Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Kasvis (page 7 of 8)

Mansikka-vesimelonigazpacho

Trooppisia öitä ja aurinkoisia päiviä on säätiedotuksessa luvattu! Mansikasta ja vesimelonista surautat hellepäivään raikkaan kylmän keiton.

mansikka-vesimelonigazpacho

Mansikoita saa vielä, vaikka iltapäivälehdet ovatkin kuopanneet mansikkasadon jo monta viikkoa sitten. Ainakin tämän viikon alussa oli Savonlinnan torilla ollut mansikoita myynnissä 3,5 € / litra! Mansikat ja vesimeloni eivät perinteiseen espanjalaiseen gazpachoon kuulu, mutta niistä saa aikaan oikein mainion viilentävän keiton. Tällä kertaa tomaatit esiintyvät keitossa vain tomaattimehun muodossa, sillä en jaksanut kaltata tomaatteja tätä varten. Oma monitoimikoneeni, tehosekoittimesta puhumattakaan, ei mielestäni riittävän hyvin saa tomaatinkuoria hienonnettua, joten jätin tomaatit suosiolla pois.

Makua keitto saa marjojen ja hedelmien lisäksi valkosipulista ja chilistä. Chilin määrää voi vähentää niin kuin aina tai jättää sen pois, jos on ihan pakko. Pieni kipakkuus kyllä sopii tähän keittoon. Mansikka-vesimelonigazpacho on parhaimmillaan kylmänä ja helpoiten se onnistuu, kun kaikki raaka-aineet ovat jääkaappikylmiä. Voit toki tehdä keiton aiemmin ja jäähdyttää sen jääkaapissa. Muutama jääpala kulhossa tai lasissa pitää annoksen kylmänä.

Tarjoa gazpacho paahdettujen savupaprikalla maustettujen manteleiden kanssa ja ehkä hetkeksi voit kuvitella itsesi kuuman Espanjan auringon alle! Tämä voisi muuten toimia myös erinomaisesti aamupalalla – ainakin jos lämpimästä illasta iloitseminen on venähtänyt auringon nousuun saakka…

Hyvää auringontäyteistä viikonloppua!

Mansikka-vesimelonigazpacho
reilut lasilliset 4-5 hengelle

400 g mansikoita
400 g:n pala vesimelonia
100 g kurkkua
1 punainen chili
1 keskikokoinen valkosipulinkynsi
2 dl tomaattimehua
2 limetin mehu
1/2 ruukkua korianteria hienonnettuna
1/2 tl suolaa, ripaus sokeria, mustapippuria myllystä
jääpaloja

Poista mansikoita kannat ja viipaloi mansikat. Leikkaa vesimelonipalasta kuoret ja paloittele melonin liha. Kuutioi kurkku. Poista chilistä siemenet ja hienonna se. Hienonna myös valkosipulinkynsi. Siirrä paloitellut ainekset monitoimikoneen kulhoon ja aja ne tasaiseksi seokseksi.

Lisää limetin mehu, tomaattimehu sekä korianteri. Käytä konetta muutama kierros ja lisää suola, sokeri ja mustapippuri. Sekoita ja jaa keitto kulhoihin tai laseihin. Lisää jääapalat ja nauti heti.

Persikka-hasselpähkinäsalaatti vadelmakastikkeella

Persikkamelba on klassikkojälkiruoka, jossa yhdistyvät kypsennetty persikka, jäätelö ja vadelmakastike. Tämä salaatti on sen suolainen vastine.

Persikka-hasselpähkinäsalaatti vadelmakastikkeella

Tuossa aiemmin postasinkin kesän parhaan salaatin ohjeen, jossa tähtiroolissa olivat nektariinit, mozzarella ja parmankinkku. Kyseinen salaatti pysyy taatusti ykkösenä top kolme -listallani, mutta tässä on kyllä sille kova kilpailija!

On persikka-aika

Lupasin, että persikkaohjeita tulee lisää ja tässä siis eräs niistä.  Persikat ovat nyt niin uskomattoman mehukkaita ja sopivan makeita, että on oikeastaan sääli jättää ne vaan sellaisinaan syötäviksi. Tätä salaattia varten pariloin persikkalohkot pannulla. Ne voi aivan yhtä hyvin grillata tai vaikka halstrata, kunhan viipaleet sivelee ensin öljyllä.

Parhaat pähkinät

Hasselpähkinät tuovat salaattiin rapeutta, mutta myös paahteisuutta. En voi tarpeeksi kehua La Tartufatasta ostamiani hasselpähkinöitä. Niille ei ole vertaa! Jos asut muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja et pääse hamstraamaan herkkuja, niin valitse kaupasta mahdollisimman pitkällä päiväyksellä olevia kuorellisia hasselpähkinöitä ja paahda ne uunissa ensin. Rullaa pähkinöitä puhtaan keittiöpyyhkeen sisällä, jotta kuoret irtoavat.

Paahdettuja hasselpähkinöitä löydät pääkaupunkiseudulta ainakin Hakaniemen hallista Parhialalta, Delidelistä (myös verkkokaupasta) sekä Teurastamolta, Jädelinosta.

