Helppo Archives - Sivu 6 20:stä

Category: Helppo (page 6 of 20)

Purjoa ja papuja Nigel Slaterin tapaan

Tänään on luvassa lohturuokaa purjon ja papujen muodossa.

”The arrival of the first snap of cold is invigorating, like jumping into an ice pool after the long sauna of summer. Winter feels like a renewal, at least it does to me. I long for that ice-bright light, skies of pale blue and soft grey light that is at once calm and gentle, fresh and crisp. Away from the stifling airlessness of summer, I once again have more energy. Winter has arrived.” Nigel Slater, The Christmas Chronicles.

Olen useasti täällä blogissakin ihastellut suosikkiruokakirjailijani, Nigel Slaterin, tapaa kirjoittaa. Tuossa yllä olevassa katkelmassa hän on osannut pukea sanoiksi juuri sen mitä talvessa rakastan, silloinkin kun sataa räntää vaakasuoraan. Talvella tunnen taas eläväni ja huomaan kuinka alan aamuisin heräillä jo aiemmin (tiedän, not real!) ja päässä surisee jos jonkinlaista resepti-ideaa ja suunnitelmaa joulun ajalle.

Sen lisäksi, että Nigel kirjoittaa aivan tavattoman kauniisti, ovat hänen ruokaohjeensa 100% veden suuhun herauttavia ja aina vuoden aikaan sopivia, kuten tämä haudutetusta purjosta ja pehmeistä valkoisista pavuista tehty muhennos. Purjo-papumuhennos syntyy vähän kuin itsestään ja ei vie arki-iltanakaan liikaa aikaa. Purjo on mielestäni yksi aliarvostetuimmista kasviksista, vaikka siitä tulee hauduttamalla ihanan pehmeää ja purjon kirpakka sipulisuus pyöristyy melkein makeaksi. Parhaiten tämä onnistuu hauduttamalla purjoa voin kanssa – öljykin käy, mutta se ei samalla tavalla korosta purjon makua.

Nigel Slater's leeks and haricot beans

Nigel tarjoaa tämä purjo-papumuhennoksen paistettujen makkaroiden kanssa. Minulla oli pakastimessa Herrakunnan lampaan suussa sulavaa karitsan entrecotea, jonka paistoin edellisenä päivänä valmiiksi ja lämmitin uudelleen ennen tarjoamista. Karitsan tai makkaroiden sijaan pala hyvää lämminsavustettua siikaa tai lohta kävisi varmasti yhtä hyvin. Varaa lisäksi rapeakuorista leipää, jolla voit mopata lautasen tyhjäksi. Sen verran hyvää tästä tuli!

Nigelin uusin kirja, The Christmas Chronicles, on ilmestynyt nyt syksyllä ja odotan kärsimättömästi, että saan sen eteeni. Vähän sellaista nimittäin minulle lupailtiin syntymäpäivälahjaksi. Sitä ennen on tyytyminen The Guardianin viikonloppuliitteeseen.

Nigelin purjo-papumuhennos

3 keskikokoista purjoa
3 kuorittua valkosipulinkynttä (oma lisäykseni)
30 g voita
1 dl vettä
2 1/2 dl kanalientä
1 tlk valkoisia papuja
lehtipersiljaa tai timjamia
suolaa, mustapippuria

Huuhtele purjot ja leikkaa ne noin 1 cm paksuisiksi kiekoiksi. (Leikkasin mukaan myös vähän purjon vihreää osaa.) Huuhtele kiekot vielä huolellisesti. Kuumenna voi ja vesi kiehuvaksi kattilassa ja lisää purjot sekä valkosipulikynnet. Peitä pinta leivinpaperilla ja nosta kansi päälle. Hauduta kannen alla 8-9 minuuttia, kunnes purjot antavat hieman periksi. Kaada kattilaan liemi ja kuumenna. Soseuta purjot tehosekoittimessa tai varovasti sauvasekoittimella, älä kuitenkaan aja seosta täysin sileäksi soseeksi.

Kaada purjot takaisin kattilaan ja kääntele joukkoon huuhdellut valutetut pavut. Kuumenna vielä hetki ja mausta suolalla, pippurilla sekä haluamillasi yrteillä.

Karitsan entrecote

300 g karitsan entrecotea
ruskistamiseen voita
maustamiseen suolaa, pippuria
vuokaan 4 salottisipulia, 5 timjamin oksaa, 1/2 dl sherryä tai lihalientä

Ota liha huoneenlämpöön puoli tuntia ennen valmistamista. Ruskista entrecote kauttaaltaa pannulla ja mausta suolalla sekä pippurilla. Paloittele salottisipulit pariin palaan, lisää liha sekä timjami. Lorauta vuokaan neste ja peitä foliolla. Paista 150 asteessa noin 1,5 tuntia, kunnes liha on mureaa. Anna vetäytyä ennen tarjoamista. Jos valmistat entrecoten edellisenä päivänä, lämmitä se vuoassaan sipulien kanssa uunissa folion alla. Viipaloi liha ja lisää muhennoksen päälle. Lisää myös pehmenneet salottisipulit.

Hirvitartar

10.11.2017 / minttu / 3 Comments

Olen pantannut tätä hirvitartarin ohjetta sopivaan ajankohtaan ja se aika on NYT! Jos isänpäivän alkuruoka on vielä hakusessa, niin tässä olisi aika herkullinen sellainen!

Moose tartare with pickled black trumpet mushrooms

Kuten olen aiemminkin julistanut, niin rakastan tartareita ja olen melko tiukkis siinä mikä on hyvää ja mikä ei. Tämä versioni on saanut vaikutteita ravintola Winon listalla olleesta tartarista, jossa oli pikkelöityjä kantarelleja ja pippurimajoneesia.

Halusin pitää tartarin tunnelman syksyisenä, joten lisäsin hirvenlihan kaveriksi pikkelöityjä mustatorvisieniä ja öljyssä kypsennettyjä (confit) salottisipuleja. Halusin kokeilla myös miten pippurimajoneesin valmistus onnistuu kotioloissa. En tiedä miten se Winossa valmistettiin, mutta tein niin, että paahdoin 3 rkl kokonaisia mustapippureita pannulla ja kun ne alkoiva tuoksua, murskasin niitä puunuijalla ja kaadoin pannulle öljyä. Sen jälkeen siirsin pannun pois lämmöltä ja annoin öljyn jäähtyä ja maustua pannussa mustapippureiden kanssa. Sitten siivilöin jäähtyneen öljyn ja valmistin majoneesin tavalliseen tapaan. Luonnollisesti valmismajo sai vielä kunnon rouhaisun mustapippuria myllystä.

