl hienonnettua minttua

Silvo herneet. Asettele kinkkuviipaleet folion päälle uunipellille ja paahda uunissa 190 asteessa 5-8 minuuttia, kunnes kinkkuviipaleet ovat rapsakoituneet.

Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Viipaloi valkosipulinkynnet ja kuullota niitä pannulla öljyssä. Lisää viini, kuumenna kiehuvaksi ja lisää sitten vesi ja fondi. Kumoa herneet pannulle ja raasta pesty sitruuna joukkoon. Keitä muutama minuutti.

Ota pastan keitinvettä 1 dl talteen ja valuta pasta. Sekoita pastan joukkoon herneet liemineen ja osa keitinvedestä. Murenna joukkoon kinkkua, rouhi mustapippuria ja lisää ripaus sormisuolaa. Kinkku on melko suolaista, joten lisää suolaa maun mukaan. Lisää lopuksi hienonnettu minttu. Raasta päälle pecorinojuustoa tai parmesaania.

Pimientos de Padrón ja cheddarkastike

Sihisevän kuumat padronit ja jalapenolla terästetty juustokastike on yhdistelmä johon jää koukkuun. You’ve been warned!

Pimientos de Padrón

Vietimme ystäväni varpajaisia ravintola Pastorissa ja valitsin alkuruoaksi hyvältä kuulostavan setin, jossa padron-paprikat tarjottiin cheddarjuustokastikkeen kanssa. Arvelin, että ei tässä kovin vikaan varmaan voi mennä, mutta siihen en ollut varautunut, että tuo yhdistelmä jäisi kummittelemaan päähäni ja aiheuttaisi suorastaan pakonomaisen tarpeen testata ohjetta kotona. Rehellisesti sanottuna, olisin nuollut kulhon puhtaaksi, jos minulla olisi Gene Simmonsin kieli! Joten kun teet tämän kotona, valitse astia sen mukaan, vink vink!

Olen aiemminkin tehnyt padroneita kotona, mutta en ehkä ole kuumentanut pannua riittävän kauan ja paistanut paprikoita tarpeeksi. Ovat ne olleet ihan hyviä, mutta merkittävä parannus tapahtui, kun annoin niiden oikein kunnolla paistua. Valurautapannu tai hiiliteräspannu on se paras väline. Ja tietysti grilli ja parila toimii näiden kohdalla mitä parhaiten. Maustamiseen riittää kunnon nyppäisy sormisuolaa päälle.

Padroineistahan sanotaan, että noin joka kymmenes paprika on todella tulinen. Alan epäillä tämän väitteen todenmukaisuutta, sillä olemme tässä parin kuukauden sisään vedelleet näitä useamman pussin ja emme ole kyllä todella tulista tavanneet. Viime kerralla ehkä yhdessä paprikassa oli hieman voimakkampi potku, mutta ei mitään kylillä huudeltavan voimakasta makua siinäkään.

Pimientos de padron with cheddar sauce

Padronit itsessään valmistuvat nopsaan, joten tuntui vähän raskaalta alkaa keittelemään juustokastiketta itse alusta alkaen. Lisäksi, kun pääni on nyt asemoitu arkea helpottavien ruokaohjeiden laatimiseen, oikaisin tässäkin. Valion Koskenlaskija cheddar on nimittäin mitä näppärin tuote tällaiseen, kun halutaan juustoista kastiketta nopsaan ja säilykkeenä myytävä juustokastike/dippi ei nappaa. Kaavin kastikkeen kattilaan ja lisäsin yhden hienonnetun jalapenon. Sitten vaan kastike kiehumaan kuumaksi ja se oli siinä.  Kerran versioimme tätä myös siten, että lorautimme joukkoon bourbonia. Toimi, mutta kastikkeesta tulee silloin ohuempaa ja se ei tartu niin hyvin padronien pintaan.

Padronit juustokastikkeella oli aika kymppi lisäke flank steakille, mutta menevät ne oikein mainiosti alkupalana tai naposteltavana. Vielä vinkki loppuun – kuumenna tarjoilukulho kunnolla kuumalla vedellä. Näin kastike pysyy lämpimänä pidempään ja ei ala niin nopeasti hyytyä.

Meksikolaishenkinen papukeitto

Lämpimän mausteinen papukeitto ei jätä kylmäksi!

