Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Haarukkavatkain

Ruokablogi

Category: Salaatit (page 3 of 3)

Kesän paras salaatti

Lehdet tulla tupsahtivat puihin aivan yhtäkkiä ja parvekkeellamme alkaa jo hiki nousta pintaan, joten uskaltauduin ottamaan varaslähdön kesään ja tein lempisalaattiani.

Mozzarella-parmankinkkusalaatti ja parsat

Aurinko houkuttelee taas salaattien pariin.

Tämä salaatti on kuulunut kesärepertuaariimme jo vuosia. Mitään erityisen uutta siinä ei ole, alkuperäinen ideakin taitaa olla jostain ikivanhasta Jamie Oliverin kirjasta (joku niistä kolmesta, joissa Jamie näyttää ihan 16-vuotiaalta…). Mutta miksipä sitä aina uutta keksimään, kun on pussillinen vanhoja luotto-ohjeita olemassa!

On monta syytä pitää tästä salaatista; se on värikäs, näyttävä, se taipuu moneen raaka-aineidensa osalta ja parasta siinä tietenkin on parmankinkku  ja mozzarella, jos minulta kysytään. Raikkautta salaattiin tuovat grillatut tai pariloidut nektariinit. Lisäsin tällä kertaa mukaan myös mansikoita (toinen varaslähtö kesään!). Tämä on niitä salaatteja, jotka ovat edukseen, kun käytät paljon erilaisia salaatteja ja versoja. Valmiit salaattisekoituspussit ovat tässä kohtaa pelastus. Valitse sellainen, jossa on mielellään vaikka viinisuolaheinää tai muuta punertavaa salaattia joukossa. Ja koska nyt on parsa-aika, pariloimme salaatin kaveriksi vielä nipun parsaa. Nektariinien ja mansikoiden lisäksi olen kokeillut salaatissa säilöttyä artisokkaa, sekin sopii oikein hyvin. Tämä salaatti toimii mainiosti myös täysin kasvisversionakin.

Kastikkeen valmistin tummasta balsamietikkakastikkeesta, öljystä ja tilkasta siideriviinietikkaa. Tarjoa kastike erikseen, mutta salaatinlehdet voit aluksi kevyesti pyöräyttää öljyssä.

Mozzarella-parmankinkkusalaatti

Nektariinit saavat olla vielä vähän napakoita, jos grillaat tai pariloit ne. Kypsät hedelmät voit paloitella suoraan salaattiin.

Mozzarella-parmankinkkusalaatti
2-3 annosta

1-2 ps salaattisekoitusta (käytin n. 1/2 ps Pirkka sesonkisalaattisekoitusta 200 g)
1/2 rs Mimis versoseosta
1/2 ruukkua basilikaa
1 rkl oliiviöljyä
3-4 nektariinia
8-10 mansikkaa
1 pkt parmankinkkua
1-2 palloa buffalomozzarellaa
1/2 dl pinjansiemeniä

Kastike
1/2 dl Pirkka tummaa balsamietikkakastiketta
1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa tai siideriviinietikkaa
suolaa, mustapippuria myllystä

Lisäksi: orvokkeja tai muita syötäviä kukkia koristeluun

Nostele salaattisekoitus ja versot isolle lautaselle. Revi joukkoon basilikanlehdet. Valuta päälle hieman oliiviöljyä ja pyöräytä salaatit lautasella sekaisin.

Pese nektariinit ja lohko ne 4-6 osaan. Pariloi tai grillaa nektariinilohkot ja siirrä sivuun odottamaan. Viipaloi tai paloittele mansikat. Revi parmankinkkuviipaleet ja mozzarellat paloiksi. Paahda pinjansiemenet.

Asettele salaattisekoituksen päälle kerroksittain hdelmät, kinkku ja mozzarella. Ripottele päälle pinjansiemenet. Koristele salaatti syötävillä kukilla.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja tarjoa se erikseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tämän kesäisen salaatin seuraksi sopii yrteillä maustettu jäävesi tai kirpsakka roseviini.

 

 

Alkupala retiisistä ja vuohenjuustosta

Tein viikonloppuna ensimmäistä kertaa pestoa retiisin naateista. Tämä alkupala sopii jaettavaksi vaikkapa vappupiknikillä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Rapsakat retiisit sopivat hyvin vuohenjuuston seuraan. Tarjoa lisäksi rapeakuorista leipää.

Usein ne yksinkertaisimmat jutut ovat niitä parhaita. Viime kesänä Berliinissä kävimme syömässä upeassa Industry Standardissa. Ravintolassa oli kaikki kohdallaan ja menu oli täynnä houkuttelevia pieniä annoksia, joista illan aikana ehdimme suurimman osan testata. Erityisen mieleenpainuvia olivat mojitomarinoitu vesimeloni, ehkä elämäni toiseksi paras tartar (paras on ollut Tallinassa ravintola Noassa) ja se retiisiannos. Kun näin lähikaupassamme (KSM Arabia) Varpion puutarhan ruukkuretiisejä, tiesin heti mitä niistä teen.