Mustatorvisienet voi korvata vaikka tuoreilla pikkelöidyillä suppilovahveroilla. Minä valmistin nämä etikkasienet kuivatuista mustatorvisienistä, jotka sain ihanana yllätyksenä yläkerrassa asuvalta naapuriltamme. Ihan parhautta! Hirvenlihan sijaan voi toki käyttää nautaa tai vaikka poroa, jos se miellyttää enemmän.

Öljyssä kypsennettyjä salottisipuleita kannattaa tehdä isompi satsi kerralla, sillä ne säilyvät hyvin jääkaapissa ja kypsennysöljyä voi käyttää salaatinkastikkeena tai paistamisessa, sillä siihen tulee upea sipulinen maku. Salottisipulin ja etikkasienet voit tehdä valmiiksi jo edellisenä päivänä. Tämä ohje kannattaa pitää mielessä myös Itsenäisyyspäivää silmällä pitäen ja luvassa on myös teemaan sopiva jälkiruoka, jonka julkaisen vielä ennen joulukuuta. Tätä pidemmittä puheitta maistuvaa viikonloppua!

Hirvitartar
2 annosta

200 g hirven sisä- tai ulkofilettä
2 tl Worcestershire-kastiketta
5 tippaa Tabascoa
1 tl hienonnettua rosmariinia
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
2 keltuaista

lisäksi: rucolanversoja, sormisuolaa

Poista lihasta kalvot. Riivi liha haarukalla tai hienonna se veitsellä. Sekoita joukkoon loput aineet, keltuaisia lukuun ottamatta. Muotoile lihasta annokset kahdelle lautaselle. Paina lihan keskelle kuoppa ja aseta siihen keltuainen. Lisää lautaselle salottisipuleita, mustatorvisieniä ja majoneesia. Viimeistele rucolanversoilla, sormisuolalla sekä mustapippurilla

Salottisipuliconfit

12-14 kuorittua salottisipulia
n. 5 dl ekstraneitsytoliiviöljyä
3-4 timjaminoksaa

Kuumenna uuni 160 asteeseen. Asettele salottisipuli uuniastiaan mahdollisimman tiiviisti yhteen kerrokseen. Lisää timjaminoksat. Kaada päälle sen verran öljyä, että salotit peittyvät kokonaan. Peitä vuoka tiiviisti foliolla ja nosta uuniin. Paista 1 ½ – 2 h, kunnes salotit ovat hyvin pehmeitä ja niissä on kaunis vaalean ruskea väri. Nosta jäähtymään ja tarjoa huoneenlämpöisinä.

Säilöntä: salotit säilyvät puhtaassa, ilmatiiviissä purkissa jääkaapissa noin 3 viikkoa. Voit säilöä salotit öljyn kanssa tai sitten käyttää maustunutta öljyä kastikkeisiin tai paistamiseen.

Pikkelöidyt mustatorvisienet

1 dl kuivattuja mustatorvisieniä
1/2 dl siideriviinietikkaa tai valkoviinietikkaa
2 rkl sherryä
1 rkl vaahterasiirappia
1 rkl murkattuja katajanmarjoja
1 tl sormisuolaa

Laita sienet kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna sienten elpyä noin 15 minuuttia, valuta sitten vesi pois ja lisää lämpimien sienten joukkoon kaikki muut aineet. Sekoita hyvin ja tarkista liemen maku. Lisää makeutta tai suolaa tarvittaessa. Anna maustua huoneenlämmössä mielellään 30 minuuttia.

Aitoja meksikolaisia makuja – parhaat possunposkitacot

7.11.2017 / minttu / 2 Comments

Possunposkista syntyy täyteläinen ja mausteinen kastike maissitortilloille.

Pork tinga sauce and corn tacos

Dia de los Muertos

Meillä ei juhlittu Halloweenia, sen sijaan tein tacoja meksikolaisten suuren juhlan Dia de los Muertosin (kuolleiden päivän) kunniaksi. Valmistin alkukesästä Atrian lihakaupasta tilaamistani häränposkista rilletteä, ja jos joku muistaa, niin sain tuolloin myös possunposkia ja lupasin niistä tehdä jotain. Aika kauan tässä on mennyt, mutta nämä chiliset maut sopivat sekä alkavaan talveen että rasvaisiin ja täyteläisen makuisiin possun poskiin.

Itsetehdyt tacot – mikä niiden salaisuus on?

Olen tehnyt tacoja itse ja se on helppoa. Lopputulos on paljon maukkaampi kuin kaupasta ostettavilla maissitortilloilla, niistä kovista tacokuorista puhumattakaan! Tällä kertaa hyvä vaihtoehto löytyikin yllättäen kaupan gluteenittomien tuotteiden pakastealtaasta. Joku viikko sitten somelinnut laulelivat, että nyt on myynnissä kotimaisia maissitortilloja ja pakkohan niitä oli testata. Kyse on pienestä espoolaisesta Tortillas La Familia -yrityksestä, joka valmistaa aitoja pehmeitä maissitortilloja. Mikä tekee sitten näistä tortilloista aitoja?

Kyse on ennen kaikkea jauhosta, masasta. Masa valmistetaan kuivatusta maissista, jota on liotettu ja keitetty emäksisesssä nesteessä, yleensä kalkkipitoisessa tai puutuhkasta valmistetussa seoksessa. Tämä antaa maissijauholle sen tyypillisen vaalean värin sekä maun. Prosessi myös tuhoaa maissinjyvistä aflatoksiineja sekä mykotoksiineja. Sen johdosta jauhot ovat myös helpommin leivottavissa. Masa harinaa saa Suomessa mm. Dos Tecolotes -kaupasta Helsingistä (Hakaniemi) ja Ruohonjuuren verkkokaupasta . Omat jauhoni olen ostanut Stokkalta. Näitä kotimaisia pakastettuja tortilloja saa ainakin isoista K-kaupoista. Firman nettisivuilla on lista tuotteita myyvistä kaupoista ympäri maan.

