Loma ja ihanan aurinkoiset päivät saapuivat lopulta. Sen verran hyvällä tavalla kiireistä on lomailumme ollut etten ole juurikaan ehtinyt kirjoitella blogia. Ruokaa on toki tehty ja ohjeita on vino pino odottamassa julkaisua, ja mahtuupa mukaan muutama ravintolakäyntikin.

FullSizeRender-1

Tykkään kerätä mustikat käsin. Tällä kertaa olin onnistunut myös keräämään puoli metsääkin mukaan…

Lomamme alkoi odotetulla reissulla itä-Suomeen, sillä mustikka-aika oli parhaimmillaan ja minua suorastaan poltteli päästä marjametsään. Olen lapsesta saakka pitänyt mustikoiden poimimisesta ja siihen liittyykin minulla paljon rakkaita muistoja. Vietin usein kesää tätini perheen mökillä Punkaharjulla. Mustikka-aikaan puinen moottorivene pakattiin heti aamusta matkaan ja suuntasimme Saimaan selän yli suorastaan maagisen ihanaan mustikkapaikkaan. Tämä paikka oli nimittäin saaressa, jossa oli luonnonmuovaama hiekkaranta. Heti rannasta nousi eteen kallioinen metsä, jossa oli sammalmättäiden seassa pullukoita, isoja mustikoita.

Paikka oli myös aikuisten mieleen, sillä kalliomaaston ansiosta mustikoita pysyi poimimaan seisten. Meistä serkkuni kanssa parasta ehkä kuitenkin oli lounastauot hiekkarannalla uintihetkineen. Rannan hiekassa sai myös hierottua pahimmat mustikkatahrat sormista. Laadunvalvontaa ja tuoresäilöntää kun suoritettiin jo paikan päällä ja taisi sitä mustikkaa olla ympäri naamaakin joskus, vaatteista puhumattakaan.

Illalla, kun oltiin saunottu ja uitu, oli iltapalan aika. Usein tätini keitti illaksi itse keräämistämme mustikoista keittoa ja sen kaveriksi mannapuuroa. Mannapuuro on ollut lempiruokaani aina (no, suurimman osan elämästäni). Mustikkakeiton kanssa se on mielestäni lähes täydellinen makupari. On ruokia, joita ei pidä tuunata ja tämä on yksi niistä. Paksu, täysmaitoon valmistettu ja voille maistuva puuro sekä vain sokerilla maustettu mustikkakeitto. Nam!

IMG_2981

Elokuun ilta-aurinko oli hyvää vauhtia laskemassa, mutta sain vielä kuvan pihalla otettua. Kiitos äidille mannapuurosta ja mustikkakeitosta!

Siinä ilta-auringon laskiessa mustikkakeittoa ja mannapuuroa syödessä oli kaikki asiat maailmassa hyvin. Silmät painuivat kiinni mustikoiden vilistäessä silmissä ja uni tuli kaikille marjastajille alta aika yksikön.