 

Uskallanko edes ääneen hehkuttaa, mutta ootteko hyvät ihmiset katsoneet säätiedotusta tänne Helsinkiin? AURINKOA on luvattu monelle päivälle ja pakkasta. Sekös pienen talvi-ihmisen mieltä lämmittää!

Tämä papukeitto on oikein oiva talvipäivän ruoka ja maistuu niin lounaana kuin illalla töistä palaavallekin.  Tämä papukeitto on saanut alkunsa nerokkaasti nimetystä Keitot-kirjasta, mutta ohje muuttuu joka kerta, kun sitä valmistamme. Ja edellisestä kerrasta oli aivan liian pitkä aika, näin yhteistuumin totesimme. Jostain syystä pavut ovat päätyneet patoihin ja muihin meksikolaisvirityksiin, ja se on harmi, sillä tämä keitto on älyttömän helppo ja suht nopeakin valmistaa.

Innokkaimmat kokkaajat kaivavat pakastimesta keittoon itsekeittämänsä liemen, minä turvauduin Puljongin lihaliemen jämään sekä liemeen, joka syntyi, kun paistoin prosecossa uitetun ja appelsiinivoilla hölvätyn kalkkunan tuossa ennen uutta vuotta. Oli muuten aikas hyvät paistoliemet, sanonpa vaan! Tähän versioon, noiden lihaisten liemien lisäksi, upposi paketti pekonia, mutta keitto muuntuu helposti vegaaniversioksi, kun käytät kasvislientä ja jätät lihat pois.

Mexican bean soup is perfect winter food

Lisäsin keittoon myös yhden suippopaprikan, koska sellainen jääkaapistamme löytyi. Perinteinen punainen paprika väriiversioineen käy mitä parhaiten. Ja kasviksia voi lisäillä muutenkin oman maun ja jääkaapin tilanteen mukaan.  Tuo ripote keiton päälle syntyi yhtä lailla hävikin torjumiseksi, sillä välipäivinä nautitusta nachopläjäyksestä oli jäänyt maissilastujen rippeet pussin pohjalle ja hyllyllä kekotti yksinäinen avokado, jonka kypsyyssaste vaati välitöntä huomiota.

Keiton kanssa voi myös tarjota jogurttia tai ranskankermaa tulisuutta taittamaan, myös juustoraaste sopii (ylläri). Ja toinen ylläri ei liene se, että tämäkin keitto paranee seuraavaan päivään. Se kestää hyvin myös pakastusta, joten tee huoletta isompi satsi ja pakasta loput.

Meksikolaishenkinen papukeitto

2 tl kokonaisia korianterinsiemeniä
2 tl kokonaista juustokuminaa
1-2 kuivattua chiliä
1 tlk papusekoitusta (esim. Pirkka)
2 tlk kidneypapuja
1 keltasipuli
3 valkosipulinkynttä
4-6 lehtisellerin vartta
1 pkt hyvää pekonia
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl savupaprikajauhetta
1/2 rkl chipotlejauhetta (jos et saa tätä, lisää 1/2 rkl savupaprikajauhetta ja 1/2-1 tl chilijauhetta)
1 l liha- tai kasvislientä
1 suippopparika
3/4 – 1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
ripote:
1 ruukku korianteria hienonnettuna
2-3 kevätsipulin vartta suikaloituna
1 täydellisen kypsä avokado kuutioituna
1/2 limetin mehu
ripaus suolaa
lisäksi:
n. 1 dl nachomurua
(tuoretta chiliä, juustoa, ranskankermaa tai jogurttia)

Paahda chilit sekä korianterin ja juustokuminan siemenet kuivalla pannulla. Anna jäähtyä hetki ja jauha morttelissa jauheeksi. Huuhdo ja valuta pavut.

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Hienonna myös lehtisellerin varret. Jos lehtisellerissä on kauniin ja ehjät lehdet, säästä ne keiton koristelua varten.

Suikaloi pekoni. Kuumenna öljy kattilassa ja ruskista siinä pekoni. Alenna lämpöä ja lisää savupaprikajauhe sekä chipotle.Paista hetki käännellen ja lisää sipulit sekä lehtiselleri. Kuullota pehmeäksi ja lisää jauhamasi mausteet kattilaan. Sekoita muutaman kerran ja kaada joukkoon liemi sekä pavut. Kuumenna kiehuvaksi ja anna keittyä kannen alla noin 15 minuuttia.