Corn tortillas and tinga sauce

Hitaasti hauduttaen

Maissitortillojen lisäksi tarvitaan toki muutakin ja varsinaisen päätäytteen valmistin possunposkista. Haudutin posket hiljalleen appelsiinin kuoren, sipulin, kanelitankojen ja laakerinlehtien kanssa aivan pehmeiksi. Kastikkeen valmistin Tinga de pollon ohjetta muokaten. Alkuperäinen ohje on siis valmistettu broilerista ja on meksikolainen katuruokaklassikko. Kastikkeen pohjan muodostavat kuivatut chipotlechilit, jotka ovat omia chilisuosikkejani. Ylipäätään kaikki savustettu tuntuu olevan just nyt kovassa kysynnässä meikäläisen keittiössä! Kuivattuja chipotleja on vaikea löytää Suomesta, mutta säilöttynä niitä löytyy adobokastikkeessa ainakin La Costeña -merkillä isoista ruokakaupoista.

Toinen kastikkeen juju on paahtaa tomaatit ja valkosipulit pannulla, kunnes niiden pinta on jo mustunut. Tämä tekniikka tuo kastikkeeseen syvyyttä ja toimii itseasiassa monien meksikolaisten kastikkeiden ja salsojen pohjana. Ja sitten tärkeä tiedotus – jos sinulla ei ole valurautapannua tai hiiliteräspannua, niin paahda tomaatit grillivastusten alla uunissa. Pinnoitetun paistinpannun pinta ei kestä sellaista kuumuutta mitä tähän vaaditaan. Kokeiltu on, jotta sinun ei tarvitse pilata pannuasi!

Älä unohda lisäkkeitä!

Possunposkikastikkeen lisäksi tein annosta raikastamaan marinoituja punasipuleita, joiden upean pinkkiväri saa koko annoksen hehkumaan. Potkua punasipulit saavat habanerosta, jonka voi toki jättää pois, jos se tuntuu liian tuliselta omaan makuun. Lisäkkeiksi tarjosin ranskankermaa, kevätsipulia ja chiliä. Limetti toi hieman happamaa puraisua ja korianteri yrttistä makua. Loppuun vielä yksi vinkki – tacot kuuluu syödä käsin, joten liikaa ei täytettä kannata maissitortillalle ladata, vaikka kuinka mieli tekisi!

Innostuitko meksikolaisesta ruoasta? Suosittelen hankkimaan Thomasina Miersin kirjat: Mexican Food Made Simple ja Mexican Food at Home.

Tingakastike

1 kg possunposkia
vettä
2 tl suolaa
1 sipuli
5 kokonaista neilikkaa
1 kanelitanko
2 laakerinlehteä
5 kokonaista valkosipulinkynttä
2 appelsiinin kuorisuikaletta

4-5 kuivattua chipotlechiliä, kanta ja siemenet poistettuina (lisäsin myös yhden kuivatun serranochilin)
6 isoa kypsää tomaattia tai 2 x 400 g kokoisia kuorettomia tomaatteja
6 kuorellista valkosipulinkynttä
1 tl kuivattua oreganoa
2 tuoretta laakerinlehteä
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria myllystä
2 rkl oliiviöljyä
2 keltasipulia ohueksi viipaloituna (käytin mandoliinia)
2 rkl intiaanisokeria tai fariinisokeria

lisäksi: maissitortilloja, ranskankermaa, 2-3 kevätsipulinvartta suikaloituna, 1 ruukku korianteria hienonnettuna, 2-3 punaista chiliä viipaloituna, 1 limetti lohkottuna, 1-2 avokadoa kuutioituna

Kuivaa possunposket ja poista kalvot. Siirrä posket isoon kattilaan tai pataan, peitä kylmällä vedellä ja lisää suola. Kuumenna kiehuvaksi ja poista pinnalle kertyvä vaahto. Leikkaa sipuli puoliksi ja paine neilikat kiinni sipuliin. Lisää sipulit, kanelitanko, laakerinlehdet ja kokonaiset valkosipulinkynnet pataan. Pese appelsiini huolellisesti ja vuole kuorimaveitsellä kuoresta kaksi ohutta suikaletta. Lisää ne pataan. Kypsennä hiljaa poreillen kannen alla, kunnes saat lihan riivitty haarukalla suikaleiksi. Tähän menee noin 1- 1/2 h.

Valmista poskien kypsyessä kastike. Laita kuivatut chipotlet kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna pehmetä 10-15 minuuttia. Kuumenna valurautapannu ja paahda siinä kokonaisia tomaatteja sekä kuorellisia valkosipulinkynsiä, kunnes tomaatit ovat kauttaaltaan mustuneet. Valkosipulit voit ottaa pannulta jo aiemmin.

Paloittele tomaatit muutamaan palaan ja siirrä ne sekä valkosipulinkynnet (pois kuoret!) monitoimikoneen kulhoon. Lisää myös chipotlet, oregano sekä laakerinlehdet. Aja tasaiseksi ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Kuumenna öljy isossa paistokasarissa tai padassa. Kuullota siinä sipuliviipaleita matallal lämmöllä, kunnes ne ovat pehmenneet ja saada hieman väriä. Tähän menee noin 10 minuuttia. Lisää kastike ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja tarkista maku. Voi olla, että joudut lisäämään hieman sokeria ja suolaa. Jos kastike ei ole riittävän tulista makuusi, lisää tuoretta chiliä. Keitä kastiketta keskilämmöllä ilman kantta noin 10 minuuttia. Kastike saa poreilla, jotta se hieman sakenee.

Riivi posket suikaleiksi ja lisää ne kastikkeeseen. Laske lämpö ja keitä vielä noin 20 minuuttia. Tarkasta maku.

Tarjoa possutacot lisäkkeiden ja punasipulin kanssa.

Marinoitu punasipuli

2 keskikokoista punasipulia
1 appelsiinin mehu
2 limetin mehu
1 habanero hienonnettuna
suolaa ja pippuria

Viipaloi punasipulit ohuiksi viipaleiksi veitsellä tai mandoliinilla. Siirrä kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna vetäytyä 10 minuuttia. Valuta vesi pois.

Kaada sipulien päälle sitrusmehut ja hienonnettu chili. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita ainekset keskenään käsin puristellen. Pese kädet huolellisesti tämän jälkeen tai käytä hanskoja. Anna marinoitua jääkaapissa tarjoiluun saakka. Tämä lisäke säilyy hyvin jääkaapissa 2-3 päivää.