Juustolla on väliä

Juustoksi valikoituu jo kesäkuun valokuvaus-workshopissa oivalliseksi todettu Helsingin meijeriliikkeen Hanasaari-juusto. Se on lehmän maidosta valmistettu tuhkapintainen juusto, joka on ihanan kermaisa, mutta hieman hapan. Olin todella onnekas, että Lehtävästä lehmästä ostamallani juustolla oli enää viikko jäljellä parasta ennen -päiväykseen, joten juusto oli alkanut jo pehmentyä reunoilta. Huoneenlämmössä se alkoi jo houkuttelevasti valuakin…

Suosittelen ottamaan juustot ajoissa huoneenlämpöön ennen tarjoamista. Ja kun sanon ajoissa, niin tarkoitan, että kypsyydestä riippuen 2-8 tuntia aiemmin. Onpa meillä joskus ollut joku kovin tuore Klippan yönkin yli temperoitumassa ja vielä henki pihisee!

Persikkamelba – klassikkojen klassikko

Salaatti ei ole salaatti ilman kastiketta ja persikka melba mielessäni päätin tarjota tämän salaatin vadelmavinegretin kanssa. Se on kuulunut salaattikastikerepertuaariini jo vuosia, ensimmäisen kerran taisin valmistaa sitä ystäviemme hääjuhliin. Terveisiä vaan sinne San Franciscon suuntaan!

Vadelmavinegretti on ehdottomasti meneillään olevan sesongin kastike, sillä kotimaisia puutarhavadelmia tai metsävattuja käytettäessä ei vadelmia tarvitse erikseen kuumentaa. Näin marjan väri, maku ja vitamiinit säilyvät paremmin. Jos ehdit, niin valmista kastike päivää ennen, jotta maku syvenee. Vadelmavinegretti säilyy hyvänä jääkaapissa tiiviissä astiassa noin kolme päivää.

Vinkki! Säästä muutama vadelma koristeluun. Minä ajatuksissani surautin ne kaikki kastikkeeseen!

Persikka-hasselpähkinäsalaatti

4 annosta

1 1/2 dl kuorettomia, paahdettuja hasselpähkinöitä
4 persikkaa + 2 rkl rypsiöljyä
200 g tuhkajuustoa tai tuoretta vuohenjuustoa
rucolaa, babypinaattia, viinisuolaheinää

Jos käytät valmiiksi kuorittuja ja paahdettuja pähkinöitä, lämmitä niitä paistinpannulla muutama minuutti. Jos käytät kuorellisia, toimi kuten yllä neuvon. Anna jäähtyä hetken ja murskaa osa pähkinöistä kevyesti.

Pese persikat. Leikkaa ne puoliksi ja poista kivet. Lohko puolikkaat vielä kahteen osaan. Sivele persikoiden leikkuupinnat rypsiöljyllä ja paista niitä parilapannulla tai grillissä, kunnes persikoiden pinta saa väriä.

Revi juusto paloiksi. Pese ja kuivaa salaatit. Nostele salaatteja annoslautasille ja lisää persikkalohkot. Asettele juustopalat joukkoon ja valuta päälle vinegrettiä. Lisää lopuksi pähkinät ja tarjoa heti.

Vadelmavinegretti

3 dl tuoreita puutarha- tai metsävadelmia
1 dl mietoa oliiviöljyä
1 rkl siideriviinietikkaa (valkoinen balsamicokin käy)
1/2 tl hunajaa
1/4 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Aja vadelmat soseeksi sauvasekoittimen myllyssä tai monitoimikoneessa. Siivilöi vadelmasoseesta siemenet pois ja kaada sose takaisin koneen kulhoon. Mittaa joukkoon loput aineet ja anna koneen käydä minuutin verran, jotta kastike emulgoituu. Tarkista maku ja lisää suolaa tai sokeria tarvittaessa.

Helppo jälkkäri syntyy myös persikoista. Vaniljaliemessä uutetut persikat saavat hymyn huulille!

Broccoliini-polentapiirakka

Tämän gluteenittoman polentapiirakan valmistat vaikka grillissä. Se on myös erinomainen eväs pikinikille.

broccoliini-polentapiirakka

Keep it simple!

Viikot vaan vilisevät silmissä ja kohta on jo kuukausi mennyt upeasta valokuvaus-workshopista Marin ja Timin kanssa. Ja itseasiassa elokuussahan me taas tapaamme samoissa merkeissä! Mahtavaa! Omalta osaltani kuvausviikonloppu meni lähinnä ruoanlaiton merkeissä, mutta ehdin välillä kuuntelemaan ja seuraamaan mestareiden oppeja. Ja kun siinä niin kovasti touhusin, kävi minulle aloittelijan virhe. En nimittäin ottanut kuvia valmistamistani ruoista ja sunnuntaiksi valmistamistani lakumacaroneistakin on kuvat vain Marilla! Vielä on siis opeteltavaa tässä kuvaamisen ja ruoanvalmistuksen yhdistämisessä. Onneksi elokuussa voin ottaa tämänkin opin käyttööni. Kuvia ja tunnelmia tapahtumasta löytyy ainakin Maaritin blogista.

