Haarukkavatkain

Ruokablogi

Tag: lehtikaali

Vähän parempi makkarakeitto

9.1.2017 / / 0 Comments

Arki alkaa helpolla makkarakeitolla, joka saa uutta potkua chorizosta.

chorizo and chickpea soup

 

Talvisempien säiden myötä on minun selvästi tehnyt mieli jotain vähän tuhdimpaa ruokaa ja käsi on kaupassa hamunnut salaattien sijaan mausteista chorizoa. Ja juustoja, ja kaalia, mutta niistä myöhemmin lisää.

Chorizon myötä ajatukset väistämättä lähtevät aurinkoisen etelä-Espanjan suuntaan ja niinpä päädyin lisäämään keittoon vielä ripauksen savustettua paprikaa ja chiliä.  Perinteiset keittojuurekset jätin tästä keitosta pois ja korvasin ne lehtikaalilla sekä kikherneillä. Kasvissyöjän keittoon sopivat chorizon tilalle vaikka isot valkoiset pavut tai jokin lihakorvike, jos sellaisia tykkää käyttää.

 

chorizo and chickpea soup

 

Chorizo-kikhernekeitto

5 keskikokoista perunaa (kiinteä lajike)
200 g chorizoa (tuoremakkaraa tai kestomakkaraa)
1 tl savustettua paprikajauhetta
ripaus chilirouhetta
1 l kana- tai kasvislientä
100 g lehtikaalia
1 tlk kikherneitä
1 rkl sherryviinietikkaa tai punaviinietikkaa
1 tl sokeria
mustapippuria, suolaa
hienonnettua korianteria tai lehtipersiljaa

Pese ja kuori perunat. Lohko perunat suupaloiksi ja siirrä kylmään veteen odottamaan.

Paloittele chorizo ja kuumenna sitä kattilassa, kunnes makkarasta alkaa irrota rasvaa. Lisää paprikajauhe ja chili, paista hetki. Voit joutua lisäämään vähän öljyä kattilaan riippuen makkaran rasvaisuudesta.

Lisää kattilaan perunalohkot ja pyörittele ne kauttaaltaan makkarasta irronneessa rasvassa. Kaada joukkoon liemi ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen kannen alla noin 10 minuuttia.

Huuhtele ja revi lehtikaalin lehdet paloiksi perunoiden kiehuessa. Valuta kikherneistä liemi. Lisää ensin kattilaan kikherneet ja kun perunat alkavat olla juuri ja juuri kypsät, lisää lehtikaali. Anna kiehua vielä muutama minuuutti. Tarkista maku ja lisää mustapippuria sekä suolaa tarvittaessa. Ripottele pääkke hiennonnettua korianteria tai lehtipersiljaa.

Salsiccia-lehtikaalikeitto

15.3.2016 / / 0 Comments

Tässä viikon alkuun vähän erilainen, mutta helppo keitto raakamakkarasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Raakamakkarakeitto lehtikaalilla, pavuilla ja sitruunamajoneesilla.

Helmikuun loppupuolella psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti Lujasti lempeä -blogissaan yhdessäsyömisestä ja siitä, kuinka hänelle hoitovapaalla ollessaan yhteiset ruokahetket toisten äitien kanssa olivat tärkeä henkireikä. Sillä ei ollut väliä minkä ruoan pariin kokoonnuttiin, kunhan oltiin yhdessä. Maaret muistelee, että aika usein ruokana oli siskonmakkarakeittoa. Siis arkiruokaa parhaimmillaan.

Maaretin kirjoitus oli hyvä herätys meille kaikille. Tässä ruokahifistelyn, armottomien ruokavalioiden ja trendien perässä juoksemisen keskellä, olemme unohtaneet yhden erittäin tärkeän ruokaan liittyvän ulottuvuuden, nimittäin ruokailun sosiaalisen merkityksen. Ei tarvitse olla psykoterapeutti todetakseen, että yksin syöminen on melko tylsää. Moni tunnustaa, että itselleen kokatessa täytyy todella tsempata, että saa aikaiseksi  muutakin kuin voileipää tai avatuksi rahkapurkin. Oma ruokavalioni koostuisi lähinnä buffalomozzarellasta, parmankinkusta ja mannapuurosta.