Tuotetietoja ja linkkejä korjattu 26.10.2020.

Testissä Perinneruokaa prkl -kirja

5.11.2017 / minttu / 0 Comments

Suppilovahveroilla ja juustolla täytetyt perunakakut ovat syksyistä lohturuokaa parhaimmillaan ja helppo valmistaa vaikka edelliseltä päivältä ylijääneestä perunamuussista.

Forest mushroom filled potato cakes

Sain Tammelta arvostelukappaleen tänä vuonna ilmestyneestä Perinneruokaa prkl -kirjasta. Kirjan tekijä, Mika Rampa kirjoittaa samannimistä blogia, tällä hetkellä A-lehtien Meillä kotona -portaalissa. Blogi oli minulle jo tuttu myös Maku-lehden kautta ja odotin kiinnostuneena mitä kirja pitää sisällään.

Jo ensimmäisellä pikaselauskerralla kohdalle osui monta ohjetta, joiden kohdalla mietin, että tätä pitää kokeilla ja onpas tässä hauska idea. Sattuipa vielä niin, että äitini oli meillä käymässä, kun kaivoin kirjan paketista ja hän päätyi nappaamaan itselleen kokeiluun Ellen Svinhufvudin palleroiden ohjeen.

Kirja on visuualisesti selkeä, jokaisesta ohjeesta on oma sivun kuvansa ja ohje seuraa kuvaa toisella sivulla. Kuvat ovat tummahkossa sävymaailmassaan johdonmukaisia ja tunnelmallisia, ja mikä tärkeintä, ruoka on aina pääosassa. Kirjan ohjeet koostuvat reilusta, konstailemattomasta arkiruoasta sekä vedet kielelle herauttavista leivonnaisista ja herkkuista. Suomalaisia perinneruokia on viritetty tälle vuosituhannelle hauskalla tavalla, vai mitä sanot mustamakkaraburritosta tai muikkulasagnesta?

Huokailin onnesta myös jallumantelipullan kohdalla ja pistin tekolistalle tähän sesonkiin sopivan maa-artisokka -hirvikeiton. Aivan ehdottamasti kokeiluun menee myös hauska ja överiltä kuulostava Omar-likööri. Siitä tuli elävästi mieleen ajat, jolloin Baileysiä kaadettiin vaniljajäätelön päälle kastikkeeksi… Tällaista 80-luvulla lapsuutensa ja nuoruutensa elänyttä ilahdutti suuresti myös After -Eight -mokkapalojen ohje!

Minulla oli vähän valinnan vaikeus, että mistä ohjeesta aloittaisin, kun houkuttelevia ohjeita oli niin monta. Päätös syntyi kuitenkin helposti, kun jääkaapissani odotteli 4 l suppilovahveroita ja paketti Savuhilma-juustoa. Kun kuiva-ainekaapista löytyi vielä puolikas paketti marraskuussa vanhaksi menevää perusosejauhetta, oli valinta sitä myöten selvä: valmistaisin sienitäytteisiä perunapannukakkuja.

Mushroom filled potato cakes

Perunakakkusten ohje oli selkeä ja toimiva. Ainoa missä erosimme oli sienitäytteen määrä. Mittasin ruokalusikkamitalla täytettä lettuihin ja loppua kohden lisäsin täytettä kyllä enemmän, mutta siitä huolimatta täytettä jäi yli noin 3/4 dl. En tiedä mistä moinen johtui, mittasin sienet ja juuston vaa’alla. Kakkusten valmistus vaati hieman kärsivällisyyttä, mutta ne onnistuivat hienosti. Hieman jouduin kikkailemaan kakkusten taputteluvaiheessa. Ohjeessa neuvotaan taputtelemaan kakkunen kämmenellä isommaksi letuksi, mutta oma kämmeneni on sen verran pieni, että paadyin lopulta taputtelemaan taikinapallot litteämmiksi leikkuulaudalla. Sen verran muokkasin ohjetta, että käytin sieniseoksen maustamiseen maustepippuria mustapippurin sijaan. Lopputuloksena oli todella mieltä lämmittävät ja herkulliset kakkuset, jotka olivat myös melko tuhtia tavaraa! Tämä ohje toimii varmasti myös kuivatuista tai pakastetuista sienistä ja olisi aika täydellinen tarjottava brunssilla. Perunakakut voi valmistaa edellisenä päivänä ja kuumentaa uunissa ennen tarjoamista.

Seuraava iso testi kirjalle on luvassa ensi viikolla, sillä ajattelin ottaa kirjasta lakritsipipareiden ohjeen työväenopistossa pitämälleni joululeivonta- ja karkit kurssille. Kuten sanoin, löytyy kirjasta paljon hauskoja muunnoksia ja nokkelia tapoja valmistaa meille tutuista ruoista uusia juttuja. Sen verran puritaani savo-karjalainen olen, että peltipiirakkamallista karjalanpiirakkaa ei meidän keittiössä tulla näkemään, mutta tämä minulle sallittakoon!

Sienitäytteiset perunakakut

8 perunakakkua

Taikina
1 ps (105 g) perunasosejauhetta tai 600 g perunamuussia
2 kananmunaa
1 tl suolaa
1 dl vehnäjauhoja (käytin Birkkalan puolikarkeita spelttijauhoja)
3 dl korppujauhoja

Täyte
200 g sieniä (suppilovahvero, herkkusieni, siitake)
1 keltasipuli
2 rkl voita
1 dl lehtipersijaa hienonnettuna
150 g juustoraastetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl maustepippuria (kirjassa mustapippuria)

Valmista perunasose jauheesta pakkauksen ohjeen mukaan ja anna jäähtyä. Sekoita kananmunat muussiin ja lisää suola. Sekoita joukkoon jauhot ja anna taikinan turvota noin 30 minuuttia.

Puhdista sienet ja hienonna ne. Hienonna myös sipuli. Paista sieniä pannulla, kunnes niistä ei enää irtoa nestettä. Lisää voi ja sipuli. Paista, kunnes sipuli on kuullottunut. Jäähdytä seos ja lisää sitten persilja, juusto sekä mausteet.

Levitä leikkuulaudalle korppujauhoja ja kaada taikina siihen. Muotoile taikinasta tanko ja jaa se 8 palaan. Pyörittele palat palloiksi jauhotetuin käsin. Ota yksi pallo käteen ja taputtele se kämmenellä halkaisijaltaan noin 10 cm:n kokoiseksi letuksi. Laita päälle noin 2 rkl täytettä. Paina nyytti kiinni kämmenen avulla. Taputtele pallura leikkuulautaa vasten ohuemmaksi kakuksi.