Kauneinta tässä ohjeessa on se, että retiisit saavat loistaa sellaisinaan. Industryssa retiisit tarjottiin kylmän rapsakoina piparjuurella maustetun tuorejuuston kanssa. Itse yhdistin retiisit Saloniemen tilan hauskasti nimetyn Syrjähyppy-vuohentuorejuuston kanssa. Lisäksi pyöräytin retiisin naateista ja saksanpähkinöistä peston. Raikas ja simppeli alkuruoka vaikkapa vappupöytään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruukkuretiisi on kevään uutuus.

Vuohenjuustotahna

170 g pehmeää vuohenjuustoa (esim. Saloniemen Syrjähyppyä)
1-2 rkl maitoa tai ranskankermaa
2 rkl ruohosipulia hienonnettuna
1/2 pieni valkosipulinkynsi raastettuna
ripaus suolaa ja pippuria

Vatkaa vuohenjuuston rakenne rikki haarukalla ja notkista se maidolla tai ranskankermalla. Lisää ruohosipuli ja valkosipuli. Mausta suolalla ja pippurilla.

Naattipesto

50 g retiisin naatteja (noin 2 ruukun naatit)
1 dl raastettua pecorinojuustoa
n. 1 dl saksanpähkinöitä
3/4 dl pehmeän makuista neitsytoliiviöljyä tai rypsiöljyä
1/2 tl hunajaa ja muutama rouhaisu mustapippuria myllystä

Aja naatit, juustoraaste ja pähkinät tasaiseksi monitoimikoneessa. Lisää öljy valuttaen joukkoon. Mausta hunajalla ja mustapippurilla. Tarkista maku ja lisää hunajaa tarvittaessa. Nosta pesto jääkaappiin maustumaan noin 30 minuutiksi.

Burrataa ja veriappelsiinia korianteri-laventelikastikkeella

Tämä ruoka kilpailee valoisuudessaan kirkkaana paistavan  kevätauringon kanssa. Vielä ehtii veriappelsiiniostoksille!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sain syntymäpäivälahjaksi mieheltäni kaksi ihanaa ruokakirjaa: Nigel Slaterin Kitchen Diaries III ja Yotam Ottolenghin sekä Ramael Scullyn Nopin. Kumpaakin kirjaa olen selaillut innolla, vesi kielellä suorastaan. Ottolenghin aiemmat kirjat ovat nojanneet vahvasti välimerellisiin ja Lähi-idän makuihin. Nopi-kirjassa sen sijaan erilaiset ruokakulttuurit kohtaavat mielenkiintoisesti ja ajoittain hieman yllävästikin. Kirjan alkupuheessa Yotam kertoo kuinka Ramael tuli Ottolenghi-ravintolaan töihin ja alkoi pikuhiljaa tuoda omaa otettaan ruokiin, yhdistäen ruokakulttuureita ja makuja tavalla, joka oli kyseiselle ravintolalle uutta. Tästä prosessista syntyi Nopi-ravintola. Kirjaa varten on ravintolan ohjeet muokattu sellaiseen muotoon, että niitä voi kotikeittiössäkin valmistaa ja houkuttelevuuden puutteesta ei ohjeita voi ainakaan syyttää. Minullakin on jo useampi sivu merkattuna tulevia kokeiluja varten. Burrata-ohje oli ensimmäinen mihin tartuin, ihan jo veriappelsiinienkin vuoksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Burratan nimi antaa jo viitteitä täyteläisestä mausta, sillä burrata on johdettu sanasta burro eli voi. Burrata valmistetaan mozzarellasta, joka muotoillaan pussiksi. Tämä pussi täytetään kermalla sekä valuvalla juustomassalla ja suljetaan tiiviiksi nyytiksi. Näin burratan sisus on ihanan kermaisen pehmeää ja valuvaa. Burrata on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä.

Aivan ensimmäisenä ei olisi itselle tullut mieleen yhdistää makean happamat veriappelsiinit, korianteri ja laventeli tähän kermaiseen herkkuun, mutta yhdistelmä toimii ihan tajuttoman hyvin! Korianterin sitruksinen maku korostuu verippelsiinien kanssa ja kastikkeen mieto makeus tasoittaa appelsiinin happamuutta. Laventeli varovasti annosteltuna tuo annokseen hienostunutta kukkaisuutta.