Suikaloi tai kuutoi paprika ja lisää se suolan sekä pippurin kanssa keittoon. Anna keiton kiehua nyt ilman kantta vielä 10-15 minuuttia tai kunnes se hieman sakenee. Soseuta keitto puolihuolimattomasti sauvasekoittimella tai kaada osa keitosta tehosekoittimen lasiseen kannuun soseutettavaksi. Keiton sakeuden voit päättää itse soseuttamalla joko enemmän tai vähemmän keittoa. Lisää vettä tarvittaessa ja tarkista maku.

Sekoita ripotteen aineet keskenään. Tarjoa keitto ripotteiden ja nachomurujen kanssa höyryävän kuumana.

Taateli-stiltonsalaatti

Tämä salaatti syntyi oikeastaan vähän vahingossa, kun kaivelin mitä kaapista löytyy. Onhan se tietysti aikamoinen vahinko, että jääkaapista löytyy stiltonia, mutta hei, sellaista tää ruokabloggaajan elämä on!

Date and Stilton salad with böue congo crisps

Tästä tuli sitten aika nappi salaatti juuri tähän sesonkiin ja mainio illanistujaissalaatti, joka kestää säilytystä eikä ihan heti nuupahda, kiitos lehtikaalin. Lehtikaalin käytöstä salaateissa voi olla montaa mieltä. Itse tykkään käyttää lehdet pannulla nopsaan, jotta suutuntuma vähän pehmenee. Hyvää tulee myös, jos paahtaa lehtikaalit uunissa rapeiksi sipseiksi ja lisää ne salaattiin.  Ehkä jossain taka-alalla mielessäni pyörivät nuo lehtikaalisipsi, sillä päädyin lisämään salaattiini jotain varsin erikoista.

Olin ostanut Stokkalta Blue Kongo -perunoita yhtä reseptikokeilua varten. Kauheasti teki mieli kokeilla noita tumman violetteja möhkäjä jollain tavalla ja mielellään heti eikä huomenna. Jotain mikä sopisi tähän salaattiin ja jossa olisi jotain jujua.Ja niinpä päädyin tekemään perunoista perunalastuja!

Kypsyessään perunoiden väri toki muuttuu, mutta osa alkuperäisestä sinisenvioletista väristä jäi lastuihin ja joissain kuvissa ne näyttävät ihan pekonilta (nam). Tärkeintä kuitenkin, että tämä ehkä aluksi hullulta kuulostava idea toimi! Perunalastut toivat mukavaa kevyttä rapsakkuutta ja ripauksen suolaisuutta salaattiin. Niiden päälle oli myös kiva kerätä salaatista juusto -ja taatelisattumia.  Perunalastujen teossa voit oikaista ja ostaa kaupasta valmiita juureslastuja. Niistäkin löytyy tähän salaattiin sopivia tummia värejä.

Kastikkeen valmistin granaattiomenasiirapista. Sen kirpakka hapokkuus sopii tosi hyvin tahmean makeiden taateleiden ja sinihomejuuston kanssa. Granaattiomenasiirapin voi korvata balsamiviinietikkalla, johon sekoitat vähän vaahterasiirappia. Pidä kuitenkin makeus aisoissa, kastike saa olla kirpakkaa.

Beutifull backround made by Balkan Backgrounds

Väreistä puheenollen, eikö olekin ihanan värinen tuo alusta?  Sen on valmistanut valokuvaaja Tim Clinch, joka on aika monelle valokuvausworkshopeissa olleille tuttu mies. Näitä Timin tekemiä kaunokaisia on myynnissä Etsyssä.

#perjantaihemmottelu

Taateli-stiltonsalaatti

2 keskikokoista blue kongo -perunaa (uppopaistamiseen rypsiöljyä, pinnalle sormisuolaa)
1 ps (200 g) lehtikaalia
8-10 tuoretta taatelia
n. 150 g stiltonia tai muuta sinihomejuustoa
2 dl kuorellisia manteleita

kastike
3/4 dl granaattiomenasiirappia tai tummaa balsamicoa
1/2 dl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
(vaahterasiirappi)

Pese perunat ja leikkaa ne ohuiksi veitsellä tai viipaloi mandoliinilla. Taputtele viipaleiden pinta kuivaksi. Paista perunalastut erissä 160 asteisessa öljyssä, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä ja ovat rapeita. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan ja ripottele päälle sormisuola.