Paista perunakakut pannulla voissa miedolla lämmöllä, kunnes juusto sulaa.

Uuniomenat Hasselbackan tapaan

1.11.2017 / minttu / 0 Comments

Aina välillä ruokailmiöksi nousee joku retro-ohje, jota sitten muokataan tähän päivään sopivaksi.

Baked apples Hasselbacka style

Parin viime vuoden ajan tällainen hitti ovat olleet Hasselbackan perunat. Kai voisi jo sanoa, että kasvisten ja hedelmien viipalointi alkaa olla jo uusi nyhtöjuttu. Ei ole pitkää siitä, kun kaikkea nyhdettiin!

Olen pysytellyt kiltisti vain perunoiden viipaloinnissa, mutta kun näin nämä viipaloidut omenat niin aloin jo kiinnostua. Sattui vielä sopivasti, että siskoni tuli meillä käymään, joten oli hyvä syy tehdä jotain jälkkäriä. Ja totta puhuakseni, en muista milloin viimeksi olen tehnyt uuniomenia. Liian kauan siitä ainakin on!

Uuniomput perinteisestikin valmistettuna ovat siitä kiva jälkkäri, että niihin voi laittaa vähän mitä kaapista sattuu löytymään ja ne ovat erinomainen tapa hävittää kaappiin unohtuneet pähkinäpussien jämät. Tällä kertaa hävitykseen pääsivät kivikovaksi muuttuneet kuivatut karpalot (joku oli jättänyt pussin auki, kukahan se oli?) sekä kourallinen saksanpähkinöitä. Nuo kovettuneet karpalot pehmitin oloroso-sherryllä. Sherryn voi korvata madeiralla tai portviinillä ja jos karpalosi ovat todella tuoreita, menevät ne sellaisenaan.

Mutta se viipalointi? Miten se tapahtuu? Helppoa! Omenat halkaistaan pituussuunnassa ja omenakota koverretaan pois kuorimaveitsellä. Omenapuolikas käännetään leikkuulautaa vasten ja veitsellä leikataan ohuita viiltoja omenanlihaan. Tässä täytyy olla tarkkana, ettei leikkaa suoraan läpi. Valitse omenoiksi mahdollisimman isoja ja mielellään happamia kotimaisia, kuten nämä minun omenani olivat. Onneksi kotimaisia omppuja vielä saa! Makunsa omenat saavat jouluisista mausteista sekä muskottipähkinästä. Näistä omenoista ei tule mitenkään erityisen makeita, joten lisää sokeria tarvittaessa.

Uuniomenat Hasselbackan tapaan
4 annosta

2 isoa hapahkoa omenaa
75 g sulatettua voita

1 dl kuivattuja karpaloita
1 dl sherryä tai madeiraa
1 dl saksanpähkinöitä
3/4 – 1 dl fariinisokeria tai intiaanisokeria
1/4 tl kutakin: jauhettua neilikkaa, inkivääriä, kanelia, vaniljajauhetta ja muskottipähkinää

Pese omenat, halkaise ne pituussuunnassa puoliksi. Koverra siemenkota pois ja siisti kannan jämät. Käännä omenat leikkuulaudalle leikkauspinta alaspäin ja tee terävällä veitsellä ohuita viiltoja omenanlihaan. Nosta omenat uunivuokaan ja valuta päälle puolet sulatetusta voista. Paista ensin 175 asteessa 15 minuuttia.

Valmista sillä aikaa täyte. Liota karpalot sherryssä ja kun ne ovat pehmenneet, niin valuta. Sherryn voit halutessasi lisätä myöhemmin uunivuokaan. Hienonna karpalot ja pähkinät. Sekoita sokerin joukkoon mausteet ja sekoita sokeri karpalo-pähkinäseokseen. Lisää seokseen myös loput voista.

Nosta vuoka uunista. Avaa omenoihin tehtyjä viiltoja ruokailuveitsen ja pienen lusikan avulla ja täytä viillot kykysi mukaan. Jokaiseen väliin ei ole tarkoitus saada täytettä, joten ei stressiä. Jos täytettä jää, painele sitä omenoiden pintaan ja ripottele vuokaan. Pohjalle päätynyt täyte yhdessä omenasta irronneen nesteen kanssa muodostaa ihanan tahmean kastikkeen. Paista vielä 10-12 minuuttia, riippuen omenoiden koosta.

Nosta omenat tarjoilukulhoihin ja kaavi pohjalta kaikki ihana tahma mukaan. Tarjoa omenat vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa.

Aamupalanuudelit

25.10.2017 / minttu / 0 Comments

Miten olisi aamupalaksi puuron sijaan nuudeleita? Ihan hullu idea?

Breakfast noodles

Jokunen viikonloppu sitten istuin lauantaiaamuna sohvalla, melko mitättömän aamupalan jälkeen ja katsoin Chef’s Table -sarjasta jaksoa newyorkilaisesta kokista, Ivan Orkinista. Hän päätyi mutkien kautta Japaniin ja perusti siellä Ivan Ramen -ravintolan, josta vastoin kaikkia odotuksia, tuli todella suosittu.

Tuon ohjelman katsominen oli puhdasta kärsimystä – ei siksi etteikö jakso ja päähenkilö Ivan olisi olleet kiinnostavia, vaan ne pirun ramen-annokset! Oli ylikypsää possun kylkeä, kananmunia, ohuita nuudeleita, paksuja nuudeleita, täyteläisiä liemiä, you name it. Kuola valui suupielistä, ja kun ohjelma oli loppunut, minulla oli nälkä. Sellainen nälkä, johon ei mikään onneton jogurtti riittänyt. Nuudeleita, niitä oli saatava. Sattuipa vielä samana aamuna Chocochilin Elina kyselemään Instassa, että millaisia aamupalatoiveita muilla oli. Vastasin, että aamupalanuudelit. Siitä se idea sitten lähti.