Valokuvasviikonloppumme alkoi kokoontumisella Humppaliiteriin, Kirkkonummelle. Humppaliiteri antoikin todella monipuolisen ympäristön kuvaamiselle, ruoanvalmistukselle ja yhdessä oleilulle. Lauantaina ruokailtiin maalaisbrunssin hengessä ja illalla Chef Santeri tuli johdattamaan meidät Lähi-idän ruoan pariin. Sunnuntaina oli vuorossa salaattilounas, jonka osana oli myös tämä broccoliini-polentapiirakka. Paistoin broccoliinit grillissä etukäteen ja loppukypsennyskin onnistui grillissä mainiosti. Broccoliinit voi toki keittääkin, mutta grillaamalla tai pariloimalla tulee ruokaan mukavan savuisa maku. Workshopissa tein polentapiirakat suorakaiteen muotoisiin alumiinivuokiin, mutta kotona keksin paistaa ne blinipannuissa. Toimii! Pienet piirakat kulkevat kätevästi mukana piknikille ja maissisuurimoiden ansiosta ovat ne myös gluteenittomia.

broccoliini-polentapiirakka

Käytin ensimmäistä kertaa Urtekramin maissisuurimoita. Olin todella tyytyväinen, sillä polenta syntyi nopeasti ilman, että se muuttui liisteriksi ja se oli helppo levittää vuokiin. Broccoliinin lisäksi piirakkaan tuli kirsikkatomaatteja sekä säilöttyjä paprikoita. Paprikat voi myös paahtaa uunissa itsekin ja poistaa kuoret, mutta kun aikaa ja tarvittavia valmistusvälineitä oli rajoitetusti, toimivat nuo valmiit paprikat erinomaisesti. Älä kuitenkaan osta etikkaliemeen säilöttyä suikaloitua paprikasalaattia, se on ihan toinen juttu.

Mozzarellan osalta suosittelen, että mikäli käytät buffalomozzarellaa kuten minä, niin ota se noin tunti aiemmin pois jääkaapista ja valuta pakkauksesta neste pois. Huoneenlämmössä mozzarellasta irtoaa vielä nestettä ja näin valutettuna se kestää paremmin paistamista. Pienet mozzarellapallot sopisivat varmasti tähän kuin nenä päähän.

Broccoliini-polentapiirakka

Täytteet
1 ps (250 g) broccoliineja
1 rkl öljyä
2 paahdettua kuoretonta punaista suippopaprikaa (esim. Royal)
100 g kirsikkatomaatteja
1 pkt (125 g) buffalomozzarellaa
mustapppuria myllystä
oliiviöljyä

Polenta
6-7 dl vettä
1/2 tl suolaa
3 dl maissisuurimoita
2 rkl oliiviöljyä

Aloita broccoliinien käsittelystä. Pese ne ja leikkaa varresta pois kuivaa kantaa. Isoimmat broccoliinit voit paloitella pituussuunnassa puoliksi. Kuumenna grilli tai parilapannu, pyöräytä broccoliinit öljyssä ja grillaa ne. Nosta sivuun odottamaan.

Suikaloi paprikat, leikkaa tomaatit puoliksi ja revi mozzarella paloiksi.

Kuumenna polentaa varten vesi kiehuvaksi, mausta se suolalla ja vatkaa maissisuurimot koko ajan sekoittaen joukkoon. Anna polentan kuplia kannen alla välillä sekoittaen, kunnes se on paksua ja suurimot ovat kypsyneet. Lisää öljy ja vatkaa vielä hetki, jotta polentasta tulee kuohkeaa. Levitä polenta voideltuun piirakkavuokaan tai blinipannuille.

Painele polentan päälle grillattuja broccoliineja, paprikat ja kirsikkatomaatit. Lisää lopuksi mozzarellapalat. Paista grillissä tai uunissa grillivastusten alla, kunnes mozzarella saa väriä. Viimeistele piirakka mustapippurilla ja oliiviöljyllä.

Paahdettu kukkakaalikeitto

Tässäpä oiva keitto, vaikka juhannuspöytään alkuruoaksi. Keiton juju piilee kukkakaalien paahtamisessa ja kaurakermassa, jonka ansiosta keitto on myös vegaaninen.

Paahdettu kukkakaalikeitto

Minun on jo pitkän aikaa tehnyt mieli kukkakaalikeittoa. Monestihan kukkakaalikeittoa tarjotaan talvella ja kesäisin kukkakaali päätyy lähinnä kesäkeittoon, mikä sekin on erinomainen ruoka. Pelkästään keittämällä kukkakaalit syntyy kyllä ihan hyvää keitto, mutta syvempää paahtuneempaa makua se saa, kun kukkakaalit käyttää ensin uunissa. Kukkakaalit paloitellaan paahtamista varten ja suosittelen, että varaat tähän hetken aikaa. Kukkakaalista saa esiin upeita puumaisia muotoja, kun kukinnot viipaloi pituussuunnassa. Pienempinä paloina kukkakaali kypsyy myös nopeammin.

Olen vähän huono kokeilemaan mitään maidon korvikkeita, mutta nyt tartuin ensimmäistä kertaa elämässäni kaurakermapurkkiin. Epäileväinen luonne kun olen, niin pelkäsin vähän, että kauran maku jyrää kukkakaalin alleen. Olin väärässä, jälleen kerran, ja kaurakerma antoikin hyvän täyteläisen maun keitolle. Kuohukerma on varma valinta, jos kaurakerma epäilyttää.

