Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Tag: varhaisperuna

Perunasalaatti sardellikastikkeella

Ensimmäiset kotimaiset varhaisperunat ovat kaupoissa, jee! Perunasalaattia oli heti pakko tehdä, mutta tällä kertaa maustoinkin sen vähän eri tavalla.

Varhaisperunasalaatti sardellikastikkella

Yksi suomalaisen ruokavuoden kohokohdista on juuri nyt meneillään, kun ensimmäiset varhaisperunat ovat saapuneet kauppoihin. Parhaimmillaan nuo herkut ovat sellaisinaan, voin ja sillin kanssa nautittuna, mutta varhaisperunasta saa myös mainiota perunasalaattia. Olen aikoja sitten luopunut kermaviiliin tai majoneesiin tehdyistä perunasalaateista. Maustamalla perunat öljyllä ja viinietikalla saa salaatista huomattavasti raikkaamman makuisen, mutta myös houkuttelevamman näköisen.

Ja kun tuossa mainitsin sen perunan ja sillin yhdistämisen, niin tässä salaatissa tuo makukombo toteutuu hienosti, sillä kastike valmistetaan sardellista. Sardelli on Välimerellä uiskenteleva pieni kala. Se on siis eriasia kuin kotoisampi anjoviksemme, joka puolestaan on mausteliemeen säilötty kilohaili. Sekaannus syntyy, jos luet englanninkielisiä ruokaohjeita, joissa mainitaan anchovy. Kyse on tuolloin sardellista, ei anjoviksesta. Sardellia saa isoimmista ruokakaupoista, jossa sitä myydään anjoviksen ja sillien tapaan kylmähyllystä.  Sardellikastike on ollut pienimuotoinen somehitti yhdessä sardellivoin kanssa ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen!

Perunasalaattia ei voi tehdä ilman sipulia ja näin kesällä nippusipuli on parhaimmillaan. Se antaa myös upeaa väriä muuten melko hailakkaan perunaan. Sujautin mukaan vielä nipun kotimaista parsaa. Parsan sijaan voi salaattin lisätä kapriksia ja hienonnettuja yrttejä. Retiisiäkin voi lisätä, tosin en ole varma toimiiko se välttämättä tämän sardellikastikkeen kanssa. Tee myös kerralla isompi annos, sillä tämä salaatti paranee säilytettäessä. Sardellissa itsessään on jonkin verran suolaa, mutta mausta silti salaatti lisäsuolalla. Perunalla on taipumus imeä itseensä makuja ja mausteita saa laittaa ihan reilulla kädellä, jotta lopputulos ei jää vetiseksi.

Perunasalaatti

1 kg varhaisperunaa
500 g vihreää parsaa
3 nippusipulia
suolaa, mustapippuria

Harjaa perunat hyvin ja keitä napakan kypsiksi. Anna jäähtyä hetken ja paloittele perunat. Kuori parsat tarvittaessa ja keitä. Paloittele parsat. Hienonna nippusipulit. Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta perunaseos reilusti suolalla ja pippurilla. Lisää kastike joukkoon ja anna salaatin maustua huoneenlämmössä 15-20 minuuttia.

Sardellikastike

4-5 sardellia
1 dl rypsiöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
1/2 valkosipulinkynsi viipaloituna
ripaus sokeria
mustapippuria

Mittaa kaikki aineet sauvasekoittimen myllyyn tai korkeareunaiseen kulhoon. Anna koneen käydä muutaman minuutin ajan, jotta aineet sekoittuvat kunnolla. Tarkasta maku ja lisää sardellia tarvittaessa. Sekoita perunasalaatin joukkoon.

Perunapizza Pjazzan innoittamana sekä tutustumme villiparsaan

IMG_2567

Pizzalista oli houkutteleva, liiankin paljon hyviä vaihtoehtoja!

IMG_2589

Blogaaja työssään.