Bacon, eggs and soba noodles

Aamupalanuudelit kahdelle

2 kananmunaa
1/2 pkt pekonia (Atria)
1/2 pkt sobanuudeleita (tattarinuudeleita)
7 dl kanalientä
(1/2 dl kuivattuja sieniä ja ohueksi viipaloitua inkivääriä)
1/2 ruukkua ruohosipulia paloiteltuna 5 cm:n paloiksi
1 punainen chili viipaloituna
mustia seesaminsiemeniä
versoja ja korianteria
japanilaista togarashi-chilimaustetta (etnisistä kaupoista) tai ripaus suolaa ja chilijauhetta

Keitä kananmunat sinulle sopivan kypsiksi. Levitä pekoniviipaleet uuniastian pohjalle ja nosta astia kylmään uuniin. Säädä uuni kuumenemaan 200 asteeseen ja käännä ajastin 20 minuuttiin. Paista pekonit rapean kypsiksi ja siirrä ne halutessasi talouspaperin päälle valumaan.

Kuumenna pekonin kypsyessä kanaliemi. Lisää liemeen halutessasi kuivattuja sieniä tuomaan lisää umamin makua. Voit myös lisätä ohueksi viipaloitua inkivääriä. Keitä nuudelit kanaliemessä pakkauksen ohjeen mukaan. Älä kuitenkaan lisää suolaa tai valuta nuudeleita pois liemestä.

Kokoa annokset asettelemalla kulhojen pohjalle nuudelit. Jaa päälle liemi sienineen. Lisää pekonit ja kananmunan puolikkaat. Koristele ruohosipulilla, chilillä, seeseaminsiememillä, versoilla ja korianterilla. Mausta ripauksella togarashia. Tarjoa heti.

* Hyödynnä aamupalanuudeleihin edelliseltä päivältä ylijäänyttä broileria, muuta lihaa tai kalaa. Kasvisversioon kokeile tofua, nyhtökauraa tai vastaavaa.

Palsternakkakeitto

23.10.2017 / minttu / 4 Comments

Parsnip soup

Palsternakka ja juuriselleri käyvät tässä huushollissa kovaa taistoa suosikkijuureksen asemasta. Tykkään molemmista kovasti ja harmittelen, kun niiden käyttö Suomessa on edelleen vähäistä. Kaikkemme tässä tehdään, että se palsternakan vuotuinen kulutus ylittäisi edes sen yhden palsterin/pää…

Palsternakka on todella monipuolinen juures, josta voi valmistaa vaikka mitä, niin suolaista kuin makeaakin. Joko olet kokeillut valmistaani palsternakkakakkua? Suosittelen! Palsternakkakeitto on ohjeista ehkä se kaikkein perinteisin, mutta keitossa tulee palsterin hienostunut maku parhaiten esille.

Keiton voi valmistaa pelkästään palsternakasta, mutta tykkään lisätä muutaman jauhoisen perunan, jotta keitto saa hieman paksumpaa rakennetta. Muutenkin tällaisten sosekeittojen koostumus on ihan tekijän omista mieltymyksistä kiinni. Keiton sakeuden lisäksi voi syöjillä olla mielipiteitä siitä, että saako keitossa olla sattumia vai pitääkö koostumuksen olla samettisen sileä. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen koulukuntaan. Soseuttamiseen riittää sauvasekoitin tai tehosekoitin, jossa on lasinen kannu.

Parsnip soup with parsnip chips

Keitto viimeistellään palsternakkasipseillä, jotka valmistuvat keiton kiehuessa. Nopeiten sipsit syntyvät uppopaistamalla, mutta toki palsternakkaa voi etukäteen kuivattaa kasvikuivurissa tai uunissa. Näillä puheilla kaikki palsternakan ostoon ja mukavaa maanantaita!

Palsternakakeitto

700 g palsternakkaa
300 g jauhoista perunaa
1 iso salottisipuli
2 rkl öljyä tai voita
maustekimppu (timjamin oksia, laakerinlehtiä ja rakuunan oksa)
1 dl valkoviiniä
9 dl vettä
1 tl suolaa
1-2 dl kermaa (kuohukerma tai ruokakerma)
ripaus muskottipähkinää

Kuori ja paloittele juurekset. Paloittele myös sipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä kasviksia noin 5 minuuttia. Lisää kattilaan maustekimppu ja valkoviini. Anna viinin kiehahtaa ja lisää vesi sekä suola. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä kannen alla, kunnes kasvikset ovat aivan pehmeät. Soseuta keitto sauvasekoittimella, lisää kerma sekä muskottipähkinä ja kuumenna uudelleen.

palsternakkasipsit

1 palsternakka
rypsiöljyä
sormisuolaa

Höylää palsternakasta pitkiä suikaleita kuorimaveitsellä tai juustohöylällä. Kuumenna öljy kattilassa 180 asteeseen. Paista palsternakkasuikaleita erissä kuumassa öljyssä, kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Nosta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan ja mausta suolalla. Koristele keitto palsternakkasipseillä.

Tattari-siideriletut ja siiderisiirappi

19.10.2017 / minttu / 0 Comments

Nämä omenasiideriletut ovat saaneet inspiraationsa bretagnelaisista tattariletuista, joita paikallisesti kutsutaan myös galeteiksi.

Gluten free buckwheat pancakes with cider syrup

Bretagnen alue on tunnettu myös siidereistään, joten tuntui luontevalta yhdistää tattari ja siideri keskenään. Ja siideri ei jäänyt pelkästään taikinan varaan, sillä keitin siitä myös kanelilla maustetun siirapin.

Olen tehnyt tattarilettuja aiemminkin ja muistelin niiden olleen jotenkin hankalia käsiteltäviä, mutta nämä paistuivat todella hyvin ja kääntäminen onnistui helposti. Voi olla, että siiderillä oli jotain tekemistä asian kanssa! Taikina sai turvota huoneenlämmössä reilun tunnin. Omenasiiderin voi halutessaan korvata sekoituksella omenamehua ja kivennäisvettä.

Lettujen paistamiseen suosittelen valurautapannua tai hiiliteräspannua, jotka molemmat saa kuumennettua kunnolla. Voita ei myöskään pidä unohtaa, jotta letuista tulee ihanan rapsakoita. Tattariletut jäähtyessään kovettuvat nopeasti, joten pidä jo paistetut letut lämpimässä tarjoamiseen saakka.