Huuhtele lehtikaalit. Leikkaa pois paksu lehtiruoti ja revi lehdet suupaloiksi. Kuumenna tilkka öljyä pannulla ja paista siinä kaalia, kunnes se hieman pehmenee.

Leikkaa taatelit pituussuunnassa halki, poista kivi ja suikaloi taatelit. Murenna juusto ja rouhi mantelit veitsellä. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. Kokoa salaatti kulhoihin ja lisää lopuksi perunalastut sekä kastike.

Uuniomenat Hasselbackan tapaan

Aina välillä ruokailmiöksi nousee joku retro-ohje, jota sitten muokataan tähän päivään sopivaksi. 

Baked apples Hasselbacka style

Parin viime vuoden ajan tällainen hitti ovat olleet Hasselbackan perunat. Kai voisi jo sanoa, että kasvisten ja hedelmien viipalointi alkaa olla jo uusi nyhtöjuttu. Ei ole pitkää siitä, kun kaikkea nyhdettiin!

Olen pysytellyt kiltisti vain perunoiden viipaloinnissa, mutta kun näin nämä viipaloidut omenat niin aloin jo kiinnostua. Sattui vielä sopivasti, että siskoni tuli meillä käymään, joten oli hyvä syy tehdä jotain jälkkäriä. Ja totta puhuakseni, en muista milloin viimeksi olen tehnyt uuniomenia. Liian kauan siitä ainakin on!

Uuniomput perinteisestikin valmistettuna ovat siitä kiva jälkkäri, että niihin voi laittaa vähän mitä kaapista sattuu löytymään ja ne ovat erinomainen tapa hävittää kaappiin unohtuneet pähkinäpussien jämät. Tällä kertaa hävitykseen pääsivät kivikovaksi muuttuneet kuivatut karpalot (joku oli jättänyt pussin auki, kukahan se oli?) sekä kourallinen saksanpähkinöitä. Nuo kovettuneet karpalot pehmitin oloroso-sherryllä. Sherryn voi korvata madeiralla tai portviinillä ja jos karpalosi ovat todella tuoreita, menevät ne sellaisenaan.

Mutta se viipalointi? Miten se tapahtuu? Helppoa! Omenat halkaistaan pituussuunnassa ja omenakota koverretaan pois kuorimaveitsellä. Omenapuolikas käännetään leikkuulautaa vasten ja veitsellä leikataan ohuita viiltoja omenanlihaan. Tässä täytyy olla tarkkana, ettei leikkaa suoraan läpi.  Valitse omenoiksi mahdollisimman isoja ja mielellään happamia kotimaisia, kuten nämä minun omenani olivat. Onneksi kotimaisia omppuja vielä saa! Makunsa omenat saavat jouluisista mausteista sekä muskottipähkinästä. Näistä omenoista ei tule mitenkään erityisen makeita, joten lisää sokeria tarvittaessa.

Uuniomenat Hasselbackan tapaan
4 annosta

2 isoa hapahkoa omenaa
75 g sulatettua voita

1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl sherryä tai madeiraa
1 dl saksanpähkinöitä
3/4 – 1 dl fariinisokeria tai intiaanisokeria
1/4 tl kutakin: jauhettua neilikkaa, inkivääriä, kanelia, vaniljajauhetta ja muskottipähkinää

Pese omenat, halkaise ne pituussuunnassa puoliksi. Koverra siemenkota pois ja siisti kannan jämät. Käännä omenat leikkuulaudalle leikkauspinta alaspäin ja tee terävällä veitsellä ohuita viiltoja omenanlihaan. Nosta omenat uunivuokaan ja valuta päälle puolet sulatetusta voista. Paista ensin 175 asteessa 15 minuuttia.

Valmista sillä aikaa täyte. Liota karpalot sherryssä ja kun ne ovat pehmenneet, niin valuta. Sherryn voit halutessasi lisätä myöhemmin uunivuokaan. Hienonna karpalot ja pähkinät. Sekoita sokerin joukkoon mausteet ja sekoita sokeri karpalo-pähkinäseokseen. Lisää seokseen myös loput voista.

Nosta vuoka uunista. Avaa omenoihin tehtyjä viiltoja ruokailuveitsen ja pienen lusikan avulla ja täytä viillot kykysi mukaan. Jokaiseen väliin ei ole tarkoitus saada täytettä, joten ei stressiä. Jos täytettä jää, painele sitä omenoiden pintaan ja ripottele vuokaan. Pohjalle päätynyt täyte yhdessä omenasta irronneen nesteen kanssa muodostaa ihanan tahmean kastikkeen. Paista vielä 10-12 minuuttia, riippuen omenoiden koosta.