Ihan täysin vegaaninen ei tämä tekemäni versio ollut, sillä kuullotin sipulit voissa, mutta sen voi luonnollisestikin korvata öljyllä. En voinut myöskään vastustaa kiusausta raastaa päälle topaasinkeltaista, suolattua kananmunan keltuaista. Suolattujen keltuaisten ohje on luvassa vielä myöhemmin, kun kerron mitä kaikkea macaronien jäljiltä jääneistä keltuaisista voikaan tehdä!

Paahdettu kukkakaalikeitto

n. 600 g kukkakaalia
3-4 rkl oliiviöljyä
suolaa
2 pientä nippusipulia (vain valkoinen sipuliosa)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä tai voita
3/4 dl valkoviiniä
5-7 dl vettä
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
ripaus sokeria
1 tlk (2 dl) Oatly kaurakermaa

Koristeluun: pähkinöitä, yrttejä, hienonnettua sipulinvartta

Poista kukkakaalin kantalehdet ja pese kaali huolellisesti. Leikkaa kukinnot irti varresta ja viipaloi ne ohuiksi siivuiksi. Viipaloi myös kanta. Levitä kaalit pellille leivinpaperin päälle, valuta päälle öljyä ja mausta kaalit suolalla. Paahda kukkakaaleja 180 asteessa grillivastuksen alla, kunnes ne ovat pehmenneet ja saanet kullankeltaista väriä.

Hienonna sillä välin sipulit ja valkosipulit. Kuullota niitä kattilassa öljyssä noin 5 minuuttia. Kaada kattilaan viini ja keitä toiset 5 minuuttia. Kun kaalit ovat valmiit, ota talteen muutama viipale koristelua varten. Kumoa loput kaalit kattilaan ja kaada päälle vesi. Lisää mausteet ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä muutama minuutti ja siirrä kattila liedeltä. Soseuta keitto tasaiseksi ja kuohkeaksi sauvasekoittimella. Lisää keittoon kerma ja kuumenna uudelleen. Tarkista maku. Annostele keitto kulhoihin ja koristele kukkakaaliviipaleilla, pähkinöillä ja/tai yrteillä.

Perunasalaatti sardellikastikkeella

Ensimmäiset kotimaiset varhaisperunat ovat kaupoissa, jee! Perunasalaattia oli heti pakko tehdä, mutta tällä kertaa maustoinkin sen vähän eri tavalla.

Varhaisperunasalaatti sardellikastikkella

Yksi suomalaisen ruokavuoden kohokohdista on juuri nyt meneillään, kun ensimmäiset varhaisperunat ovat saapuneet kauppoihin. Parhaimmillaan nuo herkut ovat sellaisinaan, voin ja sillin kanssa nautittuna, mutta varhaisperunasta saa myös mainiota perunasalaattia. Olen aikoja sitten luopunut kermaviiliin tai majoneesiin tehdyistä perunasalaateista. Maustamalla perunat öljyllä ja viinietikalla saa salaatista huomattavasti raikkaamman makuisen, mutta myös houkuttelevamman näköisen.

Ja kun tuossa mainitsin sen perunan ja sillin yhdistämisen, niin tässä salaatissa tuo makukombo toteutuu hienosti, sillä kastike valmistetaan sardellista. Sardelli on Välimerellä uiskenteleva pieni kala. Se on siis eriasia kuin kotoisampi anjoviksemme, joka puolestaan on mausteliemeen säilötty kilohaili. Sekaannus syntyy, jos luet englanninkielisiä ruokaohjeita, joissa mainitaan anchovy. Kyse on tuolloin sardellista, ei anjoviksesta. Sardellia saa isoimmista ruokakaupoista, jossa sitä myydään anjoviksen ja sillien tapaan kylmähyllystä.  Sardellikastike on ollut pienimuotoinen somehitti yhdessä sardellivoin kanssa ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen!

Perunasalaattia ei voi tehdä ilman sipulia ja näin kesällä nippusipuli on parhaimmillaan. Se antaa myös upeaa väriä muuten melko hailakkaan perunaan. Sujautin mukaan vielä nipun kotimaista parsaa. Parsan sijaan voi salaattin lisätä kapriksia ja hienonnettuja yrttejä. Retiisiäkin voi lisätä, tosin en ole varma toimiiko se välttämättä tämän sardellikastikkeen kanssa. Tee myös kerralla isompi annos, sillä tämä salaatti paranee säilytettäessä. Sardellissa itsessään on jonkin verran suolaa, mutta mausta silti salaatti lisäsuolalla. Perunalla on taipumus imeä itseensä makuja ja mausteita saa laittaa ihan reilulla kädellä, jotta lopputulos ei jää vetiseksi.

Perunasalaatti

1 kg varhaisperunaa
500 g vihreää parsaa
3 nippusipulia
suolaa, mustapippuria

Harjaa perunat hyvin ja keitä napakan kypsiksi. Anna jäähtyä hetken ja paloittele perunat. Kuori parsat tarvittaessa ja keitä. Paloittele parsat. Hienonna nippusipulit. Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta perunaseos reilusti suolalla ja pippurilla. Lisää kastike joukkoon ja anna salaatin maustua huoneenlämmössä 15-20 minuuttia.