Nyt, kun olen ollut kohta kaksi kuukautta kotona, niin vähitellen meillä on alkanut taas käydä ruokavieraita. Yritän samalla hiljalleen saada omaa päätäni asemoitua niin, että uskaltautuisin pyytämään ystäviä meille syömään keskellä viikkoa, ilman 3-4 ruokalajin illallista. Sen sijaan tarjoaisin heille jotain yksinkertaisen hyvää, sitä usein niin aliarvostettua arkiruokaa. Istuttaisiin rauhassa pöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja tekisin vaikka tätä raakamakkaroista valmistettua keittoa, jonka maku, kuten keitoilla on tapana, vain paranee seuraavana päivänä.

Makkaramassa puristettuna suolista.
Makkarakeitto raakamakkaroista, lehtikaalista ja pavuista.

Helppo raakamakkara-lehtikaalikeitto

500 g raakamakkaroita (käytin Feri’sin salsiccia fresca-makkaraa, jossa sianlihaa, punaviiniä ja pecorinojuustoa)
öljyä paistamiseen
15 cm:n pala purjoa
1 l kana- tai kasvislientä
1-2 laakerinlehteä
8 kokonaista maustepippuria
150 – 200 g lehtikaalia
2 tlk valkoisia papuja suolaliemessä (voit käyttää  isoja tai pieniä valkoisia papuja)
suolaa, mustapippuria, muita mausteita riippuen makkaroiden mausteisuudesta
lehtipersiljaa, basilikaa, oreganoa tai mitä tahansa muuta tuoretta yrttiä

Purista makkaramassaa suolesta pieniksi palloiksi, kuten siskonmakkarakeittoa tehdessä. Kuumenna öljy paistinpannussa ja ruskista makkaramassapallot parissa erässä. Massan ei tarvitse olla läpikypsää tässä vaiheessa, sillä pyörykät menevät vielä keittoon kypsymään.

Leikkaa purjopala pituussuunnassa puoliksi, huuhtele se ja paloittele puolikuiksi. Kuumenna liemi kattilassa ja lisää purjoviipaleet, laakerinlehdet sekä maustepippurit. Keitä lientä hiljalleen, sillä aikaa kun käsittelet lehtikaalit.

Pese lehtikaalit ja leikkaa pois kova lehtiruoti. Suikaloi kaalit. Huuhtele ja valuta pavut. Lisää kaalit sekä pavut liemeen ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää myös ruskistetut makkarapyörykät ja keitä hiljalleen, kunnes kaali on pehmentynyt. Ripottele keiton pinnalle tuoreita yrttejä. Tarjoa halutessasi sitruunankuorella maustetun majoneesin kanssa. Kata pöytään myös tuoretta, rapeakuorista leipää.

* Raakamakkaroita valmistavat mm. Harjun makkaratehdas, Wurst Fennica ja Feri’s, jonka makkaroita saa Helsingissä ainakin Reko-jakojen kautta tilattua. Suosittelen kokeilemaan, mikäli raakamakkarat ovat uusi tuttavuus!
* Olin unohtanut ohjeesta purjon, joten se on lisätty 18.3.

Puoliveri(nen)appelsiini kohtaa broilerin

27.4.2015 / / 1 Comment
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tällä kertaa paahdoin maa-artisokat yhtä aikaa broilerin kanssa, mutta parhaimman tuloksen saa, kun maa-artisokkien antaa paahtua ensin uunissa ja sitten vasta lisää muut aineet.

Olen tänä vuonna jotenkin ihan jälkijunassa havahtunut, että kaupoissa on taas saatavilla puoliveriappelsiineja ja sain varmaan viimeisimmät yksilöt napattua ennen satokauden päättymistä. Nuo hölmösti nimetyt appelsiinit ovat verigreippien lisäksi ehdottomia sitrussuosikkejani. Tuo viittaus otsikossa puoliveriseen johtuu yksin omaan siitä, että kyseisen appelsiinin nimestä tulee minulle väistämättä assosiaatio Harry Potter and Half Blood Prince -kirjaan.