Nosta omenat tarjoilukulhoihin ja kaavi pohjalta kaikki ihana tahma mukaan. Tarjoa omenat vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Aamupalanuudelit

Miten olisi aamupalaksi puuron sijaan nuudeleita? Ihan hullu idea?

Breakfast noodles

Jokunen viikonloppu sitten istuin lauantaiaamuna sohvalla, melko mitättömän aamupalan jälkeen ja katsoin Chef’s Table -sarjasta jaksoa newyorkilaisesta kokista, Ivan Orkinista. Hän päätyi mutkien kautta Japaniin ja perusti siellä Ivan Ramen -ravintolan, josta vastoin kaikkia odotuksia, tuli todella suosittu.

Tuon ohjelman katsominen oli puhdasta kärsimystä – ei siksi etteikö jakso ja päähenkilö Ivan olisi olleet kiinnostavia, vaan ne pirun ramen-annokset! Oli ylikypsää possun kylkeä, kananmunia, ohuita nuudeleita, paksuja nuudeleita, täyteläisiä liemiä, you name it. Kuola valui suupielistä, ja kun ohjelma oli loppunut, minulla oli nälkä. Sellainen nälkä, johon ei mikään onneton jogurtti riittänyt. Nuudeleita, niitä oli saatava. Sattuipa vielä samana aamuna Chocochilin Elina kyselemään Instassa, että millaisia aamupalatoiveita muilla oli. Vastasin, että aamupalanuudelit. Siitä se idea sitten lähti.

Bacon, eggs and soba noodles

Aamupalanuudelit kahdelle

2 kananmunaa
1/2 pkt pekonia (Atria)
1/2 pkt sobanuudeleita (tattarinuudeleita)
7 dl kanalientä
(1/2 dl kuivattuja sieniä ja ohueksi viipaloitua inkivääriä)
1/2 ruukkua ruohosipulia paloiteltuna 5 cm:n paloiksi
1 punainen chili viipaloituna
mustia seesaminsiemeniä
versoja ja korianteria
japanilaista togarashi-chilimaustetta (etnisistä kaupoista) tai ripaus suolaa ja chilijauhetta

Keitä kananmunat sinulle sopivan kypsiksi. Levitä pekoniviipaleet uuniastian pohjalle ja nosta astia kylmään uuniin. Säädä uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja käännä ajastin 20 minuuttiin. Paista pekonit rapean kypsiksi ja siirrä ne halutessasi talouspaperin päälle valumaan.

Kuumenna pekonin kypsyessä kanaliemi. Lisää liemeen halutessasi kuivattuja sieniä tuomaan lisää umamin makua. Voit myös lisätä ohueksi viipaloitua inkivääriä. Keitä nuudelit kanaliemessä pakkauksen ohjeen mukaan. Älä kuitenkaan lisää suolaa tai valuta nuudeleita pois liemestä.

Kokoa annokset asettelemalla kulhojen pohjalle nuudelit. Jaa päälle liemi sienineen. Lisää pekonit ja kananmunan puolikkaat. Koristele ruohosipulilla, chilillä, seeseaminsiememillä, versoilla ja korianterilla. Mausta ripauksella togarashia. Tarjoa heti.

* Hyödynnä aamupalanuudeleihin edelliseltä päivältä ylijäänyttä broileria, muuta lihaa tai kalaa. Kasvisversioon kokeile tofua, nyhtökauraa tai vastaavaa.

Juurescouscous

Syksyinen couscous syntyy kotimaisista juureksista. Tarjoa kaveriksi harissatahnalla maustettua jogurttia, niin johan veri taas kiertää!

Root vegetable couscous

Havahduin tuossa taannoin, että blogistani ei löydy yhtään tavanomaista couscous-ohjetta. No, ei tämäkään ehkä se aivan tyyppillisin ole, mutta lähempänä oikeaa kuin muut. Tämä couscous sopii syksyyn sekä lähestyvään talven mitä parhaiten, sillä kotimaisia juureksia riittää hyvällä tuurilla pitkälle kevääseen saakka.