Tein lisäksi vähän omaa kokeiluani veriappelsiiniviipaleilla eli ripottelin osan päälle ruokokidesokeria ja tohotin niitä kaasupolttimella, osan viipaleista poltin vain päältä. Sokerointi ei oikein toiminut, sillä veriappelsiinit olivat niin mehukkaita, että pinnan kuivaamisesta huolimatta lopputuloksena oli vain sulanutta sokeria. Mehukkuuden lisäksi appelsiinit olivat niin makeita, etteivät ne oikeastaan lisää sokeria kaivanneet. Täytyy seuraavaksi kokeilla tätä vaikka verigreipillä ja karamellisoida greippiviipaleet pannulla.

Burrataa saa pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Stokkalta ja kauppahallien juustomyymälöistä. Ohjeesta riittää burratan koosta riippuen kahdelle alkuruoaksi. Enemmän salaattimaisempaa tästä saa lisäämällä annokseen vuonankaalia tai rucolaa. Ensi kerralla varaan pöytään myös tuoretta, rapeakuorista leipää, jolla saan mopattua lautaselta ne kaikki ihanat kastikkeen ja burratan loput parempiin suihin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Burrata veriappelsiinien ja korianteri-laventelikastikkeen kanssa

1 (n. 400 g ) burrata
2-3 veriappelsiinia

Kastike
1 rkl korianterinsiemeniä
2 rkl oliiviöljyä
1 1/2 tl vaahterasiirappia (alkuperäisessä ohjeessa käytetty juoksevaa hunajaa)
1 tl kuivattuja laventelinkukkia
1/2 pieni valkosipulinkynsi veitsen lappeella murskattuna
1/2 tl suolaa
pieniä yrtinlehtiä (käytin minttua)

Valuta burrata-pakkauksesta neste pois ja nosta burrata varovasti lautaselle. Anna lämmön tasoittua huoneenlämmössä. Burratan suu on sidottu muovinauhalla, leikkaa se pois juuri ennen burratan tarjoamista.

Leikkaa appelsiineista kanta ja hattu pois. Leikkaa terävällä veitsellä pois appelsiinin kuoret ja kalvot, niin että hedelmäliha paljastuu. Viipaloi appelsiinit.

Paahda kastiketta varten korianterin siemenet kattilassa ja siirrä siemenet kuppiin. Mittaa kattilaan öljy, vaahterasiirappi, laventeli, valkosipuli ja suola. Kuumenna matalalla lämmöllä juuri ja juuri kuplivaksi ja nosta kattila pois liedeltä. Anna kastikkeen jäähtyä ja lisää sitten korianterinsiemenet. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai vaahterasiirappia.

Nosta burrata lautaselle ja aseta appelsiiniviipaleet burratan ympärille. Valuta juuston ja appelsiiniviipaleiden päälle runsaasti kastiketta. Koristele pienillä yrtin lehdillä.

Fenkoli-verigreippisalaatti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen haaveillut tästä salaatista jo jonkin aikaa. Päivien pidentyessä ja valon pikkuhiljaa lisääntyessä alkaa jo tehdä mieli jotain muutakin kuin uunissa haudutettuja patoja ja tuhteja keittoja. Fenkoli-verigreippisalaatti on ihana sekoitus raikkaita sitruksisia makuja ja kesäistä fiilistä.

Fenkoli on raaka-aine, jonka makuun olen kypsynyt vasta aikuisiällä ja erityisesti rakastan ohuiksi siivuiksi höylättyä fenkolia, joka sopii sellaisenaan syötäväksi. Salaatin sitruksista makua korostamaan lisäsin salaatinkastikkeeseen korianteria. Kun korianterin siemenet paahtaa ja kevyesti murskaa, tulee niistä uskomattoman raikas, mutta moniulotteisen sitruksinen tuoksu ja maku. Kiitos vinkistä, Marco Pierre White!

Salaatin kaveriksi paahdoimme Benella-kirjolohta, joka tuotiin markkinoille viime vuoden lopulla. Kirjolohille syötetään erityistä rehua, jonka avulla kalojen EPA- ja DHA-rasvahappoarvot ovat kohdillaan. Kalassa oli hyvin mieto tuoksu ja maku, joten sen luulisi maistuvan myös kalaa yleensä vieroksuville immeisille. Saman tapaista tuotekehitystä on muuten aiemmin tehnyt HK, jonka rypsipossu on rasva-arvoiltaan tavanomaista porsaanlihaa parempaa. Tästä possusta myöhemmin vielä lisää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun kerroin aiemmin, että uusia juttuja on luvassa, niin jatkossa kätteni jälkeä voi myös seurata upean Jotain maukasta -blogin kautta, sillä aloitan ruokakuvaaja- ja bloggaaja Marin assarina. Aivan huippu juttu, ja jo ensimmäisen päivän jälkeen opin todella paljon ruokakuvaamisesta ja -stailauksesta. Innolla odotan mitä kaikkea tästä seuraa. Jos ruokakuvaaminen kiinnostaa, niin elokuun workshopissa on vielä muutama paikka vapaana. Minäkin olen siellä touhuamassa kauhan varressa!