Veriappelsiinin hedelmäliha on upean punertavaa, jopa violettia, ja maku makea. Punertava väri muistutti sen verran granaattiomenasta, että ajatukseni taas riensivät Lähi-idän suuntaan. Ja kun jääkaapissa sattui olemaan vielä pussillinen maa-artisokkia, niin asia oli niin sanotusti pihvi (tai broileri tässä tapauksessa).

Yotam Ottoleghin Jerusalem-kirjasta löytyy tämäkin loistava broiskuohje. Muokkasin sitä vähän niin, että olen paahtanut maa-artisokat keittämättä, huolellinen peseminen mielestäni riittää. Käytin maustamattomia broilerin koipireisipaloja, mutta koipinuijatkin sopivat tähän mainiosti. Lisäkkeeksi tarjosin lehtikaalia ja salaattia. Tuore, rapeakuorinen leipäkin varmasti toimii.

Veri-appelsiinibroileri ja paahdetut maa-artisokat
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

1 kg broilerin marinoimattomia koipireisiä
4 isoa banaanisalottisipulia
10 valkosipulinkynttä
5 timjaminoksaa
1 rkl sitruunatimjamia (kuivattua)
2 puoliveriappelsiinia
3 rkl neitsytoliiviöljyä
3 tl sormisuolaa
1 tl mustapippuria
1 ps (500 g) maa-artisokkaa

1. Kuivaa broileripalat ja irrota reisipala koivesta. Kuori salottisipulit ja leikkaa ne pituussuunnassa halki. Kuori myös valkosipulinkynnet ja riivi timjaminoksat. Viipaloi appelsiinit. Sekoita isossa kulhossa keskenään broilerit, sipulit, valkosipulinkynnet, tuore timjami ja appelsiiniviipaleet. Lisää öljy sekä mausteet. Anna maustua jääkaapissa vähintään 2 tuntia.
2. Pese maa-artisokat huolellisesti ja leikkaa ne pituussuunnassa puoliksi. Siirrä maa-artisokat isoon uuniastiaan tai leivinpaperin päälle pellille, ripottele päälle sormisuolaa. Paahda maa-artisokkia uunissa 225 asteessa ensin 15 minuuttia.
3. Ota astia uunista, lisää broilerit, sipulit ja appelsiinit vuokaan. Alenna sitten uunin lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä 45 minuuttia tai kunnes broileri on kypsää.
4. Valuta päälle oliiviöljyä ja ripottele pinnalle sormisuolaa.

Porolle kyytiä

28.2.2015 / / 1 Comment

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tunnustan olevani yksi Yotam Ottolenghin vannoutuneista faneista. Lähi-idän mausteet ja raaka-aineet ovat vieneet minut mennessään. Keittiössämme löytyy nykyisin vakiomausterepertuaariin kuuluvina sumakkia, za’atar-mausteseosta sekä baharat-mausteseosta, jossa on mm. mustapippuria, jeeraa, korianteria, neilikka, maustepippuria jne.

Innostuin jopa tilaamaan Ottolenghin verkkokaupasta (http://www.ottolenghi.co.uk/pantry) muitakin, meille ei niin tuttuja, lähi-idän raaka-aineita, joiden veikkaisin pian nousevan esiin myös Suomessa. Näihin kuuluvat mm. freekeh (paahdettua vihreää ja rikottua vehnää) ja molgrabieh, joka puolestaan on isoa couscousta. Englanniksi tätä isoa palleroa kutsutaan myös nimillä giant couscous tai pearl couscous. Molgrabiehin italialainen sukulainen on taasen fregola, sardinialainen iso pyöreä pasta. Sumakkia ja za’ataria olen ostanut Hakaniemen hallin pienestä maustekaupasta, josta saa muuten ostaa mainioita säilöttyjä sitruunoita kappaleittain.