Kuten Siskot kokkaa – blogin Nelle tuossa ehtikin jo raportoida, pääsin hänen seurassaan tutustumaan Yrjönkadulle avattuun ravintola Pjazzaan, ja kiitos vielä ravintolalle illasta sekä tietenkin Nellelle, joka älysi pyytää minua mukaan. Meillä oli oikein mukava ilta hyvän ruoan parissa ja siltä reissulta jäi tarve tehdä kotonakin perunasta pizzaa. Tämä on kyllä ollut mielessä jo koko kevään ja taisin pari vuotta sitten jonkun version tehdäkin perunasta ja rosmariinista silloisen Toscanan matkan innoittamana.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Herkän vihreää villiparsaa.

Pjazzassa perunapizza tarjottiin ihanan panzetan kanssa, omasta versiostani tuli kasvismallinen. Sattuipa vielä niin, että Hakaniemen torilta pongasin nipun italialaista luomuparsaa. Tällaista ihmettä ei ole minun silmiini vielä Suomessa osunut, joten olihan se otettava testiin. Olen Italiassa joskus villiparsaa syönytkin ja jos luomuparsan saattoi nauttia raakana sellaisenaan, niin tämä rapea ja herkänmakuinen villiparsa menisi varmasti salaatissakin kypsentämättä. Lisäsin parsat pizzaan vasta ihan lopuksi, jotta ne eivät menneet aivan muhjuksi paistamisen aikana.

Pizzataikinaan halusin jotakin muutakin kuin pelkkää durumia, vaikka siitä hyvän pohjan saakin. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään muita jauhoja kaapissa kuin tattaria, joten se sai kelvata. Tattarilisäys oli itseasiassa ihan kiva ja toi toivomaani makua taikinaan, joka lyhyen kohotuksen vuoksi olisi muuten ollut melko mauton. Olin haaveillut sellaisesta yön yli kohotettavasta taikinasta, mutta se jäi edellisen illan ruoanlaittohässäkässä tekemättä. Tyypilliseen tapaani en paljon mittaillut pizzataikinaa tehdessäni ja taikinasta tuli melko iso. Siis niin iso, että siitä olisi saanut kolme isohkoa pyöreää pizzaa. Pizzatarvikkeita oli kuitenkin vain kahdelle pohjalle, joten valitettavasti pohjasta tuli vähän turhan paksu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Parsat saivat vain lyhyen lämpökäsittelyn uunissa. Tässä ne ovat vielä raakoina pizzan päällä.

Perunat olivat edellispäivänä keitettyjä (6-8 kpl koosta riippuen kahteen pizzapohjaan) ja ensi kerralla taidan kokeilla valmistaa perunat Pjazzan tapaan eli viipaleiden sijasta perunapalat olivat rouheina, survotun näköisinä lohkoina, jotka oli ilmeisesti ensin vielä käytetty pannulla. Näin perunoihin tulisi vähän enemmän makua, nyt ne olivat vähän turhan mauttomia. Perunaviipaleille kannattaa myös ripauttaa reilusti suolaa ja pippuria. Mietin ensin myös perunaviipaleiden uittamista rosmariiniöljyssä, mutta voimakas rosmariini olisi vienyt parsalta makua. Mutta lupaan, että seuraavaksi perunan kaveriksi mukaan pääsevät sekä rosmariini että pancetta. Nam!

Pizzapohjille levitin töllkin ranskankermaa ja juustoksi viipaloin reilun palan taleggiota, joka suli ihanasti ja paistui kauniin ruskeaksi uunissa. Ja yrttinä käytin tietenkin timjamia, jota taidan tällä hetkellä lisätä vähän kaikkeen (tryffeliöljypullokin taidettiin havaita paikalla). Itse pizzasta tuli paksuhkosta pohjasta huolimatta maukas ja parsan hento maku pääsi kyllä esiin, joten rosmariinin poisjättäminen oli hyvä veto. Joten nyt lempipizzapohjaohje käyttöön ja ylijääneet keitetyt varhaisperunat jatkojalostukseen pizzan muodossa!

© 2021 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