Fenkoli-verigreippisalaatti

1 (n. 300 g) fenkoli
1 – 2 verigreippiä (lisäsin yhden veriappelsiinin omaani, kun greippi oli vähän pieni)
1 rs vuonankaalia
1 dl paahdettuja ja suolattuja manteleita rouhittuna (esim. Pirkka)
tuoretta minttua

Kastike

verigreipin mehua (ota talteen leikkuulaudalta)
oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
n. 1 tl kokonaisia korianterin siemeniä paahdettuna ja murskattuna

1. Poista fenkolista uloin kerros, siisti kanta ja leikkaa fenkolin vihreät varsiaihiot pois. Mikäli fenkolin tupsumaiset lehdet ovat hyväkuntoisia, ota ne talteen koristelua varten. Höylää fenkoli ohuiksi siivuiksi mandoliinilla tai veitsellä.
2. Leikkaa greipistä kuoret kalvoja myöten ja irrota hedelmäliha lohkoina. Valuta leikkulaudalle kertynyt mehu kulhoon fenkoleiden päälle. Lisää oliiviöljyä, suola, pippuri sekä korianteri. Sekoita hyvin ja anna maustua noin 15 minuuttia.
3. Huuhtele ja kuivaa vuonankaali. Nostele tarjoiluvadille vuorotellen vuonankaalia ja fenkolia. Lisää lopuksi verigreippilohkot, rouhitut pähkinät sekä minttu (+ fenkolin tupsut).

Kesäretki Kaunissaareen ja muutama huomio kylmäuutetusta kahvista

IMG_3047

Kesäloman aikana ehdimme seikkailla Helsingissä ja vähän muuallakin. Yksi kohteistamme oli Kaunissaari ja näin sateen piiskatessa ikkunaan onkin sopiva hetki muistella parin viikon takaista retkeämme. Samalla voi toivoa, että sitä kesää olisi vielä vähän jäljellä…

Retki Kaunissaareen oli meillä suunnitteilla jo viime kesänä ja silloin opin, että Kaunissaari-nimisiä paikkoja on Suomessa ainakin kaksi: toinen on Sipoon saaristossa ja toinen Pyhtäällä. Me retkeilimme Helsingin kaupungin omistamassa Kaunissaaressa, Sipoon suunnalla. Saari itsessään ei ole kovin iso ja sen kävelee helposti ympäri. Keskiosa saaresta on metsää, paikka paikoin jopa pusikkoa, mutta jos suuntaa laiturilta vasemmalle päin ja jaksaa hetken kävellä, on luvassa kivoja kallioita retkeilyyn. Vene Kaunissaareen kulkee vielä 13.9 saakka ja se lähtee Vuosaaresta, Kalkkihiekan torilta, kohtuullisen kävelymatkan päässä Vuosaaren metroasemalta. Lisätietoa saat Suomen saaristokuljetuksen sivuilta.

Mukaan matkalle lähti tietenkin koirajaostomme edustaja W.Hurvelsson, joka kirvoitti valehtelematta joka toisesta vastaantulijasta ja kanssamatkustajasta kommentin: ”Onpa iso koira!”. Toki herralle myös rapsutuksia sateli, eritoten lapsikansalaisilta. Hurvelssonilla oli luonnollisesti omat jäädytetyt eväät mukana (lihalientä ja persikkaviipaleita sekä lihalientä ja maksapasteijaa). Nämä eivät herran omasta mielestä olleet lainkaan riittävä evästys, kun kakkuakin olisi ollut tarjolla. Koiraherran täytyi valitettavasti tyytyä kuolaamaan vieressä. Kova on kohtalo!

IMG_3050

Viittasankari ottaa coolisti.

Meille ihmisille oli luvassa päivän antimiksi kahdenlaista salaattia, sitä koiran himoitsemaa kakkua, viiniä ja kylmäuutettua kahvia. Ihan näin vinkiksi kerron, että jos et ole tehnyt kylmäuutettua kahvia aiemmin, niin se retken lähtöaamu ei ole paras aika uutetun kahvin suodattamiselle. Jostain syystä siinä aamu-unisina emme millään muistaneet, että miten olimme edellisenä kesänä kahvin suodattaneet (harsoliinan läpi, tämä tuli mieleen vasta myöhemmin).