Sardellikastike

4-5 sardellia
1 dl rypsiöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
1/2 valkosipulinkynsi viipaloituna
ripaus sokeria
mustapippuria

Mittaa kaikki aineet sauvasekoittimen myllyyn tai korkeareunaiseen kulhoon. Anna koneen käydä muutaman minuutin ajan, jotta aineet sekoittuvat kunnolla. Tarkasta maku ja lisää sardellia tarvittaessa. Sekoita perunasalaatin joukkoon.

Parsa-vesikrassiohratto

Tällä kertaa parsa päätyikin ohrattoon raikkaana salaattina.

Parsa-vesikrassiohratto

Huomaan toistuvasti palaavani Ottolenghin ja Scullyn Nopi-kirjaan, kun haen inspiraatiota ruoanvalmistukseen. Tällä kertaa ohje osoittautuikin hieman monimutkaisemmaksi kuin aiemmin testaamani ohjeet. Kirjoittajat kyllä esipuheessaan varoittavat, että tässä kirjassa ohjeeet ovat tekniikoiltaan ravintolamaisempia, vaikka niitä onkin muokattu kotikeittiööihin paremmin sopivimmiksi. Tämä parsa-vesikrassiohratto oli kieltämättä monivaiheisin ruoka mitä olen hetkeen tehnyt. Muokkasin ohjetta jonkin verran vielä jättäen pois alkuperäisessä ohjeessa olleet sienet ja purjon. Siltikin tekovaiheita tuli monta. Mutta ei kannata säikähtää! Lupaan, että ohje on kaiken tekemisen väärti. Ohran kermainen maku yhdistettynä raikkaan happamaan ja umamiseen parsa-pecorinosalaattiin on kyllä lyömätön kombo. Ja jos et mitään muuta tee, niin kokeile ainakin sitä salaattia!

Parsa-vesikrassiohratto

Vesikrassiohratto

300 g ohrahelmiä tai rikottuja ohrasuurimoita
2 l kana- tai kasvislientä
200 g vesikrassia (4 tuuheaa ruukkua)
80 g pinaattia
1 dl oliiviöljyä
120 g suolatonta voita, josta 40 g yhtenä palana ja 80 g kuutiotuna
1 (70 g) salottisipuli pieninä kuutioina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 timjaminoksaa
1 laakerinlehti
2 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
rouhaisu mustapippuria myllystä

Mittaa ohrahelmet keskikokoiseen kattilaan ja kaada päälle 1 1/2 l lientä. Kuumenna kiehuvaksi, laske sitten lämpötilaa ja keitä ohrahelmiä hiljalleen poreilevassa vedessä ilman kantta noin 20-35 minuuttia, riippuen suurimoiden koosta. Ohrassa saa olla vielä suutuntumaa. Valuta hyvin ja nosta sivuun.

Pese kattila ja kuumenna siinä noin litra vettä kiehuvaksi. Lisää veteen vesikrassit ja ryöppää niitä 30 sekuntia. Nosta vesikrassit pois reikäkauhalla ja viilennä kylmän juoksevan veden alla. Purista vesikrasseista ylimääräinen neste pois ja nosta sivuun. Toista sama pinaatilla. Lisää pinaatit vesikrassien joukkoon ja paloittele ne rouheasti.

Pyyhi kattila kuivaksi ja lisää siihen 2 rkl oliiviöljyä sekä paloittelematon voi (40 g). Lisää kuutioitu sipuli sekä hienonnettu valkosipuli. Kuullota sipuleita 6-7 minuuttia, kunnes ne ovat pehmeitä, mutta eivät ruskistuneita. Lisää timjaminoksat ja laakerinlehti. Kaada joukkoon loput (1/2 l) liemestä ja kuumenna voimakkaasti kiehuvaksi. Keitä lientä kasaan 10-20 minuuttia, kunnes jäljellä on noin 4 rkl. (Liemi saa todellakin kiehua voimakkaasti, muutoin tässä voi mennä puolikin tuntia). Lisää tiivistettyyn liemeen hienonnettu vesikrassi ja pinaatti. Kuumenna sekoitellen vielä 2 minuuttia. Siirrä kattila pois levyltä, poista timjaminoksat sekä laakerinlehti. Siirrä seos tehosekoittimen kulhoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Aja seos tasaiseksi ja lisää voita kuutio kerrallaan, niin että edellinen voi on ehtinyt sekoittua kunnolla soseeseen.

Kuumenna kattilassa 3 rkl oliiviöljyä ja lisää keitetyt ohrat. Pyörittele niitä 3-4 minuuttia öljyssä, lisää loraus vettä tarvittaessa. Kaada joukkoon vesikrassi-pinaattisose ja sekoita hyvin. Kuumenna vain sen verran, että ohratto on kauttaaltaan lämmintä. Lisää sitruunamehu ja mausteet. Sekoita hyvin. Annostele ohratto lautasille ja kokoa päälle parsa-pecorinosalaattia.