Tällä kertaa uuniin paahtumaan pääsivät palsternakka, porkkana, keltajuuri, punajuuri sekä jääkaappiin hautautunut fenkoli. Tykkään paahtaa juurekset niin, että maustan jokaisen variantin omalla tavallaan. Palsternakka sai sumakkihunnun, punajuurille ripsautin baharat-mausteseosta,  keltajuuret maustoin sitruunatimjamilla ja porkkana sai mustapippurista kasteen. Vähän öljyä pintaan ja kunnon rouhaisu suolaa päälle. Jos juureksiin haluaa lisää makeutta ei loraus vaahterasiirappia tee huonoa. Siinä maustekaappia nuohotessani huomasin, että meillä oli jostain syystä kolme, siis KOLME, rasiaa sahramia jemmassa. Ei mitään hajua kuinka kaikki nuo kolme olivat kaappiimme päätyneet. Niinpä maustoin couscousin sahramilla. Sahramin voi toki jättää pois, mutta jos satut olemaan kaltaiseni sahramihamsteri ja kaapissasi lojuu ylimääräistä sahramia, niin suosittelen kokeilemaan.

Harissa yogurt goes well with root vegetables

Couscous on ruokana oikeastaan tosi simppeli ja helppo valmistaa. Unohda pakkausten valmistusohjeet, sillä paras couscous syntyy seuraavasti: mittaa couscous kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ryynien pinta peittyy. Vettä saa olla noin sentin enemmän kuin couscousta. Kulho peitetään lautasella tai muovikelmulla ja ryynien annetaan turvota. Tykkään maustaa couscousin jo ennen veden lisäämistä suolalla ja kuivatulla mintulla. Kun couscous on turvonnut, pyöräytä rakenne ilmavaksi haarukalla ja lisää öljyä. Voilà!

Couscousin muut ainesosat ovatkin sitten makuasia. Meidän couscousiimme kuuluu aina reilusti tuoreita yrttejä, pistaaseja tai manteleita ja chiliä. Tällä kertaa chilit tarjosin harissakastikkeen muodossa.  Jos saat käsiisi helsinkiläisen Babasin harissatahnaa, niin osta! Älyttömän hyvää ja raikasta harissatahnaa, jossa on kunnon potku. Tahnaa myydään kaupan kylmähyllystä.

Ja siinäpä se sitten oikeastaan onkin. Halloumia voi paistaa lisäksi – minä paistoin, mutta en lisännyt sitä annokseen, kun nuo kasvikset olivat niin nättejä itsekseen. Ai niin – tuossa koiraa ulkoiluttaessani tuumailin, että mikäli sumakki ei osu kohdellesi, niin palsternakat voisi maustaa vaikkapa puolukka- tai karpalojauheella. Niissä on samanmoista kirpakkaa happamuutta kuin sumakissa.

Juurescouscous

2 keltajuurta
1-2 punajuurta
1 iso porkkana
3 pientä palsternakkaa
1 pieni fenkoli
1 iso punasipuli
4-6 valkosipulinkynttä
sumakkia (kokeile sumakin tilalla puolukka- tai karpalojauhetta)
sitruunatimjamia
mustapippuria
baharatmausteseosta tai maustepippuria

3 dl täysjyväcouscousia
1 tl (savu)suolaa
1 tl kuivattua minttua
1/2 dl öljyä
(2 hyppysellistä sahramia)

kevätsipulin varsia
korianteria
minttua
lehtipersiljaa
pistaaseja

Harissajogurtti

1 dl maustamatonta jogurttia
1-2 tl harissatahnaa

Kuori juurekset ja paloittele ne itsellesi sopiviksi paloiksi. Paloittele myös fenkoli ja punasipuli. Valkosipulinkynnet saavat mennä uuniin kuorineen. Asettele kasvikset uunipellille lajeittain ja mausta haluamillasi mausteilla. Muista suola ja öljy! Paahda uunissa 225 asteessa uunin keskitasolla 30-35 minuuttia, kunnes kasvikset ovat saaneet kauniisti väriä ja kypsät.

Valmista couscous kuten yllä neuvoin. Jos käytät sahramia, niin liota se tilkassa kuumaa vettä ja sekoita turvonneen couscousin joukkoon. Hienonna kevätsipulin varret ja yrtit. Rouhi pistaasit. Sekoita nämä kaikki couscousin joukkoon ja siirrä tarjoilukulhoon. Kokoa paahdetut kasvikset couscousin päälle ja tarjoa harissajogurtin kanssa.

Older posts

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