Lähi-idän mausteiden lisäksi lautasillemme on viime aikoina usein päätynyt myös myskikurpitsaa, lehtikaalia ja granaattiomenaa. Kun pakastimesta löysin harhailemasta yksinäisen poron ulkofileen, päätin kokeilla kuinka se toimisi näiden jo erinomaisiksi todettujen  makujen kanssa. No, mitä tästä sitten syntyi? Kerrassaan mainio salaatti, joka sopii ateriaksi sellaisenaan. Maustepippurin ja neilikan maut sopivat hyvin riistan makuun ja sumakki toi mukavaa kirpeyttä makeaan kurpitsaan. Salaatin sitoo yhteen tahinikastike, joka antaa salaatille kivaa pähkinäistä makua. Tahinikastikkeen ohje on poimittu Yotam Ottolenghin kirjasta Jerusalem.

Olen tehnyt tätä salaattia sekä kevysti pannulla pehmennetyistä lehtikaaleista että näin raakana. Kumpikin menetelmä toimii mielestäni hyvin, mutta antaa toki vähän erilaisen suutuntuman salaattiin. Tahinikastikkeen tilalla olen vielä ajatellut kokeilla appelsiinin tai verigreipin mehusta valmistettua vinegrettiä. Poron voi hyvin korvata lampaan ulko- tai sisäfileellä. Lampaan ulkofilettä riittää tosin yksi tähän määrään aineksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mausteinen porosalaatti (neljälle)

2 (n. 400 g) poron ulkofilettä
2 rkl öljyä
1 tl baharat-mausteseosta (voit korvata tämän maustepippurilla sekä ripauksella neilikkaa)
suolaa

1 (n. 1 kg) myskikurpitsaa
1 – 2 rkl öljyä
1 – 2 tl sumakkia + ripaus suolaa

200 g lehtikaalia
1/2 dl sitruunamehua + ripaus suolaa

1/2 granaattiomenaa
1 dl pistaaseja tai kuorellisia manteleita

Kastike:
75 g vaaleaa tahini- eli seesaminsiemenkastiketta
60 ml vettä
1 rkl sitruunamehua
1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna
ripaus suolaa

  •  Ota liha lämpenemään ajoissa, kuivaa pinta. Hiero pintaan hieman öljyä sekä baharat-mausteseosta ja suolaa. Paista kuumalla pannulla molemmin puolin 4-5 minuuttia, kunnes lihan lämpötila on noin 60 astetta. Kääri porofileet folioon vetäytymään.
  • Leikkaa kurpitsa puoliksi pituussuunnassa, kaavi pois siemenet. Viipaloi kurpitsaliha, siirrä kulhoon ja sekoita joukkoon öljy, sumakki ja ripaus suolaa. Paahda uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes kurpitsa on kypsää ja kauniin ruskeaa. Voit käännellä kurpitsaviipaleita kerran paistamisen aikana, jotta ne saavat kauniin värin kauttaaltaan.
  • Pese lehtikaalit, irrota lehtiruodit ja revi tai leikkaa lehdet suikaleiksi kulhoon. Kaada päälle sitruunamehu ja puristele se kaalien joukkoon. Lisää ripaus suolaa sekä oliiviöljyä. Anna kaalin maustua kulhossa tarjoiluun saakka.
  • Irrota granaattiomenasta siemenet ja paahda pistaasit pannulla. Sekoita tahinin joukkoon vesi, sitruunamehu ja hienonnettu valkosipuli. Mausta suolalla.
  • Viipaloi porofileet. Levitä lehtikaali tarjoilulautaselle, nostele päälle kurpitsaviipaleet sekä poro. Ripottele pinnalle granaattiomenan siemenet sekä pistaasit. Kastiketta tulee melko paljon, joten suosittelen, että valutat siitä vain osan salaatin päälle ja annat ruokailijoiden itse annostella loput annokseensa.

Tämä salaatti toimii mainiosti myös seuraavana päivänä lounasruokana, mikäli sitä jää. Ottolenghi-faneille muuten tiedoksi, että Yle Teema esittää parhaillaan kyseisen herran sarjaa ”Välimeri lautasella”. Ensimmäinen osa oli katseltavissa keskiviikkona kuluneella viikolla.

© 2024 Haarukkavatkain

Theme by Anders Noren — Up ↑