Toisena vinkkinä kerron, että suodatinpussiviritelmät on syytä unohtaa heti alkuunsa, sillä kylmäuutettu kahvi tukkii suodatinpaperin huokoset melko pian ja kahvi valuu pussin läpi tuskastuttavan hitaasti. Lopulta päädyimme suodattamaan kahvin tiheän teesiivilän avulla. Koska tähän kaikkeen säätämisen kului oletettua enemmän aikaa, ehdimme vain kerran suodattaa koko satsin. Mielestämme tuo vähäinen suodatuskertojen määrä maistui kahvissa ja kahvi oli ulkonäöltäänkin hieman sameaa. Vinkki kolme – kahvin saa säilymään viileänä pitkään, kun termospulloon laittaa runsaasti jääpaloja.

Mutta niihin salaatteihin. Olin Hakaniemen torilta bongannut ensimmäiset kotimaiset kantarellit, joten niistä sekä täysjyväpastasta, pekonista, yrteistä ja sipulinvarsista syntyi ensimmäinen salaatti. Kastikkeen valmistin kokojyväsinapista, öljystä, vaahterasiirapista ja viinietikasta. Salaattiin oli tarkoitus lisätä rouhittuja manteleita, jotka muistin kyllä ottaa mukaan, mutta en lisätä salaattiin. Suosittelen kuitenkin lisäämään mantelit, ne tuovat mukavaa suutuntumaa muuten melko pehmoiseen salaattiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisen salaatin ohjeen bongasin Saveur-lehdestä. Vesimelonin ja fetan yhdistelmä on yksi parhaista kesäisistä makupareista. Tässä salaatissa komboon lisätään vielä aasialaishenkinen chilinen kastike, yrttejä ja viipaloitua jalapenoa. Kerrassaan täydellinen tarjottava kuumaan kesäpäivään! Kastike kannattaa retkeillessä pakata erilliseen astiaan ja lisätä salaattiin juuri ennen tarjoamista, muuten feta pehmenee ja lopputuloksena on epämääräinen mössö, joka on ihan hyvää, muttei kovin kaunista katseltavaa.

Jälkkärinä toimi Eton Mess -kakku, jonne upotin työkaverilta saamani raparperit sekä tuoreita mansikoita. Kakun päälle murensin marenkeja, tällä kertaa ihan kaupasta ostettuja, ja valmis kakku tarjottiin paksun vaniljakastikkeen kanssa. Siinä kuumalla kalliolla, auringon paistaessa ja tuulen mukavasti vilvoittaessa, tulin miettineeksi, että voi sitä päivänsä huonomminkin kuluttaa.

Tässä vielä feta-vesimeloni-jalapenosalaatin ohje. Kakkuohje luvassa myöhemmin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vesimeloni-fetasalaatti aasialaisella kastikkeella

Kastike
1 pieni kesäsipuli tai salottisipuli paloiteltuna
1 valkosipulinkynsi paloiteltuna
1 lemon drop -chili tai thaichili paloiteltuna (poista siemenet, jos pidät vähemmän tulisesta)
2 rkl kalakastiketta
1 1/2 rkl limetin mehua
2 tl hunajaa tai vaahterasiirappia
3 rkl rypsi- tai auringonkukkaöljyä

1/4 keskikokoista vesimelonia kuutioituna (kuutiot saavat olla ihan reilun kokoisia)
2 kypsää tomaattia paloiteltuna- poista kanta ja siemenet
1 pkt (200 g) fetajuustoa murennettuna
2 sipulin tai kevätsipulin vartta viipaloituna
1 jalapeno viipaloituna
tuoretta korianteria ja thaibasilikaa, myös minttu sopii

1. Valmista ensin kastike (sen voi valmistaa edellisenä päivänä jääkaappiin maustumaan). Mittaa monitoimikoneen kulhoon kaikki aineet öljyä lukuunottamatta. Anna koneen käydä, kunnes sipulit ja chili ovat hienontuneet. Lisää öljy vähitellen koko ajan sekoittaen.
2. Nostele kastike vesimelonin ja tomaatin joukkoon, kumoa salaatti tarjoiluvadille. Murenna päälle fetajuusto ja lisää sipulin varret sekä jalapeno. Mausta suolalla ja pippurilla. Viimeistele salaatti yrteillä.

Kukkakaalitabouleh

Kukkakaalitaboulehia oli tarjolla myös toissa viikonloppuna valokuvaus-workshopissa.  Väriä ja makeutta salaatti saa pensasmustikoista.

Kukkakaalitabouleh

Idea tähän kukkakaalitaboulehin on peräisin Yotam Ottolenghiltä. Perinteisessä taboulehissa pääraaka-aineena toimii bulgur, mutta tässä versiossa vehnä korvataan raastetulla kukkakaalilla. Makumaailma on Lähi-idästä ja helposti muokattavissa niin yrttien kuin mausteiden suhteen. Meillä kasvaa parvekkeella mangoldia, joten hienonsin sitäkin joukkoon. Talvella olen lisännyt taboulehiin granaattiomenan siemeniä, mutta kun kesä ei ole kyseisen hedelmän sesonkia, niin päätin kokeilla miten pensasmustikat toimisivat salaatissa. Ja hyvinhän ne toimivat, omista epäilyistäni huolimatta. Napakat ja pulleat pensasmustikat toivat salaattiin kaivattua rakennetta ja eivät olleet lainkaan liian makeita kuten pelkäsin. Kukkakaalitaboulehiin raastetaan vain kukkakaalin kukinnot, varret kannattaa hyödyntää paahtamalla ne uunissa rapsakoiksi. Tai vaihtoehtoisesti ne voi raastaa karvakuonolle iltapalaksi.