Taikinaan käytin omenaviinipohjaista Happy Joen Old Country -siideriä ja siirapin keitin Pirkka Parhaat siideristä (Cidre Brut), joka on muuten bretagnelaista! Lettujen väliin paistoin vielä äidiltäni tuomia kirpakoita omenia ja tarjosin letut jo aiemminkin kehumani Arla Lempi hapatetun kerman kanssa. Kermavaahto tai vaniljajäätelö toimisivat nekin, tai paksu vaniljainen kastike.

Buckwheat and cider crepes are gluten free.

Omenasiideriletut

2 munaa
2 rkl sokeria
1 plo (275 ml) omenasiideriä
2 dl tattarijauhoja
ripaus suolaa

paistamiseen voita

Vatkaa munat ja sokeri kulhossa. Lisää vuorotellen siideriä ja jauhoja,jotta saat tasaisen taikinan. Anna turvota huoneenlämmössä peitettynä noin tunnin. Mausta ripauksella suolaa. Paista kuumalla pannulla ohuita lettuja ja siirrä paistetut letut lämmitettyyn uuniin (50 astetta) odottamaan.

Omenasiiderisiirappi

2 dl omenasiideriä
1 kanelitanko

Mittaa siideri kattilaan ja lisää kanelitanko. Keitä voimakkaasti kiehuen, kunnes neste on haihtunut puoleen. Tarjoa kuuma siirappi lettujen kanssa.

Paistetut omenat

6-7 pientä omenaa
voita
ruokosokeria (2-4 rkl)
ripaus inkivääriä tai kanelia

Lohko omenat ja poista siemenkota. Kuumenna voi pannulla ja lisää omenat. Paista käännellen noin 3 minuuuttia, lisää sitten sokeria haluamasi määrä ja jatka paistamista, kunnes omenalohkot ovat pehmeennet ja saanet väriä. Mausta halutessasi ripauksella inkivääriä tai kanelia.

Juurescouscous

11.10.2017 / minttu / 0 Comments

Syksyinen couscous syntyy kotimaisista juureksista. Tarjoa kaveriksi harissatahnalla maustettua jogurttia, niin johan veri taas kiertää!

Root vegetable couscous

Havahduin tuossa taannoin, että blogistani ei löydy yhtään tavanomaista couscous-ohjetta. No, ei tämäkään ehkä se aivan tyyppillisin ole, mutta lähempänä oikeaa kuin muut. Tämä couscous sopii syksyyn sekä lähestyvään talven mitä parhaiten, sillä kotimaisia juureksia riittää hyvällä tuurilla pitkälle kevääseen saakka.

Tällä kertaa uuniin paahtumaan pääsivät palsternakka, porkkana, keltajuuri, punajuuri sekä jääkaappiin hautautunut fenkoli. Tykkään paahtaa juurekset niin, että maustan jokaisen variantin omalla tavallaan. Palsternakka sai sumakkihunnun, punajuurille ripsautin baharat-mausteseosta, keltajuuret maustoin sitruunatimjamilla ja porkkana sai mustapippurista kasteen. Vähän öljyä pintaan ja kunnon rouhaisu suolaa päälle. Jos juureksiin haluaa lisää makeutta ei loraus vaahterasiirappia tee huonoa. Siinä maustekaappia nuohotessani huomasin, että meillä oli jostain syystä kolme, siis KOLME, rasiaa sahramia jemmassa. Ei mitään hajua kuinka kaikki nuo kolme olivat kaappiimme päätyneet. Niinpä maustoin couscousin sahramilla. Sahramin voi toki jättää pois, mutta jos satut olemaan kaltaiseni sahramihamsteri ja kaapissasi lojuu ylimääräistä sahramia, niin suosittelen kokeilemaan.

Harissa yogurt goes well with root vegetables

Couscous on ruokana oikeastaan tosi simppeli ja helppo valmistaa. Unohda pakkausten valmistusohjeet, sillä paras couscous syntyy seuraavasti: mittaa couscous kulhoon ja kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ryynien pinta peittyy. Vettä saa olla noin sentin enemmän kuin couscousta. Kulho peitetään lautasella tai muovikelmulla ja ryynien annetaan turvota. Tykkään maustaa couscousin jo ennen veden lisäämistä suolalla ja kuivatulla mintulla. Kun couscous on turvonnut, pyöräytä rakenne ilmavaksi haarukalla ja lisää öljyä. Voilà!

Couscousin muut ainesosat ovatkin sitten makuasia. Meidän couscousiimme kuuluu aina reilusti tuoreita yrttejä, pistaaseja tai manteleita ja chiliä. Tällä kertaa chilit tarjosin harissakastikkeen muodossa. Jos saat käsiisi helsinkiläisen Babasin harissatahnaa, niin osta! Älyttömän hyvää ja raikasta harissatahnaa, jossa on kunnon potku. Tahnaa myydään kaupan kylmähyllystä.

Ja siinäpä se sitten oikeastaan onkin. Halloumia voi paistaa lisäksi – minä paistoin, mutta en lisännyt sitä annokseen, kun nuo kasvikset olivat niin nättejä itsekseen. Ai niin – tuossa koiraa ulkoiluttaessani tuumailin, että mikäli sumakki ei osu kohdellesi, niin palsternakat voisi maustaa vaikkapa puolukka- tai karpalojauheella. Niissä on samanmoista kirpakkaa happamuutta kuin sumakissa.

Juurescouscous

2 keltajuurta
1-2 punajuurta
1 iso porkkana
3 pientä palsternakkaa
1 pieni fenkoli
1 iso punasipuli
4-6 valkosipulinkynttä
sumakkia (kokeile sumakin tilalla puolukka- tai karpalojauhetta)
sitruunatimjamia
mustapippuria
baharatmausteseosta tai maustepippuria

3 dl täysjyväcouscousia
1 tl (savu)suolaa
1 tl kuivattua minttua
1/2 dl öljyä
(2 hyppysellistä sahramia)

kevätsipulin varsia
korianteria
minttua
lehtipersiljaa
pistaaseja

Harissajogurtti

1 dl maustamatonta jogurttia
1-2 tl harissatahnaa

Kuori juurekset ja paloittele ne itsellesi sopiviksi paloiksi. Paloittele myös fenkoli ja punasipuli. Valkosipulinkynnet saavat mennä uuniin kuorineen. Asettele kasvikset uunipellille lajeittain ja mausta haluamillasi mausteilla. Muista suola ja öljy! Paahda uunissa 225 asteessa uunin keskitasolla 30-35 minuuttia, kunnes kasvikset ovat saaneet kauniisti väriä ja kypsät.