Parsa-pecorinosalaatti

200 g (10 vartta) vihreää parsaa (mielellään mahd. paksuvartisia)
60 g pecorinojuustoa (parmesaani käy myös)
2 rkl sitruunamehua
2 tl öljyä
rouhaisu mustapippuria myllystä

Pese parsat hyvin ja napsauta puumainen tyvi pois. Höylää parsat ohuiksi suikaleiksi aloittaen tyvestä ja edeten kohti nuppua. Nosta parsasuikaleet kulhoon. Höylää myös juusto ohuiksi suikaleiksi. Lisää ne kulhoon yhdessä oliiviöljyn, sitruunamehun ja mustapippurin kanssa. Sekoita ainekset keskenään varovasti käsin nostellen. Yritä ajoittaa salaatin valmistus mahdollisimman lähelle ohraton valmistumista.

Tomaatti-kotijuustosalaatti

Tässä tulee kesän toiseksi paras salaatti, jonka valmistuskin on helppoa kuin heinänteko.

tomaatti-kotijuustosalaatti

No, tosiasiassa kaikki, jotka ovat koskaan tehneet heinää perinteisin menetelmin heinäseipäille tietävät, että ei se nyt niin helppoa ole. Mutta tämä salaatti on! Kyseinen tomaattisalaatti on perintöä lapsuuden kodistani ja talvisin tomaatit korvattiin meillä appelsiineilla. On sitä siis ennenkin osattu syödä sesonkien mukaan. Veikkaisinpa muuten, että tuo appelsiini-sipulisalaatti on ollut aika monen muunkin perheen ruokalistalla talviaikaan.

Kyse on ehdottomasti kesäsalaatista, sillä tämä suorastaan vaatii kypsiä ja mehukkaita tomaatteja, joiden kuorikin on syvänpunainen. Itse tykkään pihvitomaateista ja erityisesti näistä häränsydäntomaateista, kun ne ovat niin kauniita syvine uurteineen. Tässä välillä oli aika, jolloin kotimaisia pihvitomaatteja ei saanut. Muistelen lukeeni, että jostain syystä suomalaiset eivät niitä ostaneet, joten kotimaisen puutarhatkaan eivät niitä kasvattaneet. Onneksi tilanne on nyt korjautunut. Kauniin salaatin saat myös käyttämällä erivärisiä kirsikka- ja miniluumutomaatteja.

Toinen tärkeä osa tätä salaattia on sipuli. Voit viipaloida punaisipulin ohuiksi renkaiksi ja marinoida renkaat öljyssä ja viinietikassa. Nyt kun ensimmäiset nippusipulit ovat saapuneet kauppohin ja toreille, niin käytän mielummin niitä. Oma lisäykseni tähän perintösalaattiin on murennettu kotijuusto. Jotain outoa on kuitenkin tapahtunut kotijuustomarkkinoilla. Ensin Ingman lopetti omansa, joka oli muuten merkittävästi parempaa kuin Valion juusto, ja nyt sain juosta usemmassa kaupassa etsimässä Valion vastaavaa tuotetta. Jos kotijuustoa ei löydy tai et innostu sitä itse tekemään, käy fetajuusto korvaajaksi mitä parhaiten. Muutoin salaatti on hyvin yksinkertainen ja se sopii lisäkkeeksi, mutta on erinomainen lounassalaatti hyvän leivän kanssa.

Tomaatti-kotijuustosalaatti

3-4 pihvitomaattia
oliiviöljyä
punaviinietikkaa
suolaa ja pippuria
2 nippusipulia
1 (200 g) pkt kotijuustoa tai fetajuustoa
basilikaa tai timjamia hienonnettuna

Viipaloi tomaatit ja asettele ne limittäin tarjoiluvadille. Valuta päälle hieman öljyä ja punaviinietikkaa. Mausta suolalla ja pippurilla.

Pese ja kuivaa nippusipulit huolellisesti. Viipaloi sipuli renkaiksi ja suikaloi vihreä varsi. Ripottele tomaattien päälle. Murenna kotijuusto sormin ja lisää salaattiin. Hienonna lopuksi basilikanlehdet ja koristele salaatti.

Raparperi-lohiflatbread

Mitä syntyy, kun yhdistetään kirpeän makeat raparperit, pehmoinen grillissä paistettu flat bread ja sitruksinen lohi? No, aika täydellinen leipä!

Raparperi-lohi -flatbread

Ohueksi höylätty raparperi pehmenee etikkamarinadissa mainioksi lisäkkeeksi vaikka flatbreadin päälle.

Minun piti jo viime keväänä tehdä näitä etikkamarinoituja raparpereja, mutta se jostain syystä jäi. Mutta onneksi sain nyt aikaiseksi, sillä näistä tuli niin hyviä, että taitavat olla meidän keittiömme uusi klassikko! Sokerissa, suolassa ja etikassa raparperin oma happamuus hieman pehmenee, mutta silti siihen jää mukava kirpeys ilman naamaa irivistyttävää kokemusta. Raparperit höylätään trendikkäästi ohuiksi suikaleiksi. Voit tehdä tämän mandoliinilla, juustohöylällä tai kuorimaveitsellä, mutta paloittele raparperit ennen höyläämistä lyhyemmiksi pätkiksi. Pitkien raparperisuikaleiden syöminen ei ole kovin helppoa tai mielyttävää, ainakaan tällaisen leivän päältä. Tarjoa raparperit kalan, lihan tai juustojen kanssa. Varoituksen sana, näihin voi jäädä koukkuun, joten tee isompi satsi kerralla!