Perinteisessä taboulehissa tulisi olla yrttejä suhteessa enemmän bulguriin, jolloin yleisväri on vihreä.

Perinteisessä taboulehissa tulisi olla yrttejä suhteessa enemmän bulguriin, jolloin yleisväri on vihreä.

Kukkakaalitaboulehin kanssa tarjosin karitsan ulkofileetä, jonka maustoin ennen paistamista baharat-mausteseoksella. Karitsalle valmistin vielä yrttiöljyn, johon taisi tällä kertaa päätyä korianteria, lehtipersiljaa, rosmariinia ja basilikaa. Yrttiöljyyn saa kätevästi tuhottua kaikenlaisten yrttien jämiä ja lisäpotkua öljyyn saa valkosipulinkynnestä. Tällä kertaa jätin valkosipulin kuitenkin pois, kun salaatissa oli jo paljon erilaisia makuja, joita en halunnut valkosipulin jyräävän. Yrttiöljyyn en suosittele myöskään käyttämään niitä kaikkein kipakoimpia oliiviöljyjä, vaan perushyvä neitsytoliiviöljy toimii mainiosti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Karitsan ulkofile yrttiöljyllä ja rouhituilla pistaaseilla.

Kukkakaalitabouleh

n. 900 g kukkakaali
2 – 3 rkl sitruunamehua
2 – 3 rkl oliiviöljyä
1 tl sumakkia
1 tl jauhettua jeeraa
ripaus suolaa
1 ruukku lehtipersiljaa
1 ruukku korianteria
1/2 ruukku minttua
(mangoldin lehtiä ja varret)
2 dl pistaaseja
n. 3 dl pensasmustikoita
suolaa, mustapippuria

  1. Huuhtele kukkakaali ja raasta se kolmioraastimen karkeimmalla terällä. Lisää sitruunamehu, öljy, ripaus suolaa sekä sumakki että jeera. Anna maustua noin 10 minuuttia.
  2. Hienonna yrtit ja sekoita kukkakaalin joukkoon. Rouhi pistaasit ja puolita pensasmustikat, sekoita ne salaattiin. Mausta vielä ripauksella suolaa ja rouhitulla mustapippurilla.

Lämmin porkkana-kikhernesalaatti

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sormet syyhyten odotan lomaa ja niitä elokuuksi luvattuja helteitä. Sitten saisi tehdä taas ihania kesäisiä salaatteja nektariineista, mansikoista ja vesimelonista. Mutta sitä (ihmettä) odotellessa tarjotaan lisäkkeeksi vähän mausteisempaa ja lämpimämpää salaattia. Tämä porkkana-kikhernesalaatti voisi olla aiemmin postaamani kirsikkasalaatin sukulainen, sen verran samaa salaateissa on.

Porkkanat ja sipulit ovat nyt parhaimmillaan ja myös sen kokoisia, että niitä voi vielä kokonaisina salaattiin laittaa. Isoimmat porkkanat puolitin ja sama kannattaa tehdä myös sipuleille, jos ne ovat kovin isoja. Mausteita voi lisäillä oman maun mukaan, minä käytin juustokuminaa ja korianteria. Pienen ripauksen chiliä taidan ensi kerralla vielä lisätä potkua tuomaan.

Lämmin porkkana-kikhernesalaatti
2 annosta

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Porkkanat paahtuvat sipulin kanssa uunissa ihanan makeiksi.

1 nippu porkkanoita
1 nippu sipulia
2 tl kokonaista juustokuminaa
1 tl kokonaista korianteria
oliiviöljyä
suolaa
1 tlk kikherneitä
tuoreita yrttejä (lehtipersijaa, salviaa, korianteria, rosmariinia)
1/2 pkt (à 200 g) fetajuustoa
mustapippuria, oliiviöljyä

1. Pese porkkanat ja leikkaa naatti pois (voit halutessasi jättää porkkanaan pienen vihreän varren ). Halkaise isoimmat porkkanat puoliksi. Tasaa nippusipulin vihreät varret.
2. Paahda kokonaiset mausteet pannulla ja jauha morttelissa rouheaksi. Pyöräytä porkkanat ja sipulit öljyssä, lisää jauhetut mausteet sekä suola. Levitä uunipellille ja paahda 200 asteessa n. 25 minuuttia, kunnes porkkanat ovat pehmenneet. Anna hetken jäähtyä.
3. Valuta kikherneet ja hienonna yrtit. Nostele kikherneet ja yrtit kasvisten joukkoon, ja siirrä salaatti tarjoilulautaselle. Murenna päälle fetajuustoa ja valuta pinnalle vielä oliiviöljyä. Rouhi sekaan reilusti mustapippuria. Tarjoa lisäkkeenä lihan tai kalan kanssa tai rapean leivän kanssa lounaana.