Valmista couscous kuten yllä neuvoin. Jos käytät sahramia, niin liota se tilkassa kuumaa vettä ja sekoita turvonneen couscousin joukkoon. Hienonna kevätsipulin varret ja yrtit. Rouhi pistaasit. Sekoita nämä kaikki couscousin joukkoon ja siirrä tarjoilukulhoon. Kokoa paahdetut kasvikset couscousin päälle ja tarjoa harissajogurtin kanssa.

Suppis-kiinankaaliwokki

2.10.2017 / minttu / 6 Comments / Sticky

Arki alkuun helppoakin helpommalla wokilla!

forest mushroom wok with chinese cabbage

Huh, mikä sienisaalis saatiin viikonloppuna!

En muista, että olisin vastaavanlaista kantarelli-ilmestystä aiemmin nähnyt. Yhtään valehtelematta ensimmäinen kori oli täynnä valtavia ja hyväkuntoisia sieniä jo viiden minuutin jälkeen! Saaliin puhdistamiseen ja paistamiseen menikin sitten sunnuntaista kelpo tovi. Sienestyksen varjopuolia, jos minulta kysytään.

Tämä kantarellisaalis alkoi hipoa jo legendaariseksi käynyttä suppisreissuamme. Jokunen vuosi sitten isänpäivän aikaan ei maassa ollut vielä lunta, kun suunnistimme perheemme metsästäjien etukäteen bongailemaan paikkaan. Pikkaisen oltiin skeptisiä, että vieläköhän niitä sieniä siellä olisi. Äitikin taisi jotain kommentoida lähtiessämme, että tarvitaankohan noin monta koria? No, lopulta oli riisuttava takin alta välipaidat pois ja niistä tehtiin lisäastioita, jotta kaikki sienet saatiin kerättyä… Kotiin päästessä sienet kumottiin tuvan pöydälle ja hyvä, että pöytä riitti. Siinä istuttiin sitten porukalla niitä siivoamassa. Siiderin ja oluen voimalla, tosin. Suppiksia jahtaamme toivottavasti jälleen syksymmällä, mutta sitä ennen voin herkutella torilta ostetuilla sienillä ja tehdä tätä suppis-kaaliwokkia. Ja enköhän jotain niistä viikonloppuna kerätyistä kantarelleistakin saa aikaiseksi.

Jos suppilovahverot eivät ole juttusi, voit niiden sijaan käyttää siitakesieniä tai vaikka kuningasostereita. Sienien lisäksi wokkiin tulee nimensä mukaisesti kaalia. Meillä oli jääkaapissa yksinäinen kiinankaalin, jonka suikaloin ja ujutin mukaan myös muutaman lehtikaalin lehden. Keräkaali sopii tähän myös mainiosti. Sittenpä ei oikeastaan muuta tarvita, vähän ruohosipulia tai kevätsipulia, pari valkosipulinkynttä ja seesaminsiemeniä.

Kastike wokkiin syntyy soijakastikkeesta, seesemiöljystä sekä kiinalaisesta Shaoxing-viinistä. Shaoxing-viiniä saa Suomesta valitettavasti huonosti. Tosin tuossa pikainen nettiselailu toi esiin Alkon dokumentin, jossa Shaoxing-viinille etsitään ilmeisesti maahantuojaa. Toivotaan, että onnistaa! Oman viinini olen tuonut Englannista. Shaoxingin tilalla voit käyttää Oloroso-sherryä tai lorauttaa soijan joukkoon riisiviinietikkaan.

Tein tätä meille pikaiseksi lounaaksi, joten aiemmin kaappiin jemmaamani paksut esikeitetyt udon-nuudelit olivat tähän oiva valinta. Nämä nuudelit voi hyvin heittää wokkiin sellaisenaan, mutta tykkään käyttää niitä vedessä ensin, jotta nuudelit irtoavat toisistaan helpommin. Näitä esikeitettyjä nuudeleita löytyy esim. Amoy-merkiltä ja niitä saa mm. K-ruokakaupoista. Vehnänuudeleiden sijaan myös soba- eli tattarinuudelit toimisivat hyvin. Arvaa mikä tähän kans sopisi? No kananmuna, tietty!

Vinkki! Salaisuus onnistuneeseen wokkiin on kuumentaa pannu oikeasti kuumaksi ja paistaa kasvikset erisssä. Lopuksi kaikki aineet kootaan takaisin pannulle kastikkeen kanssa.

Suppilovahvero-kiinankaaliwokki

3-4 annosta

1 (400 g) kiinankaali
1 l suppilovahveroita
2 valkosipulinkynttä
1/2 ruukkua ruohosipulia
1/2 dl kuorellisia seesaminsiemeniä
paistamiseen rypsiöljyä
kastike
2 rkl vaaleaa soijakastiketta
1 rkl shaoxing-kastiketta
1 rkl tummaa soijakastiketta
1 rkl paahdettua seesaminsiemenöljyä

1 1/2 pkt (450 g) esikeitettyjä udon-nuudeleita

Poista kiinankaalista tarvittessa uloimman lehdet. Leikkaa kaali pituussuunnassa puoliksi ja huuhtele kaali. Suikaloi kaali ja puhdista sienet, revi sienet pienemmäksi. Hienonna valkosipulinkynnet ja leikkaa ruohosipulit noin 5 cm paloiksi. Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Kiehauta nuudelit nopeasti vedessä, valuta ja siirrä takaisin kattilaan. Lisää hieman seesamiöljyä.

Kuumenna öljy wokissa lähes savuavaksi. Lisää kaalit ja wokkaa muutama minuutti. Siirrä kaalit isoon kulhoon odottamaan. Lisää pannulle öljyä ja paista seuraavaksi suppikset, kunnes neste on sienistä haihtunut. Lisää vielä ruohosipulit ja paista, kunnes sipulit ovat vähän nuutuneet.

Pyyhi wokki puhtaaksi. Lisää öljyä, kuumenna ja lisää nuudelit. Paista käännellen, kunnes nuudelit ovat kuumentuneet. Lisää kaali, sienet ruohosipulineen sekä hienonnettu valkosipuli. Paista noin 1/2 minuuttia. Lisää kastike sekoittaen, kunnes kastike on tasaisesti sekoittunut kasvisten joukkoon. Ripottele joukkoon lopuksi seesaminsiemet.

Haarukkavatkain

Ruokablogi