Ihan pelkkää raparperia ei meillä kuitenkaan syöty. Tein pitkästä aikaa flatbreadia hyväksi todetulla Donna Hayn ohjeella. Lisäksi paistoin lohta, jonka maustoin sumakilla ja ripauksella kardemummaa. Ideana oli paistaa lohi tatakin tapaan eli ainoastaan ruskistaa pinta kunnolla, niin että kala jää keskeltä vielä raa’aksi. Kalapalaa valitessa pyydä mielellään kalan keskeltä paksu pala, siitä saa parhaiten leikattua viipaleita eikä kala kypsy yli. Mikäli raaka kala epäilyttää, niin voit paistaa kalan kypsemmäksi ja murentaa sen leivän päälle tai käyttää vaikka kylmäsavustettua lohta. Sumakin sijaan kalan voi maustaa sitruunankuorella ja tillillä.

Raparperiflatbread

Lisäksi sivelin leivät vuohentuorenjuustolla, jonka maustoin sitruunankuorella ja yrteillä. En vaan voi olla ylistämättä sitä Saloniemen juustolan Syrjähyppyä. Ihan mahtava tuote! Saman juustolan vuohenmaitojogurtti on myös mainiota ja mansikoiden kanssa siitä tulee melko ylellinen ja kesäinen aamupalaherkku.

Etikkamarinoitu raparperi

3 ohutta raparperin vartta
2 rkl etikkaa (valkoviinietikka käy hyvin)
3/4 dl sokeria
3 dl vettä

Paloittele pestyt raparperin varret noin 10 cm:n paloiksi. Höylää ne ohuiksi suikaleiksi. Mittaa kulhoon etikka, sokeri ja vesi. Sekoita, kunnes sokeri on kokonaan liuennut nesteeseen. Lisää suikaloitu raparperi ja anna maustua jääkaapissa vähintään 45 minuuttia.

Sumakkimaustettu lohi

500 g lohta
2 rkl sumakkia
1 rkl sormisuolaa
1/2 tl jauhettua kardemummaa

Poista lohesta tarvittaessa ruodot ja nahka. Kuivaa liha huolellisesti. Jauha morttelissa keskenään sumakki, suola ja kardemumma. Pyörittele kalapala mausteissa kauttaaltaan ja kääri leivinpaperiin. Nosta jääkaappiin maustumaan tunniksi.

Taputtele kalapala kuivaksi, älä pyyhi mausteita pois. Kuumenna paistinpannulla tilkka öljyä ja paahda kalaa pannulla, paksuudesta riippuen, noin 2 minuuttia/puoli. Anna jäähtyä hetki ja viipaloi kala paloiksi.

Kokoa annos levittämällä vuohentuorejuustoa tai muuta tuorejuustoa leivälle, nosta päälle kalaviipaleita ja marinoitua raparperia. Viimeistele annos mustapippurilla, lorauksella öljyä ja haluamillasi yrteillä tai versoilla.

Höylätty parsa on uusi musta

Mandoliini ja erilaiset kuorimaveitset ovat olleet tässä keittiössä kovassa käytössä viime aikoina. Niillä on höylätty ohueksi niin kaalia, raparperia kuin parsaakin.

Höylätty parsapasta

Tällä kertaa höylätty parsa päätyi nopeaan arki-illan pastaan. Yksinkertaisuudessaan kaunista! Innostuin cannelonien myötä tekemään taas tuorepastaa, kun se on oikeasti niin helppoa. Tällä kertaa tein pastalevyistä pappardelleja. Kuivattu pappardelle tai oikeastaan mikä tahansa kuivattu nauhapasta sopii tähän, jos tuorepastan teko ei ole ennalta tuttua hommaa.

Parsan höylääminen sujui minulta kätevimmin vaakateräisellä kuorimaveitsellä. En höylännyt nuppuja lainkaan, vaan leikkasin ne veitsellä ohuemmiksi paloiksi. Mikäli olet tottunut mandoliinin käyttäjä, voit toki käyttää sitä ja höylätä parsan koko pituudeltaan.

Pastataikina

300 g durumvehnäjauhoja
3 kananmuna
3/4 tl suolaa
3 rkl oliiviöljyä
3–5 rkl vettä

Kaada jauhot isoon kulhoon, tee niiden keskelle syvennys ja riko kananmunat siihen. Lisää suola ja öljy. Sekoittele jauhoja pikkuhiljaa munaseokseen ja lisää tilkka kerrallaan vettä. Vaivaa taikinaa noin 10 minuuttia, kunnes siitä tulee kiiltävää ja kimmoisaa sekä helposti käsiteltävää. Taikina on vaivattu kunnolla, kun se on silkkisen tuntuista. Kääri taikina kelmuun ja anna taikinan levätä vähintään 15 min huoneenlämmössä.

Kauli pasta jauhotetulla pastakoneella kolmessa tai neljässä erässä ohuiksi levyiksi. Aloita taikinan käsittely koneen leveimmällä välillä. Pyöräytä taikina muutaman kerran koneen läpi. Kavenna sitten välitystä ja jatka taikinan kaulintaa. Pastakoneella telojen väliä ohennetaan, kunnes haluttu paksuus on saavutettu. Pappardelleja varten ei taikinan tarvitse olla kaikkien ohuinta.