Kirsikka-linssisalaatti sadepäivään

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ankanrasva saa kirsikat kiiltämään houkuttelevasti!

Tämän kesän säätila ei ainakaan täällä Helsingin suunnalla ole erityisesti innoittanut minua tarttumaan keveisiin ja kesäisiin ohjeisiin. Kun mereltä tuulee luihin ja ytimiin saakka, ja koiraa ulkoiluttaessa saa kulkea talvimaihari päällä, tekee illallakin mieli jotain OIKEAA lämmintä ruokaa. Tämä lisäkesalaatti syntyi juuri kyseiseen tarpeeseen ja sen rinnalla tarjottiin pannulla paahdettua ankan rintafileetä.

Kaapista löytyi vielä talven jäljiltä puylinssipussin pohjat, jotka keitin kanaliemessä ja maustoin tuoreilla yrteillä. Voin myös suositella Bonduellen säilöttyjä linssejä, jos aikaa on vähän. Jos meillä olisi mökki, niin jemmaisin noita linssejä useamman purkin kesää varten, sillä ne tosiaan menevät lisäkkeenä ja salaateissa, tuoden myös ruokaisuutta keittoihin tai patoihin. Nuo puylinssit ovat siitä kivoja, että niiden rakenne ei hajoa kuten punaisten tai vihreiden linssien keittämisessä usein käy.

Kuvassa myös koirajaoston ylitarkastaja ihmettelemässä, kun ruokaa kanniskellaan edestakaisin.

Kuvassa myös koirajaoston ylitarkastaja ihmettelemässä, kun ruokaa kanniskellaan edestakaisin.

Salaattipohjaan laitoin romainesalaattia ja rucolaa. Kirsikat puolitettiin ja käytin ne ankanrasvassa pannulla, jotta ne vähän lämpiäisivät ja kirsikan tumma mehu alkaisi irrota marjasta. Lorautin joukkoon myös tilkan Pastista. Päälle murensin vielä vuohenjuustoa. Tämä salaatti sopii toki hyvin ateriaksi sellaisenaankin ja pieni pähkinälisäys ei varmasti tee huonoa.

Kirsikka-linssisalaatti

2 dl puylinssejä (tai tölkki Bonduellen linssejä)
kanalientä (käytin Puljongin valmista)
tuoreita yrttejä (esim. timjamia, lehtipersiljaa)
suolaa, pippuria, loraus oliiviöljyä
1/2 ruukkua romainea
1/2 ruukkua rucolaa
n. 1/2 l kirsikoita
paistamiseen voita tai ankanrasvaa
loraus Pastista, vermuttia tms.
100 g vuohenjuustoa

1. Keitä linssit pakkauksen ohjeen mukaan juuri ja juuri kypsiksi. Anna jäähtyä ja lisää yrtit, mausteet sekä öljy.

2. Revi salaatit pieniksi ja sekoita linssien joukkoon. Levitä seos tarjoiluastian pohjalle.

3. Pese kirsikat ja poista kivet. Kuumenna pannussa voi tai ankanrasva ja lisää kirsikat. Anna lämmetä pannulla, kunnes neste alkaa irrota kirsikoista ja lisää loraus haluamaasi alkoholia. Jatka kuumennusta vielä hetki ja mausta suolalla sekä pippurilla, Lisää kirsikat salaattiin.

4. Murenna vuohenjuusto salaatin päälle ja valuta vielä vähän oliiviöljyä.

Porolle kyytiä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tunnustan olevani yksi Yotam Ottolenghin vannoutuneista faneista. Lähi-idän mausteet ja raaka-aineet ovat vieneet minut mennessään. Keittiössämme löytyy nykyisin vakiomausterepertuaariin kuuluvina sumakkia, za’atar-mausteseosta sekä baharat-mausteseosta, jossa on mm. mustapippuria, jeeraa, korianteria, neilikka, maustepippuria jne.

Innostuin jopa tilaamaan Ottolenghin verkkokaupasta (http://www.ottolenghi.co.uk/pantry) muitakin, meille ei niin tuttuja, lähi-idän raaka-aineita, joiden veikkaisin pian nousevan esiin myös Suomessa. Näihin kuuluvat mm. freekeh (paahdettua vihreää ja rikottua vehnää) ja molgrabieh, joka puolestaan on isoa couscousta. Englanniksi tätä isoa palleroa kutsutaan myös nimillä giant couscous tai pearl couscous. Molgrabiehin italialainen sukulainen on taasen fregola, sardinialainen iso pyöreä pasta. Sumakkia ja za’ataria olen ostanut Hakaniemen hallin pienestä maustekaupasta, josta saa muuten ostaa mainioita säilöttyjä sitruunoita kappaleittain.

Lähi-idän mausteiden lisäksi lautasillemme on viime aikoina usein päätynyt myös myskikurpitsaa, lehtikaalia ja granaattiomenaa. Kun pakastimesta löysin harhailemasta yksinäisen poron ulkofileen, päätin kokeilla kuinka se toimisi näiden jo erinomaisiksi todettujen  makujen kanssa. No, mitä tästä sitten syntyi? Kerrassaan mainio salaatti, joka sopii ateriaksi sellaisenaan. Maustepippurin ja neilikan maut sopivat hyvin riistan makuun ja sumakki toi mukavaa kirpeyttä makeaan kurpitsaan. Salaatin sitoo yhteen tahinikastike, joka antaa salaatille kivaa pähkinäistä makua. Tahinikastikkeen ohje on poimittu Yotam Ottolenghin kirjasta Jerusalem.

Olen tehnyt tätä salaattia sekä kevysti pannulla pehmennetyistä lehtikaaleista että näin raakana. Kumpikin menetelmä toimii mielestäni hyvin, mutta antaa toki vähän erilaisen suutuntuman salaattiin. Tahinikastikkeen tilalla olen vielä ajatellut kokeilla appelsiinin tai verigreipin mehusta valmistettua vinegrettiä. Poron voi hyvin korvata lampaan ulko- tai sisäfileellä. Lampaan ulkofilettä riittää tosin yksi tähän määrään aineksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mausteinen porosalaatti (neljälle)

2 (n. 400 g) poron ulkofilettä
2 rkl öljyä
1 tl baharat-mausteseosta (voit korvata tämän maustepippurilla sekä ripauksella neilikkaa)
suolaa

1 (n. 1 kg) myskikurpitsaa
1 – 2 rkl öljyä
1 – 2 tl sumakkia + ripaus suolaa

200 g lehtikaalia
1/2 dl sitruunamehua + ripaus suolaa

1/2 granaattiomenaa
1 dl pistaaseja tai kuorellisia manteleita

Kastike:
75 g vaaleaa tahini- eli seesaminsiemenkastiketta
60 ml vettä
1 rkl sitruunamehua
1 pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna
ripaus suolaa

  •  Ota liha lämpenemään ajoissa, kuivaa pinta. Hiero pintaan hieman öljyä sekä baharat-mausteseosta ja suolaa. Paista kuumalla pannulla molemmin puolin 4-5 minuuttia, kunnes lihan lämpötila on noin 60 astetta. Kääri porofileet folioon vetäytymään.
  • Leikkaa kurpitsa puoliksi pituussuunnassa, kaavi pois siemenet. Viipaloi kurpitsaliha, siirrä kulhoon ja sekoita joukkoon öljy, sumakki ja ripaus suolaa. Paahda uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes kurpitsa on kypsää ja kauniin ruskeaa. Voit käännellä kurpitsaviipaleita kerran paistamisen aikana, jotta ne saavat kauniin värin kauttaaltaan.
  • Pese lehtikaalit, irrota lehtiruodit ja revi tai leikkaa lehdet suikaleiksi kulhoon. Kaada päälle sitruunamehu ja puristele se kaalien joukkoon. Lisää ripaus suolaa sekä oliiviöljyä. Anna kaalin maustua kulhossa tarjoiluun saakka.
  • Irrota granaattiomenasta siemenet ja paahda pistaasit pannulla. Sekoita tahinin joukkoon vesi, sitruunamehu ja hienonnettu valkosipuli. Mausta suolalla.
  • Viipaloi porofileet. Levitä lehtikaali tarjoilulautaselle, nostele päälle kurpitsaviipaleet sekä poro. Ripottele pinnalle granaattiomenan siemenet sekä pistaasit. Kastiketta tulee melko paljon, joten suosittelen, että valutat siitä vain osan salaatin päälle ja annat ruokailijoiden itse annostella loput annokseensa.

Tämä salaatti toimii mainiosti myös seuraavana päivänä lounasruokana, mikäli sitä jää. Ottolenghi-faneille muuten tiedoksi, että Yle Teema esittää parhaillaan kyseisen herran sarjaa ”Välimeri lautasella”. Ensimmäinen osa oli katseltavissa keskiviikkona kuluneella viikolla.

Newer posts

© 2019 Haarukkavatkain

Theme by Anders NorenUp ↑