Leikkaa levyt 20 cm pituisiksi. Jauhota hyvin. Taittele taikina levy löyhiksi kerroksiksi tai kääri taikina kääretortun tapaan rullaksi. Leikkaa kerrostettu taikina 2 cm levyisiksi nauhoiksi terävällä veitsellä. Tee sormistasi häkki ja ravista pastaa, kunnes nauhat irtoavat toisistaan.  Aseta valmiit nauhat tai pastalevyt jauhotetulle alustalle ja ripottele päälle hiukan jauhoja. Näin ne eivät tartu toisiinsa kiinni ja niitä on helpompi käsitellä. Anna nauhojen kuivua 10–15 minuuttia ennen keittämistä.

Mikäli käytät kuivattua pappardella, varaa sitä 350 g tähän ohjeeseen.

Parsa-öljyseos

1  nippu (500 g) vihreää parsaa
1 rkl sitruunanmehua
ripaus suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 dl oliiviöljyä
1 sitruunan raastettu kuori
3-4 rkl hienonnettuja yrttejä
suolaa ja mustapippuria

Pese parsat huolellisesti ja napsauta kuivuneet kannat pois. Höylää parsat nupun alapuolelta vaakateräisellä kuorimaveitsellä ohuiksi suikaleiksi. Leikkaa nuput vielä kahteen tai kolmeen osaan ja nosta sivuun. Mausta höylätty parsa sitruunanmehulla ja ripauksella suolaa.

Laita pastavesi kiehumaan. Viipaloi valkosipulinkynnet ja kuullota niitä öljyssä hiljalleen noin 5 minuuttia. Varo polttamasta kynsiä. Lisää sitruunankuori ja nosta kattila pois levyltä. Lisää öljyn joukkoon hienonnetut yrtit, höylätyt parsat sekä mausteet. Pidä lämpimänä.

Lisää keitinveteen reilusti suolaa ja pappardellet. Keitä voimakkaasti kiehuvassa vedessä 3-4 minuuttia. Lisää parsan nuput veteen, kun keittoaikaa on minuutti jäljellä. Ota keitinvettä talteen.

Valuta pasta ja nostele parsa-öljyseos joukkoon. Lisää pastan keitinvettä, mikäli pasta tuntuu kuivalta. Rouhi joukkoon pari pyöräytystä mustapippuria ja höylää päälle reilusti parmesaania.

Parsasalaatti tomaatti-kananmunavinegretillä

Sain käsiini ensimmäiset kotimaiset parsat. Nämä hauskat honkkelot olivat kotoisin Nurmijärveltä. Lähiruokaa siis!

Parsasalaatti

Ostin viikonloppuna ensimmäiset kotimaiset parsat. Niitä myytiin Anton&Antonissa irtomyynnissä ja olo oli suorastaan keskieurooppalainen, kun poimin yksittäisiä parsoja koriini. Toivoisin, että parsaa pääsisi useimmin valikoimaan näin. Muoviin käärittyjen parsojen osto on vähän kuin ostaisi sikaa säkissä. Toki parsan nupun kunnosta voi jotain päätellä, mutta varren kunto selviää vasta kotona ellei sitten kaupassa lähde availemaan pakkauksia.

Vähän epäilytti, kun parsat olivat todella pitkiä, että kuinkahan paljon niistä joudun katkomaan pois kovaa vartta. Valitsin joukkoon sekä pidempiä että lyhyempiä tapauksia, mutta en normaalia enempää katkonut kuivaa vartta pois. Nämä parsat olivat myös niin ohuita ja tuoreita, että niitä ei tarvinnut edes kuoria. Tässä siis kerrassaan mainio ja helppo salaatti kesäiseen päivään alkupalaksi tai kalan lisäkkeeksi.

Kotimainen parsa

Parsasalaatti tomaatti-kananmunavinegretillä
2-4 annnosta

500 g vihreää parsaa
suolaa, mustapippuria

Pese parsat hyvin ja napsauta kova kanta pois. Lyhyemmät parsat voi kypsentää kokonaisina, leikkaa pidemmät puoliksi. Paahda parsat parilapannulla tai grillaa ne. Levitä parsat tarjoiluvadille ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Vinegretti

2 (200 g) napakkaa tomaattia
1 kovaksi keitetty kananmuna
1 dl hyvää oliiviöljyä
1/2 sitruunanmehu tai 2 tl valkoviinietikkaa
suolaa ja pippuria
3 rkl hienonnettuja yrttejä (esim. lehtipersiljaa, käytin basilikaa, minttua ja oreganoa)
2 rkl kapriksia

Pese tomaatit ja poista sisus. Kuutio tomaatin liha pieniksi kuutioiksi. Kuutioi myös kananmuna. Mittaa kulhoon öljy ja sitruunamehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää hienonnetut yrtit ja kaprikset. Sekoita varovasti joukkoon tomaatti- ja kananmunakuutiot. Tarkista maku. Valuta kastike vielä lämpimien parsojen päälle. Tarjoa lisäksi rapeakuorista leipää.

Older posts Newer posts

© 2